Ritalinin viisas

huomio..

Ritalin sanoi jossain tuossa aiemmin (en muista sanatarkkaan), että autistien ja assien ongelmana ei ollut empatian puute, vaan se, että ympäristö ei osaa tuntea empatiaa meitä kohtaan.

Tuo on minulle inspiroiva ajatus. Tottahan se on. Ei meitä ymmärretä, ennenkuin useampi meistä alkaa kertoa itsestään ja elämästään, omana itsenään, avoimesti.

Jos saan oman juttukokoelmani lopultakin valmiiksi (= aloitetuksi), kiitos paljolti Ritalinille, joka antoi sysäyksen.

Se, että tulisi tunnetuksi assina, on tuntematonta aluetta, sitä ei voi suunnitella etukäteen ja siksi se arveluttaa. Mutta oman elämän kömmähdysten tulokset näkyvät kaikille joka tapauksessa! Assius on jonkinlainen selitys niille. Ehkä ympäristö suhtautuu minuunkin vähemmän pilkaten, enempi myötätunnolla ja huvittuneesti, kun kerron, millaista oli elää minun näkökulmastani.

Kiitos taas kerran Ritalinille. Hän, jos kuka, osaisi kirjoittaa. Häntä, jos ketä arvostaisi ympäristökin, assinakin. Minä en ole yhtä viisas. Mutta ehkä kirjoitukseni voivat olla hauskoja surkuhupaisuudessaan.

51

2086

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kuin hän

      .) VVB

      • luulevat assin

        ajattelevan samoin kuin muut. Molemminpuolinen ymmärtäminen on tarpeen sopuisan yhteiselon saavuttamiseksi. Asseille siis opaskirjoja nenttien kirjoittamattomista käyttäytymissäännöistä, ja nenteille kirjoja, joissa assi kuvailee elämää assina.


      • ritalin

        Niinhän kaikki luulevat, että muut ajattelevat, kuten itse.
        Ero on siinä, että assi ajattelee eri tavoin, kuin muut.
        Myös nentti luulee assin ajattelevan, kuten nentti. Ei kyse ole mistään as-piirteestä.

        Ja kun oli puhetta siitä empatiasta, niin en ole ainakaan vielä saanut minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että kukaan pystyisi ajattelemaan toisen ihmisen aivoilla.
        Ei liene nenteilläkään niin paranormaaleja kykyjä.


      • provo;)
        ritalin kirjoitti:

        Niinhän kaikki luulevat, että muut ajattelevat, kuten itse.
        Ero on siinä, että assi ajattelee eri tavoin, kuin muut.
        Myös nentti luulee assin ajattelevan, kuten nentti. Ei kyse ole mistään as-piirteestä.

        Ja kun oli puhetta siitä empatiasta, niin en ole ainakaan vielä saanut minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että kukaan pystyisi ajattelemaan toisen ihmisen aivoilla.
        Ei liene nenteilläkään niin paranormaaleja kykyjä.

        Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää.

        Itsellenikin kesti vuosia, ennen kuin ymmärsin, mistä on kyse. Kyllä kysymyksessä on assimaisuuden ydin, vaikka pidät kirjoittajaa provona. Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee.

        NT viestintään liittyy paljon symboliikkaa ja "ruumiinkieltä", jonka tulkinta on assille vaikeaa. Siinä on eräs viestintämme ongelma. Emme pysty tulkitsemaan oikein, mitä NT tarkoittaa. Parinvalintaan liittyy erityisen paljon tätä sanatonta viestintää, johon pitäisi pystyä vastaamaan myös muuten kuin sanoin.

        Tämä kirjoittaminen on selkeämpää, kuin puhe - vaikka tässäkin voi kirjoittaa "rivien välissä". Myös symbolinen sanojen käyttö tuottaa assille ongelmia. Samoin näiden sanojen tulkinta ja lukeminen rivien välistä. Väärinkäsitys saattaa tulla yhden sanan käytöstä, jos se on ympäristössä, jossa assi ei ole sitä aiemmin havainnut.

        Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin: "Ja kun oli puhetta siitä empatiasta, niin en ole ainakaan vielä saanut minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että kukaan pystyisi ajattelemaan toisen ihmisen aivoilla. Ei liene nenteilläkään niin paranormaaleja kykyjä".

        Miksei NT:llä ei ole paranormaaleja kykyjä. Uskovathan monet heistä henkiolentoihin. Niin ehkä siksi, että assi on konkreettinen ajattelultaan, eikä usko siihen mitä ei itse koe. Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset? Todistettavasti he pystyvät lukemaan toisen NT:n "non verbal communication" eli ruumiinkieltä paremmin kuin assit. Ongelma tuleekin heille toimiessaan assien kanssa, kun assi ei ilmaisekaan tunteitaan samoin kuin muut. Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina". Äskeisen tutkimuksen mukaan asseilla on kuitenkin samat tunteet, kuin kaikilla muillakin, vaikka assin tunteet eivät näy ulospäin samoin kuin muilla. Esimerkiksi väärässä yhteydessä saatetaan punastua tai nauraa, tai suru tai viha ei näy, silloin kun muilla näkyy.

        Kun NT huomaa, että assi ei ilmaise samoin kun hän, hän pitää assia hulluna. Assin ajattelu leimataan omituiseksi. Sitä myös pidetään skitsofrenian oireena. Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä". Se myös pidetään skitsofrenian oireena.


      • ihan niin se on
        provo;) kirjoitti:

        Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää.

        Itsellenikin kesti vuosia, ennen kuin ymmärsin, mistä on kyse. Kyllä kysymyksessä on assimaisuuden ydin, vaikka pidät kirjoittajaa provona. Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee.

        NT viestintään liittyy paljon symboliikkaa ja "ruumiinkieltä", jonka tulkinta on assille vaikeaa. Siinä on eräs viestintämme ongelma. Emme pysty tulkitsemaan oikein, mitä NT tarkoittaa. Parinvalintaan liittyy erityisen paljon tätä sanatonta viestintää, johon pitäisi pystyä vastaamaan myös muuten kuin sanoin.

        Tämä kirjoittaminen on selkeämpää, kuin puhe - vaikka tässäkin voi kirjoittaa "rivien välissä". Myös symbolinen sanojen käyttö tuottaa assille ongelmia. Samoin näiden sanojen tulkinta ja lukeminen rivien välistä. Väärinkäsitys saattaa tulla yhden sanan käytöstä, jos se on ympäristössä, jossa assi ei ole sitä aiemmin havainnut.

        Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin: "Ja kun oli puhetta siitä empatiasta, niin en ole ainakaan vielä saanut minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että kukaan pystyisi ajattelemaan toisen ihmisen aivoilla. Ei liene nenteilläkään niin paranormaaleja kykyjä".

        Miksei NT:llä ei ole paranormaaleja kykyjä. Uskovathan monet heistä henkiolentoihin. Niin ehkä siksi, että assi on konkreettinen ajattelultaan, eikä usko siihen mitä ei itse koe. Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset? Todistettavasti he pystyvät lukemaan toisen NT:n "non verbal communication" eli ruumiinkieltä paremmin kuin assit. Ongelma tuleekin heille toimiessaan assien kanssa, kun assi ei ilmaisekaan tunteitaan samoin kuin muut. Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina". Äskeisen tutkimuksen mukaan asseilla on kuitenkin samat tunteet, kuin kaikilla muillakin, vaikka assin tunteet eivät näy ulospäin samoin kuin muilla. Esimerkiksi väärässä yhteydessä saatetaan punastua tai nauraa, tai suru tai viha ei näy, silloin kun muilla näkyy.

        Kun NT huomaa, että assi ei ilmaise samoin kun hän, hän pitää assia hulluna. Assin ajattelu leimataan omituiseksi. Sitä myös pidetään skitsofrenian oireena. Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä". Se myös pidetään skitsofrenian oireena.

        että kuten sanot, NT luulee lukevansa assia kuten muitakin, mutta hän ei ymmärrä asseista mitään. Siksi hän saa asseista väärän käsityksen, joka loukkaa tietenkin varsinkin älykästä assia. Itseänikin pidetään lähes vähä-älyisenä vaikka minut on joskus testeissä todettu keskitasoa älykkäämmäksi. Tosin tuskin enää nykyisin olen kuin ihan keskitasoa. Mutten ainakaan keskimääristä NT:tä hölmömpi. Ärsyttää heidän rituaalinsa ja muu typerä touhotus.


      • ritalin
        provo;) kirjoitti:

        Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää.

        Itsellenikin kesti vuosia, ennen kuin ymmärsin, mistä on kyse. Kyllä kysymyksessä on assimaisuuden ydin, vaikka pidät kirjoittajaa provona. Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee.

        NT viestintään liittyy paljon symboliikkaa ja "ruumiinkieltä", jonka tulkinta on assille vaikeaa. Siinä on eräs viestintämme ongelma. Emme pysty tulkitsemaan oikein, mitä NT tarkoittaa. Parinvalintaan liittyy erityisen paljon tätä sanatonta viestintää, johon pitäisi pystyä vastaamaan myös muuten kuin sanoin.

        Tämä kirjoittaminen on selkeämpää, kuin puhe - vaikka tässäkin voi kirjoittaa "rivien välissä". Myös symbolinen sanojen käyttö tuottaa assille ongelmia. Samoin näiden sanojen tulkinta ja lukeminen rivien välistä. Väärinkäsitys saattaa tulla yhden sanan käytöstä, jos se on ympäristössä, jossa assi ei ole sitä aiemmin havainnut.

        Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin: "Ja kun oli puhetta siitä empatiasta, niin en ole ainakaan vielä saanut minkäänlaista todistusaineistoa siitä, että kukaan pystyisi ajattelemaan toisen ihmisen aivoilla. Ei liene nenteilläkään niin paranormaaleja kykyjä".

        Miksei NT:llä ei ole paranormaaleja kykyjä. Uskovathan monet heistä henkiolentoihin. Niin ehkä siksi, että assi on konkreettinen ajattelultaan, eikä usko siihen mitä ei itse koe. Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset? Todistettavasti he pystyvät lukemaan toisen NT:n "non verbal communication" eli ruumiinkieltä paremmin kuin assit. Ongelma tuleekin heille toimiessaan assien kanssa, kun assi ei ilmaisekaan tunteitaan samoin kuin muut. Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina". Äskeisen tutkimuksen mukaan asseilla on kuitenkin samat tunteet, kuin kaikilla muillakin, vaikka assin tunteet eivät näy ulospäin samoin kuin muilla. Esimerkiksi väärässä yhteydessä saatetaan punastua tai nauraa, tai suru tai viha ei näy, silloin kun muilla näkyy.

        Kun NT huomaa, että assi ei ilmaise samoin kun hän, hän pitää assia hulluna. Assin ajattelu leimataan omituiseksi. Sitä myös pidetään skitsofrenian oireena. Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä". Se myös pidetään skitsofrenian oireena.

        "Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää."


        Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä.

        Vähintäänkin kummallista käytöstä ystävältäsi, jos hermostuu yhden aurinkohatun matkimisesta. Ei se oikeastaan edes ole matkimista.
        Läheisillä ystävillä voi tapa samaistua toisiinsa, etenkin lapsilla ja nuorilla.
        Terve ihminen luultavasti tulee hyvilleen, jos joku pitää hänen hatustaan niin paljon, että haluaa ostaa itse samanlaisen...

        Veikkaisin, että ystäväsi oli jonkinlainen narsisti, joka halusi olla "erityinen". Kun ostit samanlaisen hatun, hänen oli pakko ylireagoida, jotta minuus pysyisi kasassa.
        Hän siis ajatteli, että viet häneltä jotain pois, kun tavoittelit hänen erityistä asemaansa ja pyrki käytöksellään tekemään fantasiansa erityisyydestään itselleen todemmaksi.

        Narsisti iskee yleensäkin muuten sellaisiin terveisiin toimintamalleihin, kuten samaistumiseen ja käyttää näitä toista vastaan syyllistämällä niistä.

        Edelleenkään et ole asiaa siis ymmärtänyt ja muutenkin tuo syyn hakeminen itsestäsi on melko tyypillistä defensiivistä ajattelua, kun et pysty ymmärtämään, miten asiat oikeasti olivat, selität tapahtumat jollain omituisella tavalla oman mielenrauhan turvaamiseksi, vaikka tapa, kuten jutustasi näkyy, osoittaa varsin kummallista suhteellisuudentajutonta ajattelua.

        Se, miten tässä se minuuden puuttuminen assilta näkyy, on siinä, kuinka syyllistät itseäsi asioista, jotka eivät sinusta johdu.
        Elät fantasiassa, mitä ylläpitää mm. tuo hattujutun tulkintasi.
        TV-sarjan Housen viime torstaista kommenttia lainatakseni, nautit syyllisyydentunteista, sillä ne pitävät yllä fantasiaasi, missä olet kaikkivoipa.

        Veikkaan, että sinun persoonasi on pakkoneuroottisen ja skitsoidisen väliltä.

        Suhteesi tähän ystävääsi on ollut varsin kummallinen: ystäväsi on ylireagoinneillaan ja manipuloinnillaan pitänyt yllä sekä omaa fantasiaansa, että sinun fantasiaasi.


        "Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee."

        Eiköhän tässä ollut kuitenkin alunperin kyse siitä, että provoksi väittämäni kommentti oli räikeä osoitus juuri toisen kokeman kieltämisestä. Itse en ole kieltänyt kenenkään kokemaa, vaan selittänyt, mistä kokema johtuu.


        "Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin:"

        Se, että et ymmärtänyt, mitä kirjoitin, ei tarkoita sitä, että olisin ymmärtänyt jotain väärin.

        Väite toisen asemaan asettumisesta on mieletön, sillä joka tapauksessa ihminen asettuu toisen asemaan itsensä kautta. Ihminen on sitä empaattisempi, mitä paremmin hän hyväksyy itsensä.
        On älytöntä, että sanotaan assin voivan kokea empatiaa vain itsensä kautta. Eihän kukaan voi mitenkään kokea empatiaa toisen ihmisen kautta.
        Ja jos väittääkin kokevansa, hän elää jumalfantasiassa, mikä peittää toisen oikean aseman.


        "Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset?"

        Tämä luulo liittyy kuitenkin paremminkin minuuden puuttumiseen, mitä esiintyy sekä asseilla, että nenteillä.


        "Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina"."

        Aivan, jotta minuus pysyisi kasassa, tilanne perustellaan sillä, että toinen ihminen on paha. Kuitenkin kielen merkitys on sen käytössä, joten pahuutta on siellä, missä sitä käytetään.


        "Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä"."

        En tiedä, mitä tarkoitat matkimisella, sillä en matki ketään. Lapsena ehkä matkin.
        Samaistumiseen liittyy matkiminen myös.


      • provo:)
        ritalin kirjoitti:

        "Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää."


        Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä.

        Vähintäänkin kummallista käytöstä ystävältäsi, jos hermostuu yhden aurinkohatun matkimisesta. Ei se oikeastaan edes ole matkimista.
        Läheisillä ystävillä voi tapa samaistua toisiinsa, etenkin lapsilla ja nuorilla.
        Terve ihminen luultavasti tulee hyvilleen, jos joku pitää hänen hatustaan niin paljon, että haluaa ostaa itse samanlaisen...

