http://www.kaleva.fi/plus/juttu682429_page0.htm
ja sitä samaa sijaisperhe pulaa jne......
".......Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.
Sauro lisäisi myös sijaisperheiden "myönteistä kontrollia", koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.
"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä.
Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa",
hän muistuttaa.
Perhehoitolain uudistus on mukana nykyisessä hallitusohjelmassa ja sen toivotaan täydentävän lastensuojelulakia.
"Toivoisin, että sijaisvanhemmuudesta karsittaisiin hyväntekeväisyyden leima ja kehitettäisiin sitä ammatillisempaan suuntaan."
.................."
ja sitä samaa sijaisperhe pulaa jne......
".......Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.
Sauro lisäisi myös sijaisperheiden "myönteistä kontrollia", koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.
"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä.
Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa",
hän muistuttaa.
Perhehoitolain uudistus on mukana nykyisessä hallitusohjelmassa ja sen toivotaan täydentävän lastensuojelulakia.
"Toivoisin, että sijaisvanhemmuudesta karsittaisiin hyväntekeväisyyden leima ja kehitettäisiin sitä ammatillisempaan suuntaan."
.................."
Vastaukset 9
Vanhimmat
että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa".
Sen sijaan ihmettelen, että kuka villeimmässä mielikuvituksessaan voisi syyttää ammatillisen perhekodin sijaisvanhempia hyväntekeväisyydestä? Kun verotettava omaisuus sen kuin kasvaa, niin aivan turha hyökätä tässä yhteydessä selittämään palkoista ja mistään juoksevista kustannuksista.
Olisihan se hyvä tietysti, jos lainuudistuksessa otettaisiin huomioon lapsen näkökulma, eikä pelkästään sijaisvanhempien.
Suomen sijaishuolto on laitosvaltaisempaa kuin monessa muussa Pohjoismaassa. Stakesin tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle oli vuonna 2006 sijoitettuna 15 628 lasta ja nuorta. Sijoitetuista lapsista 35 prosenttia oli sijaisperheissä, kun vastaava luku on esimerkiksi Ruotsissa 72 ja Norjassa 85 prosenttia.
Oulun seudulla perhehoidon osuus on sen sijaan kasvanut muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattuna. Tällä hetkellä kaikki perhehoitoa tarvitsevat on saatu sijoitettua.
"Kuuden suurimman kaupungin vertailussa sijaishuollon kustannukset olivat alle 18-vuotiasta kohden edullisimmat perhehoitovaltaisuuden vuoksi. Tämä on tietoinen linjaus: lapsella on oikeus saada kodinomaiset olosuhteet ja pidempiaikaisia ihmissuhteita", toteaa Oulun kaupungin lastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Sisko Pirilä-Karlström.
Viime vuonna Oulun seudulla oli sijoitettuna 449 lasta, joista185 oli sijaisperheissä ja 264 laitoshoidossa. Pirilä-Karlström haluaisi kääntää suhdeluvun toisin päin, jolloin yli puolet lapsista sijoittuisi perhehoitoon ja alle puolet laitoshoitoon.
todella kodin ulkopuolisen sijoituksen tarvinneita lapsia.
Ilmeisesti, koska siellä löytyy sitä täällä etelässä kaivattua lastenpsykiatrian ja neurologian välistä yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulla tilanne on huonompi ja meillä paikataan myös puutteita lasten terveydenhoidossa ja peruskoulussa huostaanotoilla.
Jos lisäksi lastensuojelulla Oulussa on tarjota vielä avohuollon tukiakin, niin tilanteenne on suorastaan kadehdittava.
Stakesin tutkija Tytti Solantaus puolusti suuria alueellisia eroja sillä, että tämä antaa mahdollisuuden verrata eri hoitokäytäntöjen tehokkuutta. Näinkin voidaan siis ajatella, mutta tuloksia pitäisi olla jo nähtävissä, sillä tilanne ei ole sanottavasti muuttunut 10 vuoteen, jolloin suositus tuli siirtymisestä laitoshoidosta avohuoltoon. Sen sijaan päinvastaista kehitystä on tapahtunut lapsissa. Kaksi avohoidon piiriä yhdistettiin laitoshoidoksi. Perusteena oli, että avohoitoon ei saatu riittävästi henkilökuntaa. Näin siis pärjätään myös vähemmillä menoilla.
