Ihan heti alkuun, en esitä kirjoitustani faktana tai tutkittuna tietona, ihan vain näppi-tuntumaani perustuen.
Viime aikoina (ehkä noin parin vuoden aikana?) olemme saaneet lukea Päivämiehestä erilaisista toimitaloihin liittyvistä hankkeista: uusia rakennetaan, vanhoja saneerataan (ehkä laajennetaankin?) ja kiinteistöjä on ostettu toimitiloiksi. Eripuolilla Suomea on saatu viettää juhlaseuroja uudistetuissa/uusissa tiloissa, kun taas toisaalla vielä tehdään talkootöitä tavoitteen eteen.
Minulle on tullut sellainen tunne, että näitä hankkeita on ollut lähivuosina aika paljon, ehkä jopa enemmän, kuin aikaisemmin. Luonnollisesti maamme taloudellinen hyvinvointi ja nousukausi on tähän saattanut vaikuttaa.
Toivottavasti uskovaisilla riittää keskinäistä rakkautta sekä henkisiä ja ajallisia voimavaroja toimitila -hankkeiden maksamiseen.
Jos kävisi niin, että osa uskovaisista päättäisi erkaantua laumastamme (esim.eriseura), niin kukahan vastaisi näistä otetuista lainoista viime kädessä? Jonkunhan ne on maksettava pois, jos kiinteistöä ei päätetä myydä.
Millainen on Teidän käsityksenne aiheesta? Toivon asiallista keskustelua aiheen parissa.
Pieni Syreeni
Viime aikoina (ehkä noin parin vuoden aikana?) olemme saaneet lukea Päivämiehestä erilaisista toimitaloihin liittyvistä hankkeista: uusia rakennetaan, vanhoja saneerataan (ehkä laajennetaankin?) ja kiinteistöjä on ostettu toimitiloiksi. Eripuolilla Suomea on saatu viettää juhlaseuroja uudistetuissa/uusissa tiloissa, kun taas toisaalla vielä tehdään talkootöitä tavoitteen eteen.
Minulle on tullut sellainen tunne, että näitä hankkeita on ollut lähivuosina aika paljon, ehkä jopa enemmän, kuin aikaisemmin. Luonnollisesti maamme taloudellinen hyvinvointi ja nousukausi on tähän saattanut vaikuttaa.
Toivottavasti uskovaisilla riittää keskinäistä rakkautta sekä henkisiä ja ajallisia voimavaroja toimitila -hankkeiden maksamiseen.
Jos kävisi niin, että osa uskovaisista päättäisi erkaantua laumastamme (esim.eriseura), niin kukahan vastaisi näistä otetuista lainoista viime kädessä? Jonkunhan ne on maksettava pois, jos kiinteistöä ei päätetä myydä.
Millainen on Teidän käsityksenne aiheesta? Toivon asiallista keskustelua aiheen parissa.
Pieni Syreeni
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toimitaloista ja muista kiinteistöistä tai muusta omaisuudesta päättää aina omistaja eli tässä tapauksessa paikallinen rauhanyhdistys virallisessa kokouksessaan. Jos rauhanyhdistyksen jäsenistön enemmistö menee "eriseuraan" niin siinä menee talot, pelit ja vehkeet myös. Veloista eivät ole rivijäsenet vastuussa henkilökohtaisesti. Johtokunta sen sijaan voi olla.
Niin, tämähän tässä on hämyttänyt ja mietityttänyt. Kun jossain paikkakunnalla keskustellaan uuden ry:n rakentamista, toiset ovat sitä vastaan ja toiset sen puolesta. Mutta yhteisymmärrykseen ei päästä, koska vl:ien keskuudessa tuosta asiasta ei voi pitää äänestystä, koska sitä pidetään vääränä: "Uskovaisten ei tule sopia asioista äänestämällä."
Ja jos taloa aletaan kuitenkin rakentamaan, niin nämä ihmiset, joille olisi kelvannut se entinenkin joutuvat kaiken maailman hommiin moneksi vuodekis. Suurilla perheillä on muutenkin omaa hommaa vaikka ja kuinka.
Ja miten siihen suhtaudutaan, jos joku ei suostu tuohon resussejen maksuun, tulemalla mukaan talkoisiin, myyjäisiin ym.
Eikö hän ole enää uskovainen?
Olen ollut mukaana monessa kokouksessa, jossa on äänestetty ja jos enemmistö on ollut hanketta vastaan, se on rauennut. Talkoissa jokainen käy vontinsa mukaan eikä siitä kirjaa pidetä.
Kuulehan ystävä hyvä!