        Veikkaisin, että ystäväsi oli jonkinlainen narsisti, joka halusi olla "erityinen". Kun ostit samanlaisen hatun, hänen oli pakko ylireagoida, jotta minuus pysyisi kasassa.
        Hän siis ajatteli, että viet häneltä jotain pois, kun tavoittelit hänen erityistä asemaansa ja pyrki käytöksellään tekemään fantasiansa erityisyydestään itselleen todemmaksi.

        Narsisti iskee yleensäkin muuten sellaisiin terveisiin toimintamalleihin, kuten samaistumiseen ja käyttää näitä toista vastaan syyllistämällä niistä.

        Edelleenkään et ole asiaa siis ymmärtänyt ja muutenkin tuo syyn hakeminen itsestäsi on melko tyypillistä defensiivistä ajattelua, kun et pysty ymmärtämään, miten asiat oikeasti olivat, selität tapahtumat jollain omituisella tavalla oman mielenrauhan turvaamiseksi, vaikka tapa, kuten jutustasi näkyy, osoittaa varsin kummallista suhteellisuudentajutonta ajattelua.

        Se, miten tässä se minuuden puuttuminen assilta näkyy, on siinä, kuinka syyllistät itseäsi asioista, jotka eivät sinusta johdu.
        Elät fantasiassa, mitä ylläpitää mm. tuo hattujutun tulkintasi.
        TV-sarjan Housen viime torstaista kommenttia lainatakseni, nautit syyllisyydentunteista, sillä ne pitävät yllä fantasiaasi, missä olet kaikkivoipa.

        Veikkaan, että sinun persoonasi on pakkoneuroottisen ja skitsoidisen väliltä.

        Suhteesi tähän ystävääsi on ollut varsin kummallinen: ystäväsi on ylireagoinneillaan ja manipuloinnillaan pitänyt yllä sekä omaa fantasiaansa, että sinun fantasiaasi.


        "Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee."

        Eiköhän tässä ollut kuitenkin alunperin kyse siitä, että provoksi väittämäni kommentti oli räikeä osoitus juuri toisen kokeman kieltämisestä. Itse en ole kieltänyt kenenkään kokemaa, vaan selittänyt, mistä kokema johtuu.


        "Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin:"

        Se, että et ymmärtänyt, mitä kirjoitin, ei tarkoita sitä, että olisin ymmärtänyt jotain väärin.

        Väite toisen asemaan asettumisesta on mieletön, sillä joka tapauksessa ihminen asettuu toisen asemaan itsensä kautta. Ihminen on sitä empaattisempi, mitä paremmin hän hyväksyy itsensä.
        On älytöntä, että sanotaan assin voivan kokea empatiaa vain itsensä kautta. Eihän kukaan voi mitenkään kokea empatiaa toisen ihmisen kautta.
        Ja jos väittääkin kokevansa, hän elää jumalfantasiassa, mikä peittää toisen oikean aseman.


        "Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset?"

        Tämä luulo liittyy kuitenkin paremminkin minuuden puuttumiseen, mitä esiintyy sekä asseilla, että nenteillä.


        "Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina"."

        Aivan, jotta minuus pysyisi kasassa, tilanne perustellaan sillä, että toinen ihminen on paha. Kuitenkin kielen merkitys on sen käytössä, joten pahuutta on siellä, missä sitä käytetään.


        "Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä"."

        En tiedä, mitä tarkoitat matkimisella, sillä en matki ketään. Lapsena ehkä matkin.
        Samaistumiseen liittyy matkiminen myös.

        1) En ole tyttö, vaikka ystäväni oli tyttö
        2) En usko, että hän halusi samaistua - minä ehkä huomaamattani
        3) En usko että hän oli narsisti sen enempää kuin minäkään
        4) En tavoitellut hänen erityistä asemaansa - vaan ystävyyttä
        5) NT kutsuu ajatteluani suhteellisuudentajuttomaksi - mielestäni se on tosi assimaista ajattelua
        6) Tästä asiasta en ole kokenut syyllisyyden tunnetta - olenpa vaan miettinyt miksi ystävyys loppui. Assius antaa synninpäästön. Ei tarvitse syytää itseään sosiaalisten suhteiden kariutumisesta, vaan syndroomaa. Tuntuu välillä kenkulta, kun uusien suhteiden solmiminen ja vanhojen ylläpitäminen on todella raskasta. Mutta helpottaa kun tietää syyn.
        7) Pakkoneuroottisuus ilmenee siinä, että kirjoittelen tänne ja vastailen kysymyksiin. Skitsoidi en silti usko olevani, jos se tarkoittaa harhaluuloista. En elä harhoissa. Jos en käsitä jotain asiaa, otan siitä selvää. Ei silti tuntemattomat asiat pelottaa. Onko se skitsoidia?
        8) Yritin jakaa kokemukseni - mutta se on erittäin vaikeaa asseille. Mutta jos haluaa kehittää sosiaalisia taitojaan merkitsee se oman kokemuksensa jakamista. Turhauttavaa on molemmin puolinen väärin ymmärrys.
        9) En puhu Ritalinista, kun puhun matkimisesta, vaan itsestäni. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että assi matkii, kun ei ymmärrä miksi joku asia tehdään niin kuin tehdään. Otetaan esimerkiksi vaikkapa uskonnollinen rituaali. Kuinka moni ymmärtää, että ehtoollisella juodaan Jeesuksen verta ja syödään hänen lihaansa. Jos tietäisi jatkaisiko edelleen saman kannibaalisen perinteen parissa ;).


      • Per Aspera
        provo:) kirjoitti:

        1) En ole tyttö, vaikka ystäväni oli tyttö
        2) En usko, että hän halusi samaistua - minä ehkä huomaamattani
        3) En usko että hän oli narsisti sen enempää kuin minäkään
        4) En tavoitellut hänen erityistä asemaansa - vaan ystävyyttä
        5) NT kutsuu ajatteluani suhteellisuudentajuttomaksi - mielestäni se on tosi assimaista ajattelua
        6) Tästä asiasta en ole kokenut syyllisyyden tunnetta - olenpa vaan miettinyt miksi ystävyys loppui. Assius antaa synninpäästön. Ei tarvitse syytää itseään sosiaalisten suhteiden kariutumisesta, vaan syndroomaa. Tuntuu välillä kenkulta, kun uusien suhteiden solmiminen ja vanhojen ylläpitäminen on todella raskasta. Mutta helpottaa kun tietää syyn.
        7) Pakkoneuroottisuus ilmenee siinä, että kirjoittelen tänne ja vastailen kysymyksiin. Skitsoidi en silti usko olevani, jos se tarkoittaa harhaluuloista. En elä harhoissa. Jos en käsitä jotain asiaa, otan siitä selvää. Ei silti tuntemattomat asiat pelottaa. Onko se skitsoidia?
        8) Yritin jakaa kokemukseni - mutta se on erittäin vaikeaa asseille. Mutta jos haluaa kehittää sosiaalisia taitojaan merkitsee se oman kokemuksensa jakamista. Turhauttavaa on molemmin puolinen väärin ymmärrys.
        9) En puhu Ritalinista, kun puhun matkimisesta, vaan itsestäni. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että assi matkii, kun ei ymmärrä miksi joku asia tehdään niin kuin tehdään. Otetaan esimerkiksi vaikkapa uskonnollinen rituaali. Kuinka moni ymmärtää, että ehtoollisella juodaan Jeesuksen verta ja syödään hänen lihaansa. Jos tietäisi jatkaisiko edelleen saman kannibaalisen perinteen parissa ;).

        Ainakin minä sain heti kiinni matkimis-ajatuksestasi. Toisen ihmisen ymmärtäminen on assille useimmiten vaikea prosessi ja saattaa näyttää ulospäin oudolta, pakkomielteiseltä tai rituaalinomaiselta. Se on kuitenkin vain assin assimainen tapa osoittaa, että hän on kiinnostunut ja välittää toisesta ihmisestä.

        Mutt kyllä asseillakin on sanatonta kommunikaatiota, samalla aaltopituudella olemista ja kumppanin syvää ymmärrystä, tosin lähinnä joidenkin muiden assien ja vanhojen, luotettavien ystävien kanssa.


      • ritalin
        provo:) kirjoitti:

        1) En ole tyttö, vaikka ystäväni oli tyttö
        2) En usko, että hän halusi samaistua - minä ehkä huomaamattani
        3) En usko että hän oli narsisti sen enempää kuin minäkään
        4) En tavoitellut hänen erityistä asemaansa - vaan ystävyyttä
        5) NT kutsuu ajatteluani suhteellisuudentajuttomaksi - mielestäni se on tosi assimaista ajattelua
        6) Tästä asiasta en ole kokenut syyllisyyden tunnetta - olenpa vaan miettinyt miksi ystävyys loppui. Assius antaa synninpäästön. Ei tarvitse syytää itseään sosiaalisten suhteiden kariutumisesta, vaan syndroomaa. Tuntuu välillä kenkulta, kun uusien suhteiden solmiminen ja vanhojen ylläpitäminen on todella raskasta. Mutta helpottaa kun tietää syyn.
        7) Pakkoneuroottisuus ilmenee siinä, että kirjoittelen tänne ja vastailen kysymyksiin. Skitsoidi en silti usko olevani, jos se tarkoittaa harhaluuloista. En elä harhoissa. Jos en käsitä jotain asiaa, otan siitä selvää. Ei silti tuntemattomat asiat pelottaa. Onko se skitsoidia?
        8) Yritin jakaa kokemukseni - mutta se on erittäin vaikeaa asseille. Mutta jos haluaa kehittää sosiaalisia taitojaan merkitsee se oman kokemuksensa jakamista. Turhauttavaa on molemmin puolinen väärin ymmärrys.
        9) En puhu Ritalinista, kun puhun matkimisesta, vaan itsestäni. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että assi matkii, kun ei ymmärrä miksi joku asia tehdään niin kuin tehdään. Otetaan esimerkiksi vaikkapa uskonnollinen rituaali. Kuinka moni ymmärtää, että ehtoollisella juodaan Jeesuksen verta ja syödään hänen lihaansa. Jos tietäisi jatkaisiko edelleen saman kannibaalisen perinteen parissa ;).

        "1) En ole tyttö, vaikka ystäväni oli tyttö"

        Sitten tilanne oli hieman erilainen, kuin luulin.


        "2) En usko, että hän halusi samaistua - minä ehkä huomaamattani"

        Noin juuri tarkoitinkin asian olleen.


        "3) En usko että hän oli narsisti sen enempää kuin minäkään"

        Niinpä. Tuskin suhde kuitenkaan loppui yhden hatun takia.


        "4) En tavoitellut hänen erityistä asemaansa - vaan ystävyyttä"

        Sitä juuri tarkoitinkin. Jos hän olisi ollut narsisti, hän olisi käyttänyt sinun ystävyyden tavoittelusi hyväkseen omaa fantasiaan tukeakseen.
        Ostitko samanlaisen hatun vain tavoitellaksesi ystävyyttä? :|


        "5) NT kutsuu ajatteluani suhteellisuudentajuttomaksi - mielestäni se on tosi assimaista ajattelua"

        Sanoin sinua siksi suhteellisuudentajuttomaksi, ettei kukaan oikeasti voi pilata välejä ostamalla samanlaisen hatun, ellei kopioitava ole narsisti, joka pitää itseään erityisenä.


        "6) Tästä asiasta en ole kokenut syyllisyyden tunnetta - olenpa vaan miettinyt miksi ystävyys loppui. Assius antaa synninpäästön. Ei tarvitse syytää itseään sosiaalisten suhteiden kariutumisesta, vaan syndroomaa."

        No, mutta eihän syitä voi laittaa assiuden piikkiin, tai perustella assiudella. Täytyy miettiä kokonaistilannetta tunteiden kannalta ja lopulta syy on kuitenkin yleensä se, että kumpikaan osapuoli ymmärrä tunteitaan.


        "Skitsoidi en silti usko olevani, jos se tarkoittaa harhaluuloista."

        Eristäytyvää. Myös pakkoneuroosissa on vainoharhaisuutta.


        "Jos en käsitä jotain asiaa, otan siitä selvää. Ei silti tuntemattomat asiat pelottaa. Onko se skitsoidia?"

        Defensiivistä.


        "Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että assi matkii, kun ei ymmärrä miksi joku asia tehdään niin kuin tehdään."

        Kyllä minullakin on lapsena ollut tätä matkimista ja vieläkin toisinaan mukautan käyttäytymistä henkilöiden mukaan.


        "Kuinka moni ymmärtää, että ehtoollisella juodaan Jeesuksen verta ja syödään hänen lihaansa. Jos tietäisi jatkaisiko edelleen saman kannibaalisen perinteen parissa ;)."

        Uskovaisena olen huomannut, että keskiverto nentti tulkitsee Raamatun vertauskuvia paljon konkreettisemmin ja kömpelömmin, kuin minä, vaikka olen assi.
        Syy tällaiseen väärintulkintaan on nähdäkseni siinä, että väärintulkitseminen on tavalliselle uskovaiselle jotenkin coolia.


      • kettu.nen
        Per Aspera kirjoitti:

        Ainakin minä sain heti kiinni matkimis-ajatuksestasi. Toisen ihmisen ymmärtäminen on assille useimmiten vaikea prosessi ja saattaa näyttää ulospäin oudolta, pakkomielteiseltä tai rituaalinomaiselta. Se on kuitenkin vain assin assimainen tapa osoittaa, että hän on kiinnostunut ja välittää toisesta ihmisestä.

        Mutt kyllä asseillakin on sanatonta kommunikaatiota, samalla aaltopituudella olemista ja kumppanin syvää ymmärrystä, tosin lähinnä joidenkin muiden assien ja vanhojen, luotettavien ystävien kanssa.

        ...lohkaistu tuo viimeinen kappale. Itse olin heittänyt jo kaiken toivon ikinä ymmärtää yhtäkään ihmistä ja versus ja heidän aivoituksiaan muuta kuin pitkällisten pohdintojen, seliseliselittelyiden, rautalangasta vääntämisen ja lukemattomien väärinkäsitysten kautta, mutta kas kummaa elämääni on pöllähtänyt vanhoilla päivilläni pari,kolmekin ihmistä joiden kanssa kommunikaatio sujuu/on sujunut ja tuntunut ns samalla aaltopituudella olemiselta.

        Ja ihan tämän ketjun alk.peräiseen;ainakin minun on aina ollut tavattoman vaikea tajuta, miksi joku asia joka minusta on vaikkapa tajuttoman hauska ei ole sitä muiden mielestä, minä en osaa kovin hyvin kuvitella itseäni toisen asemaan ja näkemään ja tuntemaan miltä joku sanomiseni tai tekemiseni tuntuu ja näyttää muiden silmin. Iso puute sosiaalisten kanssakäymisten kiemuroissa, mutta sitäkin voi opetella ja oppia - minun tapauksessani kiitos hyvien terapioiden.
        Elämä ON huomattavasti helpompaa kun oppii tavalla tai toisella ainakin näennäisesti toimimaan kuten valtaosa ihmisistä.


      • minuus kasassa ?
        ritalin kirjoitti:

        "Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää."


        Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä.

        Vähintäänkin kummallista käytöstä ystävältäsi, jos hermostuu yhden aurinkohatun matkimisesta. Ei se oikeastaan edes ole matkimista.
        Läheisillä ystävillä voi tapa samaistua toisiinsa, etenkin lapsilla ja nuorilla.
        Terve ihminen luultavasti tulee hyvilleen, jos joku pitää hänen hatustaan niin paljon, että haluaa ostaa itse samanlaisen...