Eli kaikista hyvistä tavoitteista huolimatta kehitys ei näytä kovin lupaavalta, kun markkinataloudella voidaan perustella huonojakin käytäntöjä. Laitoshoitoakin voidaan siis perustella taloudellisempana ja siksi parempana vaihtoehtona.
piiriä yhdistettiin laitoshoidoksi?
Mitä se on käytännössä?
Avohuoltohan on avohuollon tukien järjestämistä, jotka ovat puuttuneet. Tarkoittaako tuo serbokroatia siis sitä, että koska avohuollon tukia ei ollut, lapset siirrettiin laitoshoitoon?
Järkeä? Ei varmasti vähentänyt kustannuksia.
Markkinataloudellisesti se oli kannattavaa sijoittajakunnalle, kun kuntaan saatiin uusia lastensuojeluyrityksiä. Mutta vastaavasti myös suuret menot sijoittajalle.
Mitä jos Stakesilta vaadittaisiin oikein selväkielisiä selityksiä näille toimille?
Aiempi Sosiaali-ja terveyshallitus korvattiin hampaattomalla virastolla. Nyt kunnat itse vastaavat tekemisistään. Stakes suosittelee, muttei suositukset ketään velvoita.
Lapin sairaanhoitopiiri on päättänyt yhdistää kaksi psykiatrista avo-osastoa yhdeksi suljetuksi osastoksi, koska psykiatrinen hoito kärsii Lapissa pitkäaikaisesta lääkäripulasta. Piiri ei pysty enää takaamaan potilasturvallisuutta ja hoidon laatua nykyisellä osastorakenteella.
Osan vapautuvasta henkilöstöresurssista eli neljä henkilöä piiri ohjaa vahvistamaan avohoitoa. Tämä tarkoittaa kuntoutussosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan työparityötä sairaalahoidon ja avohoidon rajalla.
Kaksi uutta työparia tehostavat potilaiden avokuntoutusta ja arvioivat akuuttitilanteita yhteistyössä kuntien mielenterveyspalveluiden kanssa.
Lisäksi piiri on yhdessä henkilöstön kanssa sopinut, että psykiatrian klinikka keskittyy vanhuspsykiatriaan ja pyrkii kehittämään sen toimintaa.
Lapin sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta tämän viikon kokouksessaan. Uudet järjestelyt astuvat voimaan lokakuun puolivälissä.
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1233621
ja kyseli, kun ei ole kukaan käynyt vuosiin tms.
Sanotiin, että kun ei ole mitään kuulunut tai ei mitään ole sattunut!
Ei kyllä kyselty mitään jos ei itse soitellut heille!
Ei todella mitään yhteistyötä ilman meidän sijareiden soittelujen myötä, eikähän pahemmin silloinkaan! Niin, no ainakaan meidän kohdalla, enhän toki tiedä muiden kohdilla!
Ainoastaan ehkä soitti uusi sos.työntekijä, että voisin tulla käymään, kun se entinen muutti muualle jne.
No sitähän tapahtu kuiteskin lähes vuosittain, eli silloin saimme taas "jutella" sijaislapsiemme asioista, kuiteskin!
Ja kyllä nää lapset todella olivat sijoituksien tarpeessa, elähän edes eppäile semmoista!
Tukiaisista puh.ollen, ei se niin varmaa ole täälläkään, kuin etelässäkään!
Kyllä siinä monet mutkat on käytävä ennenkuin se toimii, ja jos toimii, kaikkien kohdalla,,,!
ei neurologisten oireyhtymien lapsille tehtäisi turhia huostaanottoja, koska Etelä-Savon sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian ylilääkäriltä kuultiin, että siellä on toimiva yhteistyötä psykiatrian ja neurologian puolella. Nuo lapset ovat suurin yksittäinen ryhmä lapsia, jotka ovat joutuneet aiheettomien huostaanottojen kohteiksi varsinkin täällä etelässä.