Oulussa madekoskelle rakennettua rauhanyhdistyksen rakennuspäätöstä ei voitu äänestää, koska sille perusteltiin se ettei uskovaisten tule äänestää.
pohjois-Suomesta. Ei äänestetty ja rakennettiin suuri toimitalo. Kaikkien on selkävääränä kannettava leivonnaisia myyjäisiin. Monet ovat uupumassa. Ketään ei vaadita mutta ilkeitä kommentteja tulee jos ei osallistu leivontaan, vaikkei jaksaisi.
Jos olet ollut monessa kokouksessa ja näytät siis vähän tietävän näistä hommista, niin voisitko vastata miten on mahdollista, että jossain on kuitenkin tällainen vääryys päässyt tapahtumaan?
Ja onko se oikein, ei syntiä?
Onko ihmisten pakko raataa tuolla pysyäkseen uskovaisina?
Onko muilla oikeus katsoa heitä "siihen malliin" jos eivät jaksa olla mukana tuossa projektissa?
niinkuin lähivuosina olisi odotettavissa kaksi asiaa: taloudellinen laskukausi (toivottavasti ei lama) ja vl-porukan hajoaminen.
Jos nämä molemmat todella tapahtuisivat ja sattuisivat suunnilleen samoihin aikoihin, se olisi vl-väelle totinen paikka.
Ry:n velkoja on, mutta ihmisillä omat velat niskassa ja ehkä työttömyyttä, toimitalo pitäisi myydä kun se on pienentyneele porukalle liian suuri ja kallis, mutta kukaan ei osta kun kiinteistöt ei muutenkaan mene kaupaksi... Juu, saahan sitä maalailla kauhukuvia, vai mitä?
Kyllä Taivaan Isä omistaan huolen pitää.
Ei tuo ennustesi kovin epärealistinen ole. Sen toteutuminen on jopa todennäköistä lähivuosina.
Sopisiko ry:n toimitalo miten hyvin tansipaikaksi? Onkohan niissä kaikissa parkettilattiat? Tuli vaan meleen kun laman puristuksissa ihmiset tarvitsevat iloisia asioita enemmän kuin synkkiä saarnoja ja virrenveisuuta. Sota-aikoinakin nurkkatanssit olivat ainoa henkireikä synkkyyden keskellä, näin muistelen.
eripuraan tai lakkautetaan, sääntöjen mukaan omaisuus siirtyy srk:lle - kiitos vaan talkoolaisille ja rahankerääjille!
Sinänsä olisi mielenkiintoista oikeudellisesti, jos omaisuus todella siirtyisi SRK:lle. Menisikö velkoineen. Saattaisi siinä myös velkojalla olla sanansa sanottavana. Velkojen vakuutena on kai poikkeuksetta kiinnitykset toimitaloon. Joku spekuloikin yllä tapausta, että kiinteistömarkkinat romahtaisivat siten, että vapaita toimitiloja olisi runsaasti tarjolla. Siinä tapauksessa toimitalojen vakuusarvot laskisivat samassa suhteessa. Velkoja tuskin hyväksyisi velallisen vaihtoa (yhdistys ->srk), jos sillä ei olisi varmuutta velan maksamisesta. En tunne Srk:n taloutta niin hyvin, mutta epäilisin, että kovin monta toimitaloa se ei kassasta ilman omaisuuden realisointia pystyisi maksamaan. Jos velkoja pohdinnoissaan päätyisi siihen, että velat pannaan maksuun alkuperäiselle velalliselle (yhdistys), ja talon arvo ei vastaisi velkoja (tai ostajia ei olisi), mielenkiintoinen olisi pohtia sitä, millä määrin yhdistyksen henkilöjäseniä samaistettaisiin velalliseen. Johtokunta nyt joka tapauksessa sekä taloudenhoitaja (jos ei johtokunnassa). Oikeustapauksia ei liene ole, mutta myös yhdistyksen jäsenen vastuuta ainakin tarkasteltaisiin. Yhdistys muodostaa toki oman oikeussubjektin, ja pääsääntöisesti jäsenellä ei ole vastuuta, mutta vastuu toteutuu ainakin silloin (oikeuskäytännön mukaan), kun yhdistyksen puolesta toimitaan.
Edellä olevalla tahdon sanoa, että ainakin itse miettisin kaksi kertaa, ennen kuin sitoutuisin yhdistyksen jäsenenä "miljoona" lainoihin.
perisi velan "siltä, keneltä se parhaiten sen saa perittyä". Näin meille sanottiin kerran, kun pyydettiin takaajiksi ja onneksi sanottiin. Säästyimme miljoonaveloilta!
he eroavat ry:nsä jäsenyydestä. Minä ainakin eroaisin. Paitsi että jos monet rupeavat sitä tekemään, siitä syntyy tietysti haloo.
...