        Veikkaisin, että ystäväsi oli jonkinlainen narsisti, joka halusi olla "erityinen". Kun ostit samanlaisen hatun, hänen oli pakko ylireagoida, jotta minuus pysyisi kasassa.
        Hän siis ajatteli, että viet häneltä jotain pois, kun tavoittelit hänen erityistä asemaansa ja pyrki käytöksellään tekemään fantasiansa erityisyydestään itselleen todemmaksi.

        Narsisti iskee yleensäkin muuten sellaisiin terveisiin toimintamalleihin, kuten samaistumiseen ja käyttää näitä toista vastaan syyllistämällä niistä.

        Edelleenkään et ole asiaa siis ymmärtänyt ja muutenkin tuo syyn hakeminen itsestäsi on melko tyypillistä defensiivistä ajattelua, kun et pysty ymmärtämään, miten asiat oikeasti olivat, selität tapahtumat jollain omituisella tavalla oman mielenrauhan turvaamiseksi, vaikka tapa, kuten jutustasi näkyy, osoittaa varsin kummallista suhteellisuudentajutonta ajattelua.

        Se, miten tässä se minuuden puuttuminen assilta näkyy, on siinä, kuinka syyllistät itseäsi asioista, jotka eivät sinusta johdu.
        Elät fantasiassa, mitä ylläpitää mm. tuo hattujutun tulkintasi.
        TV-sarjan Housen viime torstaista kommenttia lainatakseni, nautit syyllisyydentunteista, sillä ne pitävät yllä fantasiaasi, missä olet kaikkivoipa.

        Veikkaan, että sinun persoonasi on pakkoneuroottisen ja skitsoidisen väliltä.

        Suhteesi tähän ystävääsi on ollut varsin kummallinen: ystäväsi on ylireagoinneillaan ja manipuloinnillaan pitänyt yllä sekä omaa fantasiaansa, että sinun fantasiaasi.


        "Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee."

        Eiköhän tässä ollut kuitenkin alunperin kyse siitä, että provoksi väittämäni kommentti oli räikeä osoitus juuri toisen kokeman kieltämisestä. Itse en ole kieltänyt kenenkään kokemaa, vaan selittänyt, mistä kokema johtuu.


        "Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin:"

        Se, että et ymmärtänyt, mitä kirjoitin, ei tarkoita sitä, että olisin ymmärtänyt jotain väärin.

        Väite toisen asemaan asettumisesta on mieletön, sillä joka tapauksessa ihminen asettuu toisen asemaan itsensä kautta. Ihminen on sitä empaattisempi, mitä paremmin hän hyväksyy itsensä.
        On älytöntä, että sanotaan assin voivan kokea empatiaa vain itsensä kautta. Eihän kukaan voi mitenkään kokea empatiaa toisen ihmisen kautta.
        Ja jos väittääkin kokevansa, hän elää jumalfantasiassa, mikä peittää toisen oikean aseman.


        "Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset?"

        Tämä luulo liittyy kuitenkin paremminkin minuuden puuttumiseen, mitä esiintyy sekä asseilla, että nenteillä.


        "Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina"."

        Aivan, jotta minuus pysyisi kasassa, tilanne perustellaan sillä, että toinen ihminen on paha. Kuitenkin kielen merkitys on sen käytössä, joten pahuutta on siellä, missä sitä käytetään.


        "Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä"."

        En tiedä, mitä tarkoitat matkimisella, sillä en matki ketään. Lapsena ehkä matkin.
        Samaistumiseen liittyy matkiminen myös.

        Niin eli mitä tuolla yllä olevalla (Nimim.)termillä "käytännössä oikeesti" tarkoitat?(eli selittäisitkö asian esimerkiksi niin, että ymmärtäisit sen itse ,olettaen että et olisi lukenut psykologiaa vielä yhtään)

        Käsitykseni: minuus ="tapa" käsitellä asioita (tai jotain sinnepäin, tällasta tais joissain keskusteluissa olla)
        "minuuden kasassa pysyminen" = no, minuus säilyy eli oma maailmankuva ei ole ristiriidassa todellisuuden kanssa -> ymmärtää sen(tai siis sen todellisuuden, jonka ko. henkilö muodostaa todellisuudesta(minän avulla)).
        Aloin yleistään ja ajatteleen: pyrkiikö ihminen luonnostaan reagoimaan mielivaltaiseen ympäristön ärsykkeeseen niin, että minuus pysyy kasassa eli että pystyy käsittelemään sen?

        Esitetään "loogisemmassa" muodossa. Henkilön maailmankuva/katsomus =A, minuus on funktio f ja ympäristön ärsyke x. Olkoon vielä g "korjausfunktio" ja siis ihmisen havaitsema ärsyke on g(x).
        esimerkki: x = valoa jollain aallonpituudella g(x) = kyseinen väri (tämän ihminen todellisuudesta havaitsee)

        Se, että minuus pysyy kasassa, tarkoittaa siis ,että f(g(x)) kuuluu joukkoon A (eli on sopusoinnussa maailmankuvan kanssa). Jos f(g(x)) ei kuulu joukkoon A ihminen reagoi jotenkin. A voidaan muuttaa, joka vaatti ajattelua, jotta kaikki "tieto" saadaan sopusointuun. Voidaan myös reagoida muutos funktion h avulla siten, että f(h(x)) kuuluu jo joukkoon A (eli todellisuutta muutetaan niin, että sopii (minuuden operoidessa) maailmankuvaan). Näissä siis minuus säilyi. Toki voitaisiin muuttaa myös minuutta f, jotta f(x) kuuluu A:han, muttei liene tavallisimpia tapoja.

        Otetaan henkilö N-heinähattu esimerkki: N:n maailmankuva A : N on erityinen ihminen, ja kaiken tulee olla erikoista, koska voi tuntea olevan "eri tasolla" nyt henkilö B ostaa samanlaisen hatun (ympäristön ärsyke x ), joka siis loukkaa N:ää ,koska samantasoisuus (tulkinta = g(x)) ei sovi hänen maailman kuvaansa(f(g(x)) ei kuvaudu joukkoon A. Tällöin hänen täytyy reagoida siihen ("hän teki jotain väärää" tms. = h(g(x))), jotta N:n käsitys tilanteesta olisi sopusoinnussa N:n maailman kuvan kanssa eli(f(h(g(x))) kuuluu joukkoon A).

        Toinen esimerkki: olkoon maidon väri (jostain syystä) vihreää (=havainto) =g(x) (tarkemmin x olisi smg säteilyä eräällä aalonpituudella maidon suunnasta (tms. todellisuus), jonka ihminen kuvaa (g-funktiolla) vihreäksi). Henkilö n, jolla maailmankuva A tekee havainnon = f(g(x)) (=maito on vihreää). Koska A:ssa maito on valkoista, minuuden säilyminen edellyttää, että joko A muuttuu (hyväksytään, että maito voi olla myös vihreää) tai käytämme korjaus funktiota h, joka voisi olla esimerkiksi että f(h(g(x))) = maito siihen sekoitettu aine on vihreää jolloin maito itsessään edelleen voisi olla valkoista ja f(**) kuuluu A:han (ja mitä ratkaisuja saadaankaan,jos minuus ei säily!?)

        Tarkoitus oli havainnollistaa mitä itse tajusin termillä (Ja ajatus alkoi rönsyillä...) . Tiivistettynä: MK= sen mitä todellisuudesta näkee on sopusoinnussa oman maailmankuvan kanssa siten, että "pysyy tilanteessa kärryillä". Menikö paljonkin metsään tämä käsitys? Niin ja miten se ihminen sitten ajattelee?

        Jäin kyllä tuohon ihmisen ajattelun matemaattiseen mallintamiseen sen verran koukkuun, että pitäsköhän alkaa kirjotteleen esimerkkejä HUUHAA-palstalla (no ehkä ei), mutta jos joku ois sattumoisin lukenu, että psykologiaa ois esitetty jossain kirjassa noin, niin voisi ilmoittaa mullekin.Kertokaa edes palsta, jossa tällaista harjotetaan.

        Ei ole välttämättä selväjärkisintä tekstiä, mutta kun ajatteleen alko niin olihan se tuotoskin tultava, ettei jää kalvaan -yrittäkää ymmärtää.


      • provo:(
        minuus kasassa ? kirjoitti:

        Niin eli mitä tuolla yllä olevalla (Nimim.)termillä "käytännössä oikeesti" tarkoitat?(eli selittäisitkö asian esimerkiksi niin, että ymmärtäisit sen itse ,olettaen että et olisi lukenut psykologiaa vielä yhtään)

        Käsitykseni: minuus ="tapa" käsitellä asioita (tai jotain sinnepäin, tällasta tais joissain keskusteluissa olla)
        "minuuden kasassa pysyminen" = no, minuus säilyy eli oma maailmankuva ei ole ristiriidassa todellisuuden kanssa -> ymmärtää sen(tai siis sen todellisuuden, jonka ko. henkilö muodostaa todellisuudesta(minän avulla)).
        Aloin yleistään ja ajatteleen: pyrkiikö ihminen luonnostaan reagoimaan mielivaltaiseen ympäristön ärsykkeeseen niin, että minuus pysyy kasassa eli että pystyy käsittelemään sen?

        Esitetään "loogisemmassa" muodossa. Henkilön maailmankuva/katsomus =A, minuus on funktio f ja ympäristön ärsyke x. Olkoon vielä g "korjausfunktio" ja siis ihmisen havaitsema ärsyke on g(x).
        esimerkki: x = valoa jollain aallonpituudella g(x) = kyseinen väri (tämän ihminen todellisuudesta havaitsee)

        Se, että minuus pysyy kasassa, tarkoittaa siis ,että f(g(x)) kuuluu joukkoon A (eli on sopusoinnussa maailmankuvan kanssa). Jos f(g(x)) ei kuulu joukkoon A ihminen reagoi jotenkin. A voidaan muuttaa, joka vaatti ajattelua, jotta kaikki "tieto" saadaan sopusointuun. Voidaan myös reagoida muutos funktion h avulla siten, että f(h(x)) kuuluu jo joukkoon A (eli todellisuutta muutetaan niin, että sopii (minuuden operoidessa) maailmankuvaan). Näissä siis minuus säilyi. Toki voitaisiin muuttaa myös minuutta f, jotta f(x) kuuluu A:han, muttei liene tavallisimpia tapoja.

        Otetaan henkilö N-heinähattu esimerkki: N:n maailmankuva A : N on erityinen ihminen, ja kaiken tulee olla erikoista, koska voi tuntea olevan "eri tasolla" nyt henkilö B ostaa samanlaisen hatun (ympäristön ärsyke x ), joka siis loukkaa N:ää ,koska samantasoisuus (tulkinta = g(x)) ei sovi hänen maailman kuvaansa(f(g(x)) ei kuvaudu joukkoon A. Tällöin hänen täytyy reagoida siihen ("hän teki jotain väärää" tms. = h(g(x))), jotta N:n käsitys tilanteesta olisi sopusoinnussa N:n maailman kuvan kanssa eli(f(h(g(x))) kuuluu joukkoon A).

        Toinen esimerkki: olkoon maidon väri (jostain syystä) vihreää (=havainto) =g(x) (tarkemmin x olisi smg säteilyä eräällä aalonpituudella maidon suunnasta (tms. todellisuus), jonka ihminen kuvaa (g-funktiolla) vihreäksi). Henkilö n, jolla maailmankuva A tekee havainnon = f(g(x)) (=maito on vihreää). Koska A:ssa maito on valkoista, minuuden säilyminen edellyttää, että joko A muuttuu (hyväksytään, että maito voi olla myös vihreää) tai käytämme korjaus funktiota h, joka voisi olla esimerkiksi että f(h(g(x))) = maito siihen sekoitettu aine on vihreää jolloin maito itsessään edelleen voisi olla valkoista ja f(**) kuuluu A:han (ja mitä ratkaisuja saadaankaan,jos minuus ei säily!?)

        Tarkoitus oli havainnollistaa mitä itse tajusin termillä (Ja ajatus alkoi rönsyillä...) . Tiivistettynä: MK= sen mitä todellisuudesta näkee on sopusoinnussa oman maailmankuvan kanssa siten, että "pysyy tilanteessa kärryillä". Menikö paljonkin metsään tämä käsitys? Niin ja miten se ihminen sitten ajattelee?

        Jäin kyllä tuohon ihmisen ajattelun matemaattiseen mallintamiseen sen verran koukkuun, että pitäsköhän alkaa kirjotteleen esimerkkejä HUUHAA-palstalla (no ehkä ei), mutta jos joku ois sattumoisin lukenu, että psykologiaa ois esitetty jossain kirjassa noin, niin voisi ilmoittaa mullekin.Kertokaa edes palsta, jossa tällaista harjotetaan.

        Ei ole välttämättä selväjärkisintä tekstiä, mutta kun ajatteleen alko niin olihan se tuotoskin tultava, ettei jää kalvaan -yrittäkää ymmärtää.

        Olen pitkään ihmetellyt, miksi terapeuttini väittää, että minulta puuttuu minä. Hän väittää, rakentavansa minulle minää. Täysin käsittämätöntä horinaa. Kun kysyn mitä hän tarkoittaa, ei osaa selittää. Pyydän rautalankamallia, mutta en saa sitäkään. Onko hän hullu? Vai pitääkö hän minua hulluna, kun moisia horisee?

        Kiitos aloittajalle minuuden kaavasta. Todella hyvä selitysminästä. Onko parempaa selitystä! Täytyy iskeä tuo kaaviosi terapeuttini eteen. Toivottavasti lopettaa lopultakin horinat minän puuttumisesta. Tämä on ongelma, jota en voi käsittää, mutta nyt tuli todistetuksi, että minulla on minä.


      • sivusta kommentoin
        provo:( kirjoitti:

        Olen pitkään ihmetellyt, miksi terapeuttini väittää, että minulta puuttuu minä. Hän väittää, rakentavansa minulle minää. Täysin käsittämätöntä horinaa. Kun kysyn mitä hän tarkoittaa, ei osaa selittää. Pyydän rautalankamallia, mutta en saa sitäkään. Onko hän hullu? Vai pitääkö hän minua hulluna, kun moisia horisee?

        Kiitos aloittajalle minuuden kaavasta. Todella hyvä selitysminästä. Onko parempaa selitystä! Täytyy iskeä tuo kaaviosi terapeuttini eteen. Toivottavasti lopettaa lopultakin horinat minän puuttumisesta. Tämä on ongelma, jota en voi käsittää, mutta nyt tuli todistetuksi, että minulla on minä.

        kenen todellisuus on se oikea, mutta totuus on mielestäni se, että älykkäitä on helppo manipuloida.

        Ihminen, jonka ajatusmaailma kulkee mielen äärirajoilla, kuuluu vähemmistöön länsimaisessa yhteiskunnassa.

        Ihmisen ajattelulle ei anneta arvoa ja se kostautuu luonnon tuhoutumisena.

        Suurin voimavara ovat herkästi asioita kokevat, älykkäät ihmiset. Heidät nyky-yhteiskunta kokee uhkaksi, vaikka heidän kykynsä tasapainottaa olevassaolevaa maailmaa on mielestäni kiistaton.

        Maailma on heijastus ihmisten mielistä ja vaiennetut mielet kertovat karua kieltään maailman tilasta. Maailman saattaminen tasapainoon on filosofinen kysymys, jota ei keskinkertaisuudella ratkaista.


      • maameren tarinoista
        sivusta kommentoin kirjoitti:

        kenen todellisuus on se oikea, mutta totuus on mielestäni se, että älykkäitä on helppo manipuloida.

        Ihminen, jonka ajatusmaailma kulkee mielen äärirajoilla, kuuluu vähemmistöön länsimaisessa yhteiskunnassa.

        Ihmisen ajattelulle ei anneta arvoa ja se kostautuu luonnon tuhoutumisena.

        Suurin voimavara ovat herkästi asioita kokevat, älykkäät ihmiset. Heidät nyky-yhteiskunta kokee uhkaksi, vaikka heidän kykynsä tasapainottaa olevassaolevaa maailmaa on mielestäni kiistaton.

        Maailma on heijastus ihmisten mielistä ja vaiennetut mielet kertovat karua kieltään maailman tilasta. Maailman saattaminen tasapainoon on filosofinen kysymys, jota ei keskinkertaisuudella ratkaista.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Maameren_tarinat_(elokuva)


      • kuulostaa siltä
        provo:( kirjoitti:

        Olen pitkään ihmetellyt, miksi terapeuttini väittää, että minulta puuttuu minä. Hän väittää, rakentavansa minulle minää. Täysin käsittämätöntä horinaa. Kun kysyn mitä hän tarkoittaa, ei osaa selittää. Pyydän rautalankamallia, mutta en saa sitäkään. Onko hän hullu? Vai pitääkö hän minua hulluna, kun moisia horisee?

        Kiitos aloittajalle minuuden kaavasta. Todella hyvä selitysminästä. Onko parempaa selitystä! Täytyy iskeä tuo kaaviosi terapeuttini eteen. Toivottavasti lopettaa lopultakin horinat minän puuttumisesta. Tämä on ongelma, jota en voi käsittää, mutta nyt tuli todistetuksi, että minulla on minä.

        ettei välitä mitä tekee kanssasi. Toivottavasti se on sinulle ilmaista. En toivoisi kenenkään maksavan surkeasta ajan haaskaamisesta terapeutilla.


      • aloittaja
        provo:( kirjoitti:

        Olen pitkään ihmetellyt, miksi terapeuttini väittää, että minulta puuttuu minä. Hän väittää, rakentavansa minulle minää. Täysin käsittämätöntä horinaa. Kun kysyn mitä hän tarkoittaa, ei osaa selittää. Pyydän rautalankamallia, mutta en saa sitäkään. Onko hän hullu? Vai pitääkö hän minua hulluna, kun moisia horisee?

        Kiitos aloittajalle minuuden kaavasta. Todella hyvä selitysminästä. Onko parempaa selitystä! Täytyy iskeä tuo kaaviosi terapeuttini eteen. Toivottavasti lopettaa lopultakin horinat minän puuttumisesta. Tämä on ongelma, jota en voi käsittää, mutta nyt tuli todistetuksi, että minulla on minä.

        Ritalinilta sen lainasin, ulkomuistista. Näin hän sanoi tuolla toisessa ketjussa:

        "Empatiaa on se, kun tajuaa, ettei voi asettua täysin toisen asemaan, sillä muut kokevat eri tavoin.
        Voin esim. ajatella toista ymmärtääkseni, missä tilanteessa olen kokenut samoin, kuin hän kokee tietyssä tilanteessa, jolloin voin käyttäytyä ymmärtäväisesti.

        Eiköhän asperger-oireyhtymän suurin ongelma ole se, ettei enemmistö ihmisistä pysty kokemaan empatiaa assia kohtaan... "


      • provo?
        kuulostaa siltä kirjoitti:

        ettei välitä mitä tekee kanssasi. Toivottavasti se on sinulle ilmaista. En toivoisi kenenkään maksavan surkeasta ajan haaskaamisesta terapeutilla.

        Olen kyllä asiasta edelleen ymmällä. Täytyy kai kysyä mikä "minä" on joltain toiselta kallonkutistajalta.


      • minäminäm..
        provo:( kirjoitti:

        Olen pitkään ihmetellyt, miksi terapeuttini väittää, että minulta puuttuu minä. Hän väittää, rakentavansa minulle minää. Täysin käsittämätöntä horinaa. Kun kysyn mitä hän tarkoittaa, ei osaa selittää. Pyydän rautalankamallia, mutta en saa sitäkään. Onko hän hullu? Vai pitääkö hän minua hulluna, kun moisia horisee?

        Kiitos aloittajalle minuuden kaavasta. Todella hyvä selitysminästä. Onko parempaa selitystä! Täytyy iskeä tuo kaaviosi terapeuttini eteen. Toivottavasti lopettaa lopultakin horinat minän puuttumisesta. Tämä on ongelma, jota en voi käsittää, mutta nyt tuli todistetuksi, että minulla on minä.

        Olipahan taas pakko vastata kun rupes ajatteleen -avaan netin täällä vasta seuraavana lauantaina...
        Tuolla tämän viestin vastauksissa melkein sanottiin terapeuttia "huonoksi". Ongelmana taisi olla minuuden määritteleminen. Mielestäni määritelmät ovat tiedon jonkinasteiseen säilyttämiseen tarkoitettu, tietoa kasassa(=kokonaisuutena?) pitävä esittämismuoto -tarvitaan jokin yhteinen nuora kun aletaan kehittää teorioita. Niissä ei ole mitään suvereenia "totta". Ja todellinen ymmärryskin syntyy tekstin kautta: omasta ajattelusta kyseisen tiedon välittämästä tilanteesta -ei itse tekstin opettelusta (semmonen vaan rasittaa muistia).

        Sen verran täytyy ottaa vastuu takkaa pois, että en ole lukenut virallista psykologiaa (mainitsin ,että esitän käsitykseni (ei siis virallinen sepitys , siksi korjauksia kaipailin)), enkä tiedä heidän määritelmiään minästä, mutta nyt kun wikipediasssa kävi, niin sain käsityksen,että minä on paremminkin se kohde jota ei edes esimerkissä ollut: se on ikään kuin tuomari, joka päättää onko päästä tuleva ohje toimia toteuttamiskelpoinen.Ja kun asiaa uudestaan ajattelee niin sehän on intuitiivisesti selvä (yksinkertaisia asioita on vaikea pitää yksinkertaisina). Tämän pohjalta ajateltuna olisi aika mahdotonta,että ihmisellä ei olisi minää, silloinhan se ei edes ajattelisi.
        Tai olen (todennäköisesti) ihan hakoteillä.

        Mielestäni kannattaisi kysyä miten minuuden puuttuminen minussa(heh, ehkä siis "omassa tominnassa" olisi osuvampi) ilmenee? Jos hän valaisee esimerkiksi esimerkeillä, saatat ymmärtää mitä hän tarkoittaa ko. termillä tai ylipäätään mitä ajaa takaa moisella kielenkäytöllä.

        Takaisin malliin: ehkä f:ää voisi kuvatakin olevan alitajunnan tekemä valmis johtopäätös havaituista asioista ja korjaus funktio olisikin se "minälle" annettu ohje toimia. Sen voi hyväksyä tai hylätä(-> uusi toiminta ehdotus)(malli ei tosin ota huomioon esimerkiksi miten ilmenee henkilön omat ponnistelut havaitun ymmärtämieen ja kyllähän itse voi vaikuttaa omaan ajatteluun -ainakin hetken aikaa)(oli vähän liian karvalakki malli).


      • tuomitsemiselle
        ritalin kirjoitti:

        "Muistan, kuinka menetin kerran ystävän, kun huomaamattani ostin samankaltaisen aurinkohatun, kuin hän. Hän haukkui minua "copycat" ja ystävyys loppui siihen. Asiaa oli tuolloin vaikea ymmärtää."


        Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä.

        Vähintäänkin kummallista käytöstä ystävältäsi, jos hermostuu yhden aurinkohatun matkimisesta. Ei se oikeastaan edes ole matkimista.
        Läheisillä ystävillä voi tapa samaistua toisiinsa, etenkin lapsilla ja nuorilla.
        Terve ihminen luultavasti tulee hyvilleen, jos joku pitää hänen hatustaan niin paljon, että haluaa ostaa itse samanlaisen...

        Veikkaisin, että ystäväsi oli jonkinlainen narsisti, joka halusi olla "erityinen". Kun ostit samanlaisen hatun, hänen oli pakko ylireagoida, jotta minuus pysyisi kasassa.
        Hän siis ajatteli, että viet häneltä jotain pois, kun tavoittelit hänen erityistä asemaansa ja pyrki käytöksellään tekemään fantasiansa erityisyydestään itselleen todemmaksi.

        Narsisti iskee yleensäkin muuten sellaisiin terveisiin toimintamalleihin, kuten samaistumiseen ja käyttää näitä toista vastaan syyllistämällä niistä.

        Edelleenkään et ole asiaa siis ymmärtänyt ja muutenkin tuo syyn hakeminen itsestäsi on melko tyypillistä defensiivistä ajattelua, kun et pysty ymmärtämään, miten asiat oikeasti olivat, selität tapahtumat jollain omituisella tavalla oman mielenrauhan turvaamiseksi, vaikka tapa, kuten jutustasi näkyy, osoittaa varsin kummallista suhteellisuudentajutonta ajattelua.

        Se, miten tässä se minuuden puuttuminen assilta näkyy, on siinä, kuinka syyllistät itseäsi asioista, jotka eivät sinusta johdu.
        Elät fantasiassa, mitä ylläpitää mm. tuo hattujutun tulkintasi.
        TV-sarjan Housen viime torstaista kommenttia lainatakseni, nautit syyllisyydentunteista, sillä ne pitävät yllä fantasiaasi, missä olet kaikkivoipa.

        Veikkaan, että sinun persoonasi on pakkoneuroottisen ja skitsoidisen väliltä.

        Suhteesi tähän ystävääsi on ollut varsin kummallinen: ystäväsi on ylireagoinneillaan ja manipuloinnillaan pitänyt yllä sekä omaa fantasiaansa, että sinun fantasiaasi.


        "Olen huomannut, että muutkin assit pitävät helposti toista assia provona, kun eivät voi hyväksyä toisen kokemusta, silloin kun se ei sisälly omaan kokemusmaailmaan. Tekstisi osoittaa mitä parhaimmalla tavalla tavan jolla assi ajattelee."

        Eiköhän tässä ollut kuitenkin alunperin kyse siitä, että provoksi väittämäni kommentti oli räikeä osoitus juuri toisen kokeman kieltämisestä. Itse en ole kieltänyt kenenkään kokemaa, vaan selittänyt, mistä kokema johtuu.


        "Asiat ymmärretään liian konkreettisesti ja toisen ihmisen näkökulman ottaminen on vaikeaa, sillä assi uskoo kuten kunnon Ritalin:"

        Se, että et ymmärtänyt, mitä kirjoitin, ei tarkoita sitä, että olisin ymmärtänyt jotain väärin.

        Väite toisen asemaan asettumisesta on mieletön, sillä joka tapauksessa ihminen asettuu toisen asemaan itsensä kautta. Ihminen on sitä empaattisempi, mitä paremmin hän hyväksyy itsensä.
        On älytöntä, että sanotaan assin voivan kokea empatiaa vain itsensä kautta. Eihän kukaan voi mitenkään kokea empatiaa toisen ihmisen kautta.
        Ja jos väittääkin kokevansa, hän elää jumalfantasiassa, mikä peittää toisen oikean aseman.


        "Ehkei NT:llä todellakaan ole paranormaaleja kykyjä, mutta miten he luulevat voivansa lukea toisen ajatukset?"

        Tämä luulo liittyy kuitenkin paremminkin minuuden puuttumiseen, mitä esiintyy sekä asseilla, että nenteillä.


        "Niinpä asseja pidetään helposti tunteettomina jopa "psykopaatteina"."

        Aivan, jotta minuus pysyisi kasassa, tilanne perustellaan sillä, että toinen ihminen on paha. Kuitenkin kielen merkitys on sen käytössä, joten pahuutta on siellä, missä sitä käytetään.


        "Kun NT huomaa, että assi ei ymmärrä häntä, vaan näyttää matkivan yrittäessään toimia tilanteessa oikein, assilta puuttuu hänen mielestään oma tahto eli "minä"."

        En tiedä, mitä tarkoitat matkimisella, sillä en matki ketään. Lapsena ehkä matkin.
        Samaistumiseen liittyy matkiminen myös.

        Suunnittelemassani helvetissä on erityinen paikka niille, jotka kesken keskustelun toteavat toiselle, että ”sulla taitaa olla elämässä vähän vaikeaa” tai ”kärsit vissiin vähän itsetunto-ongelmista”.

        http://www.ylioppilaslehti.fi/2007/02/16/valokeilassa-mita-freud-tasta-ajattelisi/

        Näihin argumentteihin ei voi vastata. En halua ryhtyä ruotimaan julkisesti, onko minulla vähän vaikeata ja vaikka haluaisinkin, minua ei pidettäisi luotettavana lähteenä.

        "Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä."

        Emme kehtaa enää sanoa, että ”kunniallisella naisella ei ole noin paljon seksipartnereita”. Sen sijaan on sallittua sanoa että ”se taitaa hakea hyväksyntää seksin avulla”.


      • ritalin
        tuomitsemiselle kirjoitti:

        Suunnittelemassani helvetissä on erityinen paikka niille, jotka kesken keskustelun toteavat toiselle, että ”sulla taitaa olla elämässä vähän vaikeaa” tai ”kärsit vissiin vähän itsetunto-ongelmista”.

        http://www.ylioppilaslehti.fi/2007/02/16/valokeilassa-mita-freud-tasta-ajattelisi/

        Näihin argumentteihin ei voi vastata. En halua ryhtyä ruotimaan julkisesti, onko minulla vähän vaikeata ja vaikka haluaisinkin, minua ei pidettäisi luotettavana lähteenä.

        "Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä."

        Emme kehtaa enää sanoa, että ”kunniallisella naisella ei ole noin paljon seksipartnereita”. Sen sijaan on sallittua sanoa että ”se taitaa hakea hyväksyntää seksin avulla”.

        En tajunnut juuri mitään kummallisesta viestistäsi muuta, kuin että olit laittamassa minua helvettiin.

        En ole tuominnut ketään psykologisoimalla. Selvitin joitain asioita.


        "Emme kehtaa enää sanoa, että ”kunniallisella naisella ei ole noin paljon seksipartnereita”. Sen sijaan on sallittua sanoa että ”se taitaa hakea hyväksyntää seksin avulla”."

        Tämä vaikuttaa siltä, että rakentelet fantasiaa, johon koitat vetää minut mukaan. Yhdistelet asioita, mitkä eivät liity toisiinsa. Seksistä ei keskusteelussa käsittääkseni puhuttu mitään. Onko sinulla erityinen paikka myös manipuloiville keskustelijoille?


      • psykoanalyysin kritiikkiä
        ritalin kirjoitti:

        En tajunnut juuri mitään kummallisesta viestistäsi muuta, kuin että olit laittamassa minua helvettiin.

        En ole tuominnut ketään psykologisoimalla. Selvitin joitain asioita.


        "Emme kehtaa enää sanoa, että ”kunniallisella naisella ei ole noin paljon seksipartnereita”. Sen sijaan on sallittua sanoa että ”se taitaa hakea hyväksyntää seksin avulla”."

        Tämä vaikuttaa siltä, että rakentelet fantasiaa, johon koitat vetää minut mukaan. Yhdistelet asioita, mitkä eivät liity toisiinsa. Seksistä ei keskusteelussa käsittääkseni puhuttu mitään. Onko sinulla erityinen paikka myös manipuloiville keskustelijoille?

        Jos psykoanalyysi on tiedettä, on todella outoa, että tässä säikeessä linkittämäni ja siteeraamani kritiikki on niin samansisältöistä. Taustalla lienee Långin mielestä todellakin jonkinlainen pahojen tiedemiesten salaliitto.

        Itse koen tämän kritiikin pätevänä, koska olen lukenut paljon Freudin ja hänen uskovais- ja kerettiläisseuraajiensa teoksia sekä heidän elämäkertojaan, ja täytyy sanoa että edellä lainaamani kritiikki osuu naulaan kantaan. Lång ei ilmeisesti ole tullut ajatelleeksi, että tämä kritiikki on samansuuntaista siksi, että psykoanalyysi on juuri sellainen pseudotiede ja kultti kuin kriitikot väittävät.

        Seuraavassa linkissä on tieteenfilosofisia perusteita sille, miksi psykoanalyysia voidaan pitää pseudotieteenä. Kyseessä on yliopiston tieteenfilosofian oppikurssi (copyright: Ilpo Halonen), joten tohtori Långilla ei pitäisi olla tähän mitään huomautettavaa:

        http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento09.htm

        Lainaus Ilpo Halosen esityksestä ja kommentit väliin:

        ”Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää!”

        ”Epätieteellinen maailmankuva: sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Ristiriitatilanteessa on rationaalisempaa hyväksyä tieteen tulokset - ei siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti kontrolloitavissa olevan menetelmän avulla.”

        Esim. se, että oidipuskompleksi on ristiriidassa evoluutioteorian kanssa, ja se, että Lång sitä jatkuvasti puolustaa, kertoo karua kieltään siitä ettei hän ole valinnut rationaalisempaa, tieteellistä vaihtoehtoa.

        ”Uskonnollinen maailmankuva: sisältää väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin auktoriteetteihin (esim. Raamattuun) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin tai elämyksiin. Se on epätieteellinen, jos se sisältää tieteen tulosten kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Sen ei tarvitse olla epätieteellinen: se on ei-tieteellinen, jos sen uskonvaraiset osat koskevat kokonaan eri asioita kuin tiede. Tällöin se ei voi olla ristiriidassa tieteen kanssa.”

        Tästä ja Långin psykoanalyysia ja erilaisia auktoriteetteja (mm. Lång itse) puolustavista kommenteista huomaamme heti, että psykoanalyyttinen maailmankuva on uskonnollinen, ei tieteellinen.

        Käyttäytymisgenetiikka ja muu nykyaikainen, empirialähtöinen psykologia ei sisällä lainkaan psykoanalyyttista teoria-ainesta. Käyttäytymisgeneettinen kaksos- ja adoptiotutkimus on osoittanut, ettei psykoanalyyttisilla, persoonallisuuden ja kognitiivisten häiriötilojen sekä sairauksien muodostumista koskevilla spekulaatioilla ole tieteessä mitään virkaa. Skitsofrenia, autismi, ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, vuoteenkasteluhäiriö ja monet muut kognitiiviset häiriötilat selittyvät täysin muilla tekijöillä kuin psykoanalyysin olettamilla.

        Psykoanalyysi on siis epätieteellistä, koska se sisältää tieteen tulosten kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Långin ei tarvitse kuin lukea käyttäytymisgenetiikan arvostettu oppikirja Plomin; DeFries; McClearn & McGuffin: Behavioral Genetics (Fourth Edition; Worth Publishers 2001) huomatakseen tämän. Kirjan nimihakemistosta tai kirjallisuusviitteistä ei löydy Freudia, Tähkää tai ketään muutakaan psykoanalyytikkoa. Kirjasta löytää yksityiskohtaiset todisteet edellä esittämilleni häiriötiloja koskeville väitteille.

        En siis nojaa Freud-aversiosta kärsiviin aggressiivisiin toisen käden populaarilähteisiin, joita Lång väittää kaikkien psykoanalyysin kriitikkojen suosivan, vaan tieteen eturintamaan ja sen arvostetuimpaan oppikirjaan.

        ”Metafyysinen maailmankuva: sisältää sellaisia maailmaa koskevia väitteitä, jotka on perusteltu tieteen kokemusperäisen metodin sijasta filosofisten argumenttien avulla. Tällaiset käsitykset voivat nojautua ihmisen järkeen tai tahtoon. Metafyysinen maailmankuva voi olla epätieteellinen, mutta tavallisesti se on ei-tieteellinen. Sitä voi sanoa tiedepohjaiseksi, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan ohella joitakin erityistieteen tuloksiin pohjautuvia filosofisia yleistyksiä maailman perusluonteesta.”

        Lång käyttää psykoanalyysin tieteellisen aseman todistamisessa vain tieteenfilosofiaa, so. filosofista argumentaatiota. Yhtään empiiristä (kokemusperäistä) tutkimusta tai tilastoa ei psykoanalyysin tueksi hänen väitöskirjastaan löydy. Näin ollen on oikeutettua todeta, että psykoanalyysiin uskominen kuuluu metafyysiseen, ei tieteelliseen, maailmankuvaan.

        Lång ei sisällytä käsityksiinsä erityistieteiden, kuten sosiobiologian ja evoluutiopsykologian, tuloksiin pohjautuvia yleistyksiä maailman perusluonteesta. Sen sijaan hän pyrkii mitätöimään nämä erityistieteet moralismin, psykoanalyysin ja tieteenfilosofian avulla.

        —–

        Seuraavissa linkeissä on lisätietoa näistä aiheista:

        http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/indjohtf.htm
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Tieteenfilosofia
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Näennäistiede
        http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/pseudotiede.html


      • assille vaikeita
        tuomitsemiselle kirjoitti:

        Suunnittelemassani helvetissä on erityinen paikka niille, jotka kesken keskustelun toteavat toiselle, että ”sulla taitaa olla elämässä vähän vaikeaa” tai ”kärsit vissiin vähän itsetunto-ongelmista”.

        http://www.ylioppilaslehti.fi/2007/02/16/valokeilassa-mita-freud-tasta-ajattelisi/

        Näihin argumentteihin ei voi vastata. En halua ryhtyä ruotimaan julkisesti, onko minulla vähän vaikeata ja vaikka haluaisinkin, minua ei pidettäisi luotettavana lähteenä.

        "Olet siis tyttö, kun pidät aurinkohattua. Kiitä onneasi! Assinaista ihanempaa ei taida maailmasta löytyä."

        Emme kehtaa enää sanoa, että ”kunniallisella naisella ei ole noin paljon seksipartnereita”. Sen sijaan on sallittua sanoa että ”se taitaa hakea hyväksyntää seksin avulla”.

        lausahduksia. Mitenkähän assiton vastaisi?

        Yhtä pahoja, ja yhtä vaikeita vastata ovat hienovaraisemmatkin 'kommentit', kuten vaikka se, että kun olet juuri sanonut jotain omasta mielestäsi nokkelaa, ja toinen pitää pitkähkön tauon, ja yskähtää, ja alkaa puhua muusta. Tai tekee henkilökohtaisen kommentin, joka saa sinut huomaamaan, ettei hän kunnioita sinua ollenkaan, eikä pidä sanojasi minkään arvoisina.

        Mitä tuollaiseen voi vastata?
        "Et taida panna paljon arvoa minun sanomisilleni?"
        "Sanoinko liian vaikeasti?"
        "Yritin selittää sen yksinkertaisesti, mutta tiedän, että sitä voi olla vaikea ymmärtää. Haluatko, että selitän sinulle uudestaan?"
        "Keskusteluun tarvitaan molemminpuoleinen kunnioitus - emme taida pystyä keskustelemaan keskenämme."

        Pitäisikö alentua heidän tasolleen, olemaan omaltakin osaltaan alentuva ja loukkaava, kun hekin ovat? Vai onko parempi vain keskittyä yrittämään olemaan itse ystävällinen, olkoon toinen millainen juntti tahansa?


      • (;D)pilke silmäkulmassa
        assille vaikeita kirjoitti:

        lausahduksia. Mitenkähän assiton vastaisi?

        Yhtä pahoja, ja yhtä vaikeita vastata ovat hienovaraisemmatkin 'kommentit', kuten vaikka se, että kun olet juuri sanonut jotain omasta mielestäsi nokkelaa, ja toinen pitää pitkähkön tauon, ja yskähtää, ja alkaa puhua muusta. Tai tekee henkilökohtaisen kommentin, joka saa sinut huomaamaan, ettei hän kunnioita sinua ollenkaan, eikä pidä sanojasi minkään arvoisina.

        Mitä tuollaiseen voi vastata?
        "Et taida panna paljon arvoa minun sanomisilleni?"
        "Sanoinko liian vaikeasti?"
        "Yritin selittää sen yksinkertaisesti, mutta tiedän, että sitä voi olla vaikea ymmärtää. Haluatko, että selitän sinulle uudestaan?"
        "Keskusteluun tarvitaan molemminpuoleinen kunnioitus - emme taida pystyä keskustelemaan keskenämme."

        Pitäisikö alentua heidän tasolleen, olemaan omaltakin osaltaan alentuva ja loukkaava, kun hekin ovat? Vai onko parempi vain keskittyä yrittämään olemaan itse ystävällinen, olkoon toinen millainen juntti tahansa?

        Konkreettinen tulkinta aiheuttaa väärinkäsityksiä. Koulussa minua pidettiin kummallisena, kun ymmärsin opettajan kysymykset konkreettisesti. Se antoi luokalle aiheen moneen makeaan naurunremakkaan. Aluksi olin noloissani ja ihmeissäni, mistä moinen johtui. Sitten keksin kääntää ongelman voitokseni ja aloin esittää pelleä etsimällä sanojen monimerkityksellisyydestä uusia naurunaiheita.

        Näyttelin tyhmää, jolloin sain koulukavereitten sosiaalisen hyväksynnän tylsän koulupäivän piristäjänä. Opettajat eivät kuitenkaan ymmärtäneet tai katsoneet "pelleä" hyvällä silmällä, vaan suosittelivat meikäläiselle mielenterveyden tutkintaa. Onneksi kotonani asiasta oltiin eri mieltä ja sain jatkaa nuoruutta ilman laitoskierrettä.

        Näillä assi-palstoilla törmään kouluaikaiseen ilmiöön. Vaikka kirjoittaja käyttää symboliikkaa, ei hän ymmärrä, kun saa vastauksen, joka vaatii symbolista tulkintaa. Voi jopa loukkaantua luultuaan, että toinen provoilee tai aikoo lähettää hänet helvettiin.

        Minusta tämä on harvinaisen hyvä palsta. Aitoja provoja täällä on harvoin ja ne on tehokkaasti saatu pois sotkemasta muuten "asiallista" keskustelua, josta assit aivan selvästi pitävät. Tunteiluakaan täällä ei ole liikaa kuten eräällä toisella assipalstalla. Toivottavasti kuitenkin assimainen pilke silmäkulmassa ( ;D) ja taito nauraa omille assimaisuuksille säilyy (:D)


      • sillä ei ole mitään väliä
        provo? kirjoitti:

        Olen kyllä asiasta edelleen ymmällä. Täytyy kai kysyä mikä "minä" on joltain toiselta kallonkutistajalta.

        koska sehän on filosofinen kysymys. Mene vaikka yliopiston filosofian kurssille jos haluat siitä tietoa, että miten minä määritellään. Ei se kuulu terapiatunnille, siis periaatteessa. Psykologisi on pelle kun väittää, ettei sinulla ole minää. Jos käytät ilmaisua "minä" ja "minä olen" niin sinulla on minä, muutenhan puhuisit esim. "Anna ei ymmärrä" kuten pieni lapsi kun hän ei vielä tavallaan tiedosta minäänsä.

        Jo 2-vuotias sanoo minä ja hänellä on minä. Assilla on kyllä minä, mutta on vaikeaa kasvaa assina jos on väärä ympäristö. Jos sinä olet assi niin siksi kai olet terapiassa. Itselläni on kokemusta aika monesta hirveän huonosta terapeutista, joten kehotan ettei kannata käydä jos terapeutti on huono. Kannattaa kuunnella itseään aika pitkälle.


      • jonka muistan,
        (;D)pilke silmäkulmassa kirjoitti:

        Konkreettinen tulkinta aiheuttaa väärinkäsityksiä. Koulussa minua pidettiin kummallisena, kun ymmärsin opettajan kysymykset konkreettisesti. Se antoi luokalle aiheen moneen makeaan naurunremakkaan. Aluksi olin noloissani ja ihmeissäni, mistä moinen johtui. Sitten keksin kääntää ongelman voitokseni ja aloin esittää pelleä etsimällä sanojen monimerkityksellisyydestä uusia naurunaiheita.

        Näyttelin tyhmää, jolloin sain koulukavereitten sosiaalisen hyväksynnän tylsän koulupäivän piristäjänä. Opettajat eivät kuitenkaan ymmärtäneet tai katsoneet "pelleä" hyvällä silmällä, vaan suosittelivat meikäläiselle mielenterveyden tutkintaa. Onneksi kotonani asiasta oltiin eri mieltä ja sain jatkaa nuoruutta ilman laitoskierrettä.

        Näillä assi-palstoilla törmään kouluaikaiseen ilmiöön. Vaikka kirjoittaja käyttää symboliikkaa, ei hän ymmärrä, kun saa vastauksen, joka vaatii symbolista tulkintaa. Voi jopa loukkaantua luultuaan, että toinen provoilee tai aikoo lähettää hänet helvettiin.

        Minusta tämä on harvinaisen hyvä palsta. Aitoja provoja täällä on harvoin ja ne on tehokkaasti saatu pois sotkemasta muuten "asiallista" keskustelua, josta assit aivan selvästi pitävät. Tunteiluakaan täällä ei ole liikaa kuten eräällä toisella assipalstalla. Toivottavasti kuitenkin assimainen pilke silmäkulmassa ( ;D) ja taito nauraa omille assimaisuuksille säilyy (:D)

        oli se peräkamaripoikajuttu taannoin. Ja sen kirjoittaja ajettiin ulos pian. Ai niin, oli myös joku, joka tarjosi jotain terveyspalveluja, arveluttavin taidoin. Hänetkin savustettiin ulos.

        Mitenkähän menestyisi sellainen firma, joka palkkaisi vain asseja, paitsi vastaamaan puhelimeen ja vastaanottotiskille. Saattaisi olla mielenkiintoinen työilmapiiri, ja tuotteliaisuus huipussaan.


      • ritalin
        minuus kasassa ? kirjoitti:

        Niin eli mitä tuolla yllä olevalla (Nimim.)termillä "käytännössä oikeesti" tarkoitat?(eli selittäisitkö asian esimerkiksi niin, että ymmärtäisit sen itse ,olettaen että et olisi lukenut psykologiaa vielä yhtään)

        Käsitykseni: minuus ="tapa" käsitellä asioita (tai jotain sinnepäin, tällasta tais joissain keskusteluissa olla)
        "minuuden kasassa pysyminen" = no, minuus säilyy eli oma maailmankuva ei ole ristiriidassa todellisuuden kanssa -> ymmärtää sen(tai siis sen todellisuuden, jonka ko. henkilö muodostaa todellisuudesta(minän avulla)).
        Aloin yleistään ja ajatteleen: pyrkiikö ihminen luonnostaan reagoimaan mielivaltaiseen ympäristön ärsykkeeseen niin, että minuus pysyy kasassa eli että pystyy käsittelemään sen?

        Esitetään "loogisemmassa" muodossa. Henkilön maailmankuva/katsomus =A, minuus on funktio f ja ympäristön ärsyke x. Olkoon vielä g "korjausfunktio" ja siis ihmisen havaitsema ärsyke on g(x).
        esimerkki: x = valoa jollain aallonpituudella g(x) = kyseinen väri (tämän ihminen todellisuudesta havaitsee)

        Se, että minuus pysyy kasassa, tarkoittaa siis ,että f(g(x)) kuuluu joukkoon A (eli on sopusoinnussa maailmankuvan kanssa). Jos f(g(x)) ei kuulu joukkoon A ihminen reagoi jotenkin. A voidaan muuttaa, joka vaatti ajattelua, jotta kaikki "tieto" saadaan sopusointuun. Voidaan myös reagoida muutos funktion h avulla siten, että f(h(x)) kuuluu jo joukkoon A (eli todellisuutta muutetaan niin, että sopii (minuuden operoidessa) maailmankuvaan). Näissä siis minuus säilyi. Toki voitaisiin muuttaa myös minuutta f, jotta f(x) kuuluu A:han, muttei liene tavallisimpia tapoja.

        Otetaan henkilö N-heinähattu esimerkki: N:n maailmankuva A : N on erityinen ihminen, ja kaiken tulee olla erikoista, koska voi tuntea olevan "eri tasolla" nyt henkilö B ostaa samanlaisen hatun (ympäristön ärsyke x ), joka siis loukkaa N:ää ,koska samantasoisuus (tulkinta = g(x)) ei sovi hänen maailman kuvaansa(f(g(x)) ei kuvaudu joukkoon A. Tällöin hänen täytyy reagoida siihen ("hän teki jotain väärää" tms. = h(g(x))), jotta N:n käsitys tilanteesta olisi sopusoinnussa N:n maailman kuvan kanssa eli(f(h(g(x))) kuuluu joukkoon A).

        Toinen esimerkki: olkoon maidon väri (jostain syystä) vihreää (=havainto) =g(x) (tarkemmin x olisi smg säteilyä eräällä aalonpituudella maidon suunnasta (tms. todellisuus), jonka ihminen kuvaa (g-funktiolla) vihreäksi). Henkilö n, jolla maailmankuva A tekee havainnon = f(g(x)) (=maito on vihreää). Koska A:ssa maito on valkoista, minuuden säilyminen edellyttää, että joko A muuttuu (hyväksytään, että maito voi olla myös vihreää) tai käytämme korjaus funktiota h, joka voisi olla esimerkiksi että f(h(g(x))) = maito siihen sekoitettu aine on vihreää jolloin maito itsessään edelleen voisi olla valkoista ja f(**) kuuluu A:han (ja mitä ratkaisuja saadaankaan,jos minuus ei säily!?)

        Tarkoitus oli havainnollistaa mitä itse tajusin termillä (Ja ajatus alkoi rönsyillä...) . Tiivistettynä: MK= sen mitä todellisuudesta näkee on sopusoinnussa oman maailmankuvan kanssa siten, että "pysyy tilanteessa kärryillä". Menikö paljonkin metsään tämä käsitys? Niin ja miten se ihminen sitten ajattelee?

        Jäin kyllä tuohon ihmisen ajattelun matemaattiseen mallintamiseen sen verran koukkuun, että pitäsköhän alkaa kirjotteleen esimerkkejä HUUHAA-palstalla (no ehkä ei), mutta jos joku ois sattumoisin lukenu, että psykologiaa ois esitetty jossain kirjassa noin, niin voisi ilmoittaa mullekin.Kertokaa edes palsta, jossa tällaista harjotetaan.

        Ei ole välttämättä selväjärkisintä tekstiä, mutta kun ajatteleen alko niin olihan se tuotoskin tultava, ettei jää kalvaan -yrittäkää ymmärtää.

        En ehtinyt vastaamaan aiemmin, kun viestisi lukeminen vaati hieman aikaa.

        Olet kuitenkin mielestäni melko hyvin ymmärtänyt tuon asian. Tuskin sitä itse paremmin ymmärrän.

        Jotkin asiat tosin vielä tarkennan. Eli Keskeistähän on se, että maailmankuva todellakin on seurausta minuudesta. Eli minuus ja maailmankuva tietyllä tavalla kulkevat yhdessä.

        Ihminenhän kuitenkin ajattelee aina itsensä kautta, eli hän tekee kaikesta maailmassa olevasta persoonalliset tulkinnat.

        Kun minuus puuttuu, henkilöltä puuttuu käsitys tästä oman persoonan erillisyydestä maailman suhteen ja hän luulee, että maailma sisältyy minuuteen.
        Tällöin, kun minuus siis puuttuu, niin henkilö ei ymmärrä persoonallisen tulkintatapansa ja tulkittavan maailman olevan eri asioita.

        Mutta toisaalta: mitä paremmin henkilö tuntee tulkitsevansa maailmaa omalla tavallaan, sitä paremmin hän tuntee itse maailman ja on yhtä maailman kanssa.

        Mitä heikommin ihminen ymmärtää persoonallisen tulkintatapansa ja todellisen maailman eron, sitä voimakkaammin hänen täytyy reagoida todellista maailmaa vastaan säilyttääkseen minuudesta johtuvan fantasiamaailmansa.

        Minuus menetetään, kun ihminen tajuaa ettei maailma riippunutkaan hänen minuudestaan, vaan että hän ymmärsi maailmaa minuutensa kautta.

        Kenenkään minuus ei koskaan ole täysin tiedostettu siten, että minuuden menettämisen uhkaa ei olisi.


        On siis seuraavalla tavalla Kantin mukaan: 1. todellisuus 2. havaittava aine, jonka kautta todellisuus havaitaan 3. havaitsija.

        Sitä enemmän persoona on psykoosissa(tiedostamaton), mitä vähemmän henkilö tiedostaa 2. vaiheen.

        Ajattelu on sitä, kun havainnot järjestetään mielessä symbolisesti 1. vaihetta kuvaavaan loogiseen järjestykseen.
        Ajattelu vääristyy sitä enemmän, mitä heikommin 2. vaihe hyväksytään.

        Koska symboliikka ei voi itseensä viittaavuuden takia vastata 1.vaihetta, voi se vain kuvata sitä ja logiikka, mitä 1. vaihe edustaa ei voi koskaan tulla kuvatuksi ajatuksilla.

        Mitä paremmin havaitsija hyväksyy tämän, sitä paremmin hän hyväksyy itsensä.

        Kun havaitsija ei hyväksy itseään, hän luulee ajatusten olevan apriori 1. vaihe. Näitä ajatuksia kutsutaan defensseiksi, mitkä ilmentävät suojautumista maailmaa vastaan, kun oman minuuden kuvitellaan olevan Jumalallinen ja kaikkivoipa.


      • ja kaikkivoipa
        ritalin kirjoitti:

        En ehtinyt vastaamaan aiemmin, kun viestisi lukeminen vaati hieman aikaa.

        Olet kuitenkin mielestäni melko hyvin ymmärtänyt tuon asian. Tuskin sitä itse paremmin ymmärrän.

        Jotkin asiat tosin vielä tarkennan. Eli Keskeistähän on se, että maailmankuva todellakin on seurausta minuudesta. Eli minuus ja maailmankuva tietyllä tavalla kulkevat yhdessä.

        Ihminenhän kuitenkin ajattelee aina itsensä kautta, eli hän tekee kaikesta maailmassa olevasta persoonalliset tulkinnat.

        Kun minuus puuttuu, henkilöltä puuttuu käsitys tästä oman persoonan erillisyydestä maailman suhteen ja hän luulee, että maailma sisältyy minuuteen.
        Tällöin, kun minuus siis puuttuu, niin henkilö ei ymmärrä persoonallisen tulkintatapansa ja tulkittavan maailman olevan eri asioita.

        Mutta toisaalta: mitä paremmin henkilö tuntee tulkitsevansa maailmaa omalla tavallaan, sitä paremmin hän tuntee itse maailman ja on yhtä maailman kanssa.

        Mitä heikommin ihminen ymmärtää persoonallisen tulkintatapansa ja todellisen maailman eron, sitä voimakkaammin hänen täytyy reagoida todellista maailmaa vastaan säilyttääkseen minuudesta johtuvan fantasiamaailmansa.

        Minuus menetetään, kun ihminen tajuaa ettei maailma riippunutkaan hänen minuudestaan, vaan että hän ymmärsi maailmaa minuutensa kautta.

        Kenenkään minuus ei koskaan ole täysin tiedostettu siten, että minuuden menettämisen uhkaa ei olisi.


        On siis seuraavalla tavalla Kantin mukaan: 1. todellisuus 2. havaittava aine, jonka kautta todellisuus havaitaan 3. havaitsija.

        Sitä enemmän persoona on psykoosissa(tiedostamaton), mitä vähemmän henkilö tiedostaa 2. vaiheen.

        Ajattelu on sitä, kun havainnot järjestetään mielessä symbolisesti 1. vaihetta kuvaavaan loogiseen järjestykseen.
        Ajattelu vääristyy sitä enemmän, mitä heikommin 2. vaihe hyväksytään.

        Koska symboliikka ei voi itseensä viittaavuuden takia vastata 1.vaihetta, voi se vain kuvata sitä ja logiikka, mitä 1. vaihe edustaa ei voi koskaan tulla kuvatuksi ajatuksilla.

        Mitä paremmin havaitsija hyväksyy tämän, sitä paremmin hän hyväksyy itsensä.

        Kun havaitsija ei hyväksy itseään, hän luulee ajatusten olevan apriori 1. vaihe. Näitä ajatuksia kutsutaan defensseiksi, mitkä ilmentävät suojautumista maailmaa vastaan, kun oman minuuden kuvitellaan olevan Jumalallinen ja kaikkivoipa.

        Eikö tämä juuri ole se lapsen minä - lapsen, joka ei tiedosta minäänsä?


      • ritalin
        ja kaikkivoipa kirjoitti:

        Eikö tämä juuri ole se lapsen minä - lapsen, joka ei tiedosta minäänsä?

        Niin olen käsittänyt. Kun lapsi on kohdannut jonkin traumaattisen tapahtuman, eikä ole voinut käsitellä sitä, kehitys on pysähtynyt.


      • ritalin
        psykoanalyysin kritiikkiä kirjoitti:

        Jos psykoanalyysi on tiedettä, on todella outoa, että tässä säikeessä linkittämäni ja siteeraamani kritiikki on niin samansisältöistä. Taustalla lienee Långin mielestä todellakin jonkinlainen pahojen tiedemiesten salaliitto.

        Itse koen tämän kritiikin pätevänä, koska olen lukenut paljon Freudin ja hänen uskovais- ja kerettiläisseuraajiensa teoksia sekä heidän elämäkertojaan, ja täytyy sanoa että edellä lainaamani kritiikki osuu naulaan kantaan. Lång ei ilmeisesti ole tullut ajatelleeksi, että tämä kritiikki on samansuuntaista siksi, että psykoanalyysi on juuri sellainen pseudotiede ja kultti kuin kriitikot väittävät.

        Seuraavassa linkissä on tieteenfilosofisia perusteita sille, miksi psykoanalyysia voidaan pitää pseudotieteenä. Kyseessä on yliopiston tieteenfilosofian oppikurssi (copyright: Ilpo Halonen), joten tohtori Långilla ei pitäisi olla tähän mitään huomautettavaa:

        http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento09.htm

        Lainaus Ilpo Halosen esityksestä ja kommentit väliin:

        ”Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää!”

        ”Epätieteellinen maailmankuva: sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Ristiriitatilanteessa on rationaalisempaa hyväksyä tieteen tulokset - ei siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti kontrolloitavissa olevan menetelmän avulla.”

        Esim. se, että oidipuskompleksi on ristiriidassa evoluutioteorian kanssa, ja se, että Lång sitä jatkuvasti puolustaa, kertoo karua kieltään siitä ettei hän ole valinnut rationaalisempaa, tieteellistä vaihtoehtoa.

        ”Uskonnollinen maailmankuva: sisältää väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin auktoriteetteihin (esim. Raamattuun) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin tai elämyksiin. Se on epätieteellinen, jos se sisältää tieteen tulosten kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Sen ei tarvitse olla epätieteellinen: se on ei-tieteellinen, jos sen uskonvaraiset osat koskevat kokonaan eri asioita kuin tiede. Tällöin se ei voi olla ristiriidassa tieteen kanssa.”

        Tästä ja Långin psykoanalyysia ja erilaisia auktoriteetteja (mm. Lång itse) puolustavista kommenteista huomaamme heti, että psykoanalyyttinen maailmankuva on uskonnollinen, ei tieteellinen.

        Käyttäytymisgenetiikka ja muu nykyaikainen, empirialähtöinen psykologia ei sisällä lainkaan psykoanalyyttista teoria-ainesta. Käyttäytymisgeneettinen kaksos- ja adoptiotutkimus on osoittanut, ettei psykoanalyyttisilla, persoonallisuuden ja kognitiivisten häiriötilojen sekä sairauksien muodostumista koskevilla spekulaatioilla ole tieteessä mitään virkaa. Skitsofrenia, autismi, ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, vuoteenkasteluhäiriö ja monet muut kognitiiviset häiriötilat selittyvät täysin muilla tekijöillä kuin psykoanalyysin olettamilla.

        Psykoanalyysi on siis epätieteellistä, koska se sisältää tieteen tulosten kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Långin ei tarvitse kuin lukea käyttäytymisgenetiikan arvostettu oppikirja Plomin; DeFries; McClearn & McGuffin: Behavioral Genetics (Fourth Edition; Worth Publishers 2001) huomatakseen tämän. Kirjan nimihakemistosta tai kirjallisuusviitteistä ei löydy Freudia, Tähkää tai ketään muutakaan psykoanalyytikkoa. Kirjasta löytää yksityiskohtaiset todisteet edellä esittämilleni häiriötiloja koskeville väitteille.

        En siis nojaa Freud-aversiosta kärsiviin aggressiivisiin toisen käden populaarilähteisiin, joita Lång väittää kaikkien psykoanalyysin kriitikkojen suosivan, vaan tieteen eturintamaan ja sen arvostetuimpaan oppikirjaan.

        ”Metafyysinen maailmankuva: sisältää sellaisia maailmaa koskevia väitteitä, jotka on perusteltu tieteen kokemusperäisen metodin sijasta filosofisten argumenttien avulla. Tällaiset käsitykset voivat nojautua ihmisen järkeen tai tahtoon. Metafyysinen maailmankuva voi olla epätieteellinen, mutta tavallisesti se on ei-tieteellinen. Sitä voi sanoa tiedepohjaiseksi, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan ohella joitakin erityistieteen tuloksiin pohjautuvia filosofisia yleistyksiä maailman perusluonteesta.”

        Lång käyttää psykoanalyysin tieteellisen aseman todistamisessa vain tieteenfilosofiaa, so. filosofista argumentaatiota. Yhtään empiiristä (kokemusperäistä) tutkimusta tai tilastoa ei psykoanalyysin tueksi hänen väitöskirjastaan löydy. Näin ollen on oikeutettua todeta, että psykoanalyysiin uskominen kuuluu metafyysiseen, ei tieteelliseen, maailmankuvaan.

        Lång ei sisällytä käsityksiinsä erityistieteiden, kuten sosiobiologian ja evoluutiopsykologian, tuloksiin pohjautuvia yleistyksiä maailman perusluonteesta. Sen sijaan hän pyrkii mitätöimään nämä erityistieteet moralismin, psykoanalyysin ja tieteenfilosofian avulla.

        —–

        Seuraavissa linkeissä on lisätietoa näistä aiheista:

        http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/indjohtf.htm
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Tieteenfilosofia
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Näennäistiede
        http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/pseudotiede.html

        Raamatusta puheenollen... Apostoli Paavali esittää Raamatussa yleisperiaatteen totuuden popularisoitumisesta:

        Ensin on 1. totuus sitten tulee aate, joka 2. väittää olevansa totuus, muttei ole ja joka mustaa totuuden maineen käyttämällä totuuden nimeä ja synnyttää uuden aatteen, 3. joka vastustaa totuuden nimellä kulkevaa aatetta, joka ei kuitenkaan ole totuus.
        Näin ollen aatteet 2. ja 3. ovat keskenään samanlaisia, vaikka ne näennäisesti ovat vastakkaisia, ne ovat tietosisällöllisesti yhtenä rintamana totuutta vastaan peittääkseen sen.

        Näin on käynyt myös psykoanalyysille. Ajattelen niin, että psykoanalyysin väärinkäyttäjät ja psykoanalyysin vastustajat ovat samalla puolella, sillä molemmat vastustavat psykoanalyysia. Perusteet psykoanalyysin vastustamiselle ovat kuitenkin ristiriitaiset, sillä väärinkäyttäjät toimivat psykoanalyysin nimissä psykoanalyysin vastaisesti ja psykoanalyysin vastustajat pohjaavat argumenttinsa psykoanalyysin väärinkäyttäjien toimiin sen sijaan, että miettisivät raiskauksen kohteena ollutta asiaa.

        On kuitenkin matemaattisesti todistettu, että ihminen ei voi ajatella epäloogisesti, joten psykoanalyysi ei sinällään voi olla väärässä. Psykoanalyysi kuitenkin näyttää väärältä niiden silmissä, jotka vääristävät sen sisältöä kyvyttömyydessään ymmärtää sitä.


        Hyvä esimerkki psykoanalyysin väärinkäytöstä on autististen lasten hoitaminen laitoksissa "purkamalla defenssejä", lisäämällä aistipainetta.

        Vaikka en ole psykologiaa kovinkaan paljoa lukenut, niin tajuan silti sen verran, että sellainen hoito ei ole psykoanalyysin mukaisesti edullista.
        Kyseinen hoitomuoto aiheuttaa vastaavia tilanteita, joiden seurauksena psyykkinen kehitys pysähtyy trauman seurauksena.

        Eli tällä hetkellä autistisille lapsille aiheutetaan psykoanalyysin mukaan tavoitteellisesti traumoja hoitolaitoksissa.

        Kun kritisoit psykoanalyysia, tuet samalla niitä idiootteja, jotka tällaista hoitoa antavat.


      • kertoisitko?
        ritalin kirjoitti:

        Raamatusta puheenollen... Apostoli Paavali esittää Raamatussa yleisperiaatteen totuuden popularisoitumisesta:

        Ensin on 1. totuus sitten tulee aate, joka 2. väittää olevansa totuus, muttei ole ja joka mustaa totuuden maineen käyttämällä totuuden nimeä ja synnyttää uuden aatteen, 3. joka vastustaa totuuden nimellä kulkevaa aatetta, joka ei kuitenkaan ole totuus.
        Näin ollen aatteet 2. ja 3. ovat keskenään samanlaisia, vaikka ne näennäisesti ovat vastakkaisia, ne ovat tietosisällöllisesti yhtenä rintamana totuutta vastaan peittääkseen sen.

        Näin on käynyt myös psykoanalyysille. Ajattelen niin, että psykoanalyysin väärinkäyttäjät ja psykoanalyysin vastustajat ovat samalla puolella, sillä molemmat vastustavat psykoanalyysia. Perusteet psykoanalyysin vastustamiselle ovat kuitenkin ristiriitaiset, sillä väärinkäyttäjät toimivat psykoanalyysin nimissä psykoanalyysin vastaisesti ja psykoanalyysin vastustajat pohjaavat argumenttinsa psykoanalyysin väärinkäyttäjien toimiin sen sijaan, että miettisivät raiskauksen kohteena ollutta asiaa.

        On kuitenkin matemaattisesti todistettu, että ihminen ei voi ajatella epäloogisesti, joten psykoanalyysi ei sinällään voi olla väärässä. Psykoanalyysi kuitenkin näyttää väärältä niiden silmissä, jotka vääristävät sen sisältöä kyvyttömyydessään ymmärtää sitä.


        Hyvä esimerkki psykoanalyysin väärinkäytöstä on autististen lasten hoitaminen laitoksissa "purkamalla defenssejä", lisäämällä aistipainetta.

        Vaikka en ole psykologiaa kovinkaan paljoa lukenut, niin tajuan silti sen verran, että sellainen hoito ei ole psykoanalyysin mukaisesti edullista.
        Kyseinen hoitomuoto aiheuttaa vastaavia tilanteita, joiden seurauksena psyykkinen kehitys pysähtyy trauman seurauksena.

        Eli tällä hetkellä autistisille lapsille aiheutetaan psykoanalyysin mukaan tavoitteellisesti traumoja hoitolaitoksissa.

        Kun kritisoit psykoanalyysia, tuet samalla niitä idiootteja, jotka tällaista hoitoa antavat.

        Missä Paavali noin esittää, vai onko tuo laajempi tulkinta Paavalin käsityksistä yleensä?


      • ritalin
        kertoisitko? kirjoitti:

        Missä Paavali noin esittää, vai onko tuo laajempi tulkinta Paavalin käsityksistä yleensä?

        Raamaatun kohta on 2. Tess. 2. Tietenkään kirjoitukseni ei ollut suora lainaus Paavalin kirjoituksista, mutta sanoman sisältö on sama.

        Hävettää, kun menin puhumaan Raamatusta. Koko palsta ensin hiljenee ja sitten tulee epäileväinen kysymys. Tulen vainoharhaiseksi ja menen nurkkaan häpeämään.


      • Anna F
        ritalin kirjoitti:

        Raamatusta puheenollen... Apostoli Paavali esittää Raamatussa yleisperiaatteen totuuden popularisoitumisesta:

        Ensin on 1. totuus sitten tulee aate, joka 2. väittää olevansa totuus, muttei ole ja joka mustaa totuuden maineen käyttämällä totuuden nimeä ja synnyttää uuden aatteen, 3. joka vastustaa totuuden nimellä kulkevaa aatetta, joka ei kuitenkaan ole totuus.
        Näin ollen aatteet 2. ja 3. ovat keskenään samanlaisia, vaikka ne näennäisesti ovat vastakkaisia, ne ovat tietosisällöllisesti yhtenä rintamana totuutta vastaan peittääkseen sen.

        Näin on käynyt myös psykoanalyysille. Ajattelen niin, että psykoanalyysin väärinkäyttäjät ja psykoanalyysin vastustajat ovat samalla puolella, sillä molemmat vastustavat psykoanalyysia. Perusteet psykoanalyysin vastustamiselle ovat kuitenkin ristiriitaiset, sillä väärinkäyttäjät toimivat psykoanalyysin nimissä psykoanalyysin vastaisesti ja psykoanalyysin vastustajat pohjaavat argumenttinsa psykoanalyysin väärinkäyttäjien toimiin sen sijaan, että miettisivät raiskauksen kohteena ollutta asiaa.

        On kuitenkin matemaattisesti todistettu, että ihminen ei voi ajatella epäloogisesti, joten psykoanalyysi ei sinällään voi olla väärässä. Psykoanalyysi kuitenkin näyttää väärältä niiden silmissä, jotka vääristävät sen sisältöä kyvyttömyydessään ymmärtää sitä.


        Hyvä esimerkki psykoanalyysin väärinkäytöstä on autististen lasten hoitaminen laitoksissa "purkamalla defenssejä", lisäämällä aistipainetta.

        Vaikka en ole psykologiaa kovinkaan paljoa lukenut, niin tajuan silti sen verran, että sellainen hoito ei ole psykoanalyysin mukaisesti edullista.
        Kyseinen hoitomuoto aiheuttaa vastaavia tilanteita, joiden seurauksena psyykkinen kehitys pysähtyy trauman seurauksena.

        Eli tällä hetkellä autistisille lapsille aiheutetaan psykoanalyysin mukaan tavoitteellisesti traumoja hoitolaitoksissa.

        Kun kritisoit psykoanalyysia, tuet samalla niitä idiootteja, jotka tällaista hoitoa antavat.

        Ongelma on siinä, että psykoanalyysi on vain juuri niin hyvä kuin se analyytikko. Minä olen itse erehtynyt olemaan psykoanalyysissa kolme vuotta. Analyytikko ei koko aikana sanonut mitään mitä en olisi jo tiennyt, tai mitään järkevää yleensäkään. Joten katson joutuneeni laillistetun huijauksen uhriksi, johon ei voi hakea mitään hyvitystä.


      • kertoisitko?
        ritalin kirjoitti:

        Raamaatun kohta on 2. Tess. 2. Tietenkään kirjoitukseni ei ollut suora lainaus Paavalin kirjoituksista, mutta sanoman sisältö on sama.

        Hävettää, kun menin puhumaan Raamatusta. Koko palsta ensin hiljenee ja sitten tulee epäileväinen kysymys. Tulen vainoharhaiseksi ja menen nurkkaan häpeämään.

        Kyllä Raamatustakin voi ottaa lainauksia vieläpä riippumatta siitä uskooko Raamattuun vai ei.

        En minä epäillyt sinua, mutta ihan mielenkiinnosta kysyin, koska en tunne Raamattua hyvin ja halusin tietää, onko siellä noin viisaita sanoja lausuttu.


      • ateisti.
        ritalin kirjoitti:

        Raamatusta puheenollen... Apostoli Paavali esittää Raamatussa yleisperiaatteen totuuden popularisoitumisesta:

        Ensin on 1. totuus sitten tulee aate, joka 2. väittää olevansa totuus, muttei ole ja joka mustaa totuuden maineen käyttämällä totuuden nimeä ja synnyttää uuden aatteen, 3. joka vastustaa totuuden nimellä kulkevaa aatetta, joka ei kuitenkaan ole totuus.
        Näin ollen aatteet 2. ja 3. ovat keskenään samanlaisia, vaikka ne näennäisesti ovat vastakkaisia, ne ovat tietosisällöllisesti yhtenä rintamana totuutta vastaan peittääkseen sen.

        Näin on käynyt myös psykoanalyysille. Ajattelen niin, että psykoanalyysin väärinkäyttäjät ja psykoanalyysin vastustajat ovat samalla puolella, sillä molemmat vastustavat psykoanalyysia. Perusteet psykoanalyysin vastustamiselle ovat kuitenkin ristiriitaiset, sillä väärinkäyttäjät toimivat psykoanalyysin nimissä psykoanalyysin vastaisesti ja psykoanalyysin vastustajat pohjaavat argumenttinsa psykoanalyysin väärinkäyttäjien toimiin sen sijaan, että miettisivät raiskauksen kohteena ollutta asiaa.

        On kuitenkin matemaattisesti todistettu, että ihminen ei voi ajatella epäloogisesti, joten psykoanalyysi ei sinällään voi olla väärässä. Psykoanalyysi kuitenkin näyttää väärältä niiden silmissä, jotka vääristävät sen sisältöä kyvyttömyydessään ymmärtää sitä.


        Hyvä esimerkki psykoanalyysin väärinkäytöstä on autististen lasten hoitaminen laitoksissa "purkamalla defenssejä", lisäämällä aistipainetta.

        Vaikka en ole psykologiaa kovinkaan paljoa lukenut, niin tajuan silti sen verran, että sellainen hoito ei ole psykoanalyysin mukaisesti edullista.
        Kyseinen hoitomuoto aiheuttaa vastaavia tilanteita, joiden seurauksena psyykkinen kehitys pysähtyy trauman seurauksena.

        Eli tällä hetkellä autistisille lapsille aiheutetaan psykoanalyysin mukaan tavoitteellisesti traumoja hoitolaitoksissa.

        Kun kritisoit psykoanalyysia, tuet samalla niitä idiootteja, jotka tällaista hoitoa antavat.

        mutta kirkko on ottanut psykoanalyysin omakseen - linkki on niin vahva, että lasten psykiatrisella osastolla harjoitetaan uskonnon riittejä, vaikka potilaina on uskonnottomien lapsien vanhempia. Onko tämä mielestäsi oikein?


      • ritalin
        ateisti. kirjoitti:

        mutta kirkko on ottanut psykoanalyysin omakseen - linkki on niin vahva, että lasten psykiatrisella osastolla harjoitetaan uskonnon riittejä, vaikka potilaina on uskonnottomien lapsien vanhempia. Onko tämä mielestäsi oikein?

        Miten kirkko liittyy psykoanalyysiin? Vastaus on: ei mitenkään.
        Psykoanalyysin perustajan uskonnollisella mielipiteellä ei mitään merkitystä psykoanalyysin kannalta. Keskeisintä on, että kyseessä on täysin todellisuutta kuvaava oppi. Mielestäni kukaan ei voi tosissaan kieltää esim. persoonallisuuden kehityshäiriöitä.


        "linkki on niin vahva, että lasten psykiatrisella osastolla harjoitetaan uskonnon riittejä, vaikka potilaina on uskonnottomien lapsien vanhempia. Onko tämä mielestäsi oikein?"

        Lapsilla ei ole mitään asiaa psykiatriselle osastolle, kirkolla sen sijaan on paljonkin. Mielestäni sellaisilla riiteillä ei ole mitään merkitystä, eikä sen vuoksi voida sanoa sellaisen olevan oikein tai väärin.

        Myöskään se, jos sinä olet ateistinen, ei mielipiteesi tule vaikuttaa lasten hoitoon. Jos uskovainen, tai ateistinen alkaa sekoittaa omia mielipiteitään hoitokäytäntöön, mielestäni psykiatriselle osastolle tullessaan hänen pitäisi mennä hoidettavien puolelle.


      • ritalin
        Anna F kirjoitti:

        Ongelma on siinä, että psykoanalyysi on vain juuri niin hyvä kuin se analyytikko. Minä olen itse erehtynyt olemaan psykoanalyysissa kolme vuotta. Analyytikko ei koko aikana sanonut mitään mitä en olisi jo tiennyt, tai mitään järkevää yleensäkään. Joten katson joutuneeni laillistetun huijauksen uhriksi, johon ei voi hakea mitään hyvitystä.

        Pussaan molempia nimikirjaimiasi.


        "Ongelma on siinä, että psykoanalyysi on vain juuri niin hyvä kuin se analyytikko."

        Niin, tai siinä, että hoidon tulos juuri sen mukainen, kuinka hyvin analyytikko osaa sitä käyttää.


        "Minä olen itse erehtynyt olemaan psykoanalyysissa kolme vuotta."

        Saanko kysyä, mistä asiasta siellä kävit?


        "Analyytikko ei koko aikana sanonut mitään mitä en olisi jo tiennyt, tai mitään järkevää yleensäkään."

        Tämä ongelma taas juontuu siitä, että analyytikko oli yhtä pinnallinen, kuin hänen koulutuksensa.


        "Joten katson joutuneeni laillistetun huijauksen uhriksi, johon ei voi hakea mitään hyvitystä."

        Tämä on vain sen verran laajamittainen huijaus, että uhreja ovat kaikki ja missä kaikki ovat mukana tasapuolisesti.


      • ritalin
        kertoisitko? kirjoitti:

        Kyllä Raamatustakin voi ottaa lainauksia vieläpä riippumatta siitä uskooko Raamattuun vai ei.

        En minä epäillyt sinua, mutta ihan mielenkiinnosta kysyin, koska en tunne Raamattua hyvin ja halusin tietää, onko siellä noin viisaita sanoja lausuttu.

        Koitan olla häpeämättä. :) Kyllä Raamatussa on paljon hyvin viisaita asioita, siitä huolimatta, että se on mustamaalattu.


      • psykoanalyysin
        ritalin kirjoitti:

        Miten kirkko liittyy psykoanalyysiin? Vastaus on: ei mitenkään.
        Psykoanalyysin perustajan uskonnollisella mielipiteellä ei mitään merkitystä psykoanalyysin kannalta. Keskeisintä on, että kyseessä on täysin todellisuutta kuvaava oppi. Mielestäni kukaan ei voi tosissaan kieltää esim. persoonallisuuden kehityshäiriöitä.


        "linkki on niin vahva, että lasten psykiatrisella osastolla harjoitetaan uskonnon riittejä, vaikka potilaina on uskonnottomien lapsien vanhempia. Onko tämä mielestäsi oikein?"

        Lapsilla ei ole mitään asiaa psykiatriselle osastolle, kirkolla sen sijaan on paljonkin. Mielestäni sellaisilla riiteillä ei ole mitään merkitystä, eikä sen vuoksi voida sanoa sellaisen olevan oikein tai väärin.

        Myöskään se, jos sinä olet ateistinen, ei mielipiteesi tule vaikuttaa lasten hoitoon. Jos uskovainen, tai ateistinen alkaa sekoittaa omia mielipiteitään hoitokäytäntöön, mielestäni psykiatriselle osastolle tullessaan hänen pitäisi mennä hoidettavien puolelle.

        omakseen. Tästä puhuu Hamilo teoksessaan. Uskonnon kietoutumisesta psykoanalyysiin kertoo mm. diakonissalaitoksen hoitolaitoksen käytännöt. Lapsien väitetään menettäneen todellisuuden tajun, vaikka näyttää, että hoitajat uskovat enemmän olemattomiin olentoihin kuin lapset.


      • ritalin
        psykoanalyysin kirjoitti:

        omakseen. Tästä puhuu Hamilo teoksessaan. Uskonnon kietoutumisesta psykoanalyysiin kertoo mm. diakonissalaitoksen hoitolaitoksen käytännöt. Lapsien väitetään menettäneen todellisuuden tajun, vaikka näyttää, että hoitajat uskovat enemmän olemattomiin olentoihin kuin lapset.

        "kirkko on ottanut psykoanalyysin omakseen. Tästä puhuu Hamilo teoksessaan."

        Luulisin, että asialla ei sinällään ole mitään merkitystä. Se, että tällaisialla asioilla provosoidaan ja provosoidutaan, voi kyllä aiheuttaa haittaa.
        En tiedä, kuka on Hamilo, mutta kannattaa ottaa huomioon myös se, että hän voi olla rahanahne myyntimies, joka hankkii rahaa ja mainetta provosoimalla.


        "Uskonnon kietoutumisesta psykoanalyysiin kertoo mm. diakonissalaitoksen hoitolaitoksen käytännöt."

        Mitkä käytännöt? Mielestäni se on hyvää kehitystä, jos diagonissalaitoksessa käytetään tiedettä.


        "Lapsien väitetään menettäneen todellisuuden tajun, vaikka näyttää, että hoitajat uskovat enemmän olemattomiin olentoihin kuin lapset."

        Eiköhän Raamatussa juuri varoiteta uskomasta olemattomiin olentoihin.
        Hyvä esimerkki olemattomasta olennosta voisi olla vaikkapa tämä provosoituminen. Uskotaan asioihin, mitä ei oikeasti ole olemassa.
        Provojen markkinoijien epäjumala on kapitalismi.


      • ritalin
        ritalin kirjoitti:

        "kirkko on ottanut psykoanalyysin omakseen. Tästä puhuu Hamilo teoksessaan."

        Luulisin, että asialla ei sinällään ole mitään merkitystä. Se, että tällaisialla asioilla provosoidaan ja provosoidutaan, voi kyllä aiheuttaa haittaa.
        En tiedä, kuka on Hamilo, mutta kannattaa ottaa huomioon myös se, että hän voi olla rahanahne myyntimies, joka hankkii rahaa ja mainetta provosoimalla.


        "Uskonnon kietoutumisesta psykoanalyysiin kertoo mm. diakonissalaitoksen hoitolaitoksen käytännöt."

        Mitkä käytännöt? Mielestäni se on hyvää kehitystä, jos diagonissalaitoksessa käytetään tiedettä.


        "Lapsien väitetään menettäneen todellisuuden tajun, vaikka näyttää, että hoitajat uskovat enemmän olemattomiin olentoihin kuin lapset."

        Eiköhän Raamatussa juuri varoiteta uskomasta olemattomiin olentoihin.
        Hyvä esimerkki olemattomasta olennosta voisi olla vaikkapa tämä provosoituminen. Uskotaan asioihin, mitä ei oikeasti ole olemassa.
        Provojen markkinoijien epäjumala on kapitalismi.

        Tutustuin äkkiä Hamilon mielipiteisiin.

        Hamilon mielipiteet ovat täysin psykoanalyysin mukaisia. Hänen kritiikkinsä kohdistuu defensiiviseen ajatteluun, joten Hamilo on täysin samaa mieltä psykoanalyysin kanssa, muttei ymmärrä ks. oppia lainkaan.


      • Anna F
        ritalin kirjoitti:

        Pussaan molempia nimikirjaimiasi.


        "Ongelma on siinä, että psykoanalyysi on vain juuri niin hyvä kuin se analyytikko."

        Niin, tai siinä, että hoidon tulos juuri sen mukainen, kuinka hyvin analyytikko osaa sitä käyttää.


        "Minä olen itse erehtynyt olemaan psykoanalyysissa kolme vuotta."

        Saanko kysyä, mistä asiasta siellä kävit?


        "Analyytikko ei koko aikana sanonut mitään mitä en olisi jo tiennyt, tai mitään järkevää yleensäkään."

        Tämä ongelma taas juontuu siitä, että analyytikko oli yhtä pinnallinen, kuin hänen koulutuksensa.


        "Joten katson joutuneeni laillistetun huijauksen uhriksi, johon ei voi hakea mitään hyvitystä."

        Tämä on vain sen verran laajamittainen huijaus, että uhreja ovat kaikki ja missä kaikki ovat mukana tasapuolisesti.

        Kävin siellä opiskeluongelmien vuoksi. Että oli vaikea ryhtyä hankkimaan kirjoja, vaikea alkaa lukea tentteihin, vaikea hankkiutua paikalle ja pysyä organisoituna. Voi varmaan arvata minkä verran sohvalla makaaminen neljä kertaa viikossa terapeutin työhuoneella hyödytti näiden ongelmien kanssa?


      • Tiedettäkö?
        Anna F kirjoitti:

        Kävin siellä opiskeluongelmien vuoksi. Että oli vaikea ryhtyä hankkimaan kirjoja, vaikea alkaa lukea tentteihin, vaikea hankkiutua paikalle ja pysyä organisoituna. Voi varmaan arvata minkä verran sohvalla makaaminen neljä kertaa viikossa terapeutin työhuoneella hyödytti näiden ongelmien kanssa?

        Terapeutit itse uskovat menetelmänsä tieteellisyyteen. Eräskin terapeutti vakuutti asiakastaan:
        "Usko tai älä psykoanalyysiä voidaan vaikuttavuudessaan verrata syöpähoitoon".
        http://www.netn.fi/394/netn_394_huht.html

        Usko on uskomista siihen minkä tietää vääräksi!
        http://www.psykoanalyysi.com/H_Enckell.html


      • ritalin
        Anna F kirjoitti:

        Kävin siellä opiskeluongelmien vuoksi. Että oli vaikea ryhtyä hankkimaan kirjoja, vaikea alkaa lukea tentteihin, vaikea hankkiutua paikalle ja pysyä organisoituna. Voi varmaan arvata minkä verran sohvalla makaaminen neljä kertaa viikossa terapeutin työhuoneella hyödytti näiden ongelmien kanssa?

        Anteeksi tunkeileva kysymykseni. Kiitos, että vastasit.

        "Voi varmaan arvata minkä verran sohvalla makaaminen neljä kertaa viikossa terapeutin työhuoneella hyödytti näiden ongelmien kanssa?"

        Veikkaan, että se pahensi tilannetta huomattavasti. Keskittyminen kouluun tuli yhä vaikeammaksi, kun käytit vapaa-aikasi terapiassa.
        Terapiassa oleminen lisää syyllisyyden tunteita ongelmiisi, kun keskittyminen kouluun heikentyy ja näin ongelmat syvenevät senkin puolesta.

        Jostain kai oli terapeutinkin leipänsä hankittava, mutta tuollainen asiakkaan kanssa kilpaileminen on jo vähän liioiteltua.

        Haluaisitko vertaistukimuotoista terapiaa? :)


      • ritalin
        Tiedettäkö? kirjoitti:

        Terapeutit itse uskovat menetelmänsä tieteellisyyteen. Eräskin terapeutti vakuutti asiakastaan:
        "Usko tai älä psykoanalyysiä voidaan vaikuttavuudessaan verrata syöpähoitoon".
        http://www.netn.fi/394/netn_394_huht.html

        Usko on uskomista siihen minkä tietää vääräksi!
        http://www.psykoanalyysi.com/H_Enckell.html

        "Usko on uskomista siihen minkä tietää vääräksi!"

        Ei sentään. Parempi on uskoa, kuin tietää. Sama ihminen ei yleensä voi uskoa ja tietää, koska ne ovat toistensa vastakohdat.
        Ehkä uskominen siihen, minkä tietää vääräksi, olisi eräänlaista itsekritiikkiä, sillä sen, minkä tietää vääräksi, koittaa saada näyttämään itselleen väärältä, kun on heikko itsetunto; itsen vastakohdat nähdään pahana, jotta voitaisiin hyväksyä se, mitä itse on.


    • ritalin

      Kiitos kehuista ja hyvä, jos kirjoituksistani on ollut sinulle hyötyä.
      Mukavia kirjoitushetkiä!

      • Kerron täällä,

        jos ja kun kirjoituskokoelma lopulta valmistuu. Sanat ovat nyt jo ihan kielen päällä. Ehkä uskaltaudun laittamaan oikean nimenikin alle. Ehkä. En ole siitä vielä aivan varma. Voisi kyllä olla vaikea markkinoida kirjaa kasvottomana. Ja onhan sitä ollut melkoinen pilkan kohde jo nyt - assius lienee typeryyksilleni sopiva selitys, joten miksei voisi esiintyä itsenään.

        On ihanaa, ihanaa, että on ryhmä asseja, jotka kirjoittavat täällä. En osaa kuvaillakaan, miten teitä kaikkia arvostan!


      • assimies kylmästä
        Kerron täällä, kirjoitti:

        jos ja kun kirjoituskokoelma lopulta valmistuu. Sanat ovat nyt jo ihan kielen päällä. Ehkä uskaltaudun laittamaan oikean nimenikin alle. Ehkä. En ole siitä vielä aivan varma. Voisi kyllä olla vaikea markkinoida kirjaa kasvottomana. Ja onhan sitä ollut melkoinen pilkan kohde jo nyt - assius lienee typeryyksilleni sopiva selitys, joten miksei voisi esiintyä itsenään.

        On ihanaa, ihanaa, että on ryhmä asseja, jotka kirjoittavat täällä. En osaa kuvaillakaan, miten teitä kaikkia arvostan!

        Tästäkin ketjusta on helppo havaita, että me assit ymmärrämme toisiamme hyvin.
        Saamme tukea 'oman ryhmän ajatuksista kirjoitettuna.
        Vaikka assi onkin assille susi, jollakin tasolla olemme kuin omaa "heimoa".

        Olen rämpinyt niin pitkän ilman vapauttavaa dg:a, että vain harvat ihmiset pystyn hyväksymään.
        Eräs tunnustettu grafologi tulkitsi käsialanäytettäni:
        kirjoittajalla on persoonallinen tuntemistapa.
        Ellei tunteensiirtoa ole tapahtunut, ihmiset koen helposti persoonattomiksi esineiksi.
        Tunteensiirrolla tarkoitan tässä syvällä tunnetasolla tapahtuvaa 'hyväksymisilmiötä.


      • Aloittaja
        assimies kylmästä kirjoitti:

        Tästäkin ketjusta on helppo havaita, että me assit ymmärrämme toisiamme hyvin.
        Saamme tukea 'oman ryhmän ajatuksista kirjoitettuna.
        Vaikka assi onkin assille susi, jollakin tasolla olemme kuin omaa "heimoa".

        Olen rämpinyt niin pitkän ilman vapauttavaa dg:a, että vain harvat ihmiset pystyn hyväksymään.
        Eräs tunnustettu grafologi tulkitsi käsialanäytettäni:
        kirjoittajalla on persoonallinen tuntemistapa.
        Ellei tunteensiirtoa ole tapahtunut, ihmiset koen helposti persoonattomiksi esineiksi.
        Tunteensiirrolla tarkoitan tässä syvällä tunnetasolla tapahtuvaa 'hyväksymisilmiötä.

        piirre on se, että he (me) eivät puhu tyhjyyttä täyttääkseen, joutavanpäiväisesti, vaan ajatuksella, ymmärryksellä ja tarkoituksella. Mieleni lepää, kun asiat esitetään selkeästi, pikkutarkasti, rehellisesti. Ei tarvitse yrittää lukea sivulauseiden salatarkoituksia. Voi keskittyä kuulemaansa, ja keskittyä vastaukseensa. Kahden assin välinen kommunikointi saattaa vaikuttaa muista tylsältä (ehkä?), mutta minulle se on ilo.


      • pitkään ajattelin
        Aloittaja kirjoitti:

        piirre on se, että he (me) eivät puhu tyhjyyttä täyttääkseen, joutavanpäiväisesti, vaan ajatuksella, ymmärryksellä ja tarkoituksella. Mieleni lepää, kun asiat esitetään selkeästi, pikkutarkasti, rehellisesti. Ei tarvitse yrittää lukea sivulauseiden salatarkoituksia. Voi keskittyä kuulemaansa, ja keskittyä vastaukseensa. Kahden assin välinen kommunikointi saattaa vaikuttaa muista tylsältä (ehkä?), mutta minulle se on ilo.

        vieläkin NTtien joutavanpäiväinen suunpieksäntä ikävystyttää. Varsinkin kapakassa istuminen. Mitä turhanpäiväisintä touhua: terveyden ja rahojen tuhlausta.


    • Breda

      Tämä ketju kymmenene vuoden takaa on pitkä ja moninainen. Tiivistän tässä oman näkemykseni ketjun sisältämistä minua erityisesti kiinnostavista ajatuksista. Ne ajatukset ovat oivallusten lailla nouseet elämässäni ja päässäni sitä enemmän yhä uudelleen "asialistalle", mitä enemmän olen saanut assin elämääni elää.

      Suorastaan häikäisevän osuva on minusta Ritalinin lause:
      "Eiköhän asperger-oireyhtymän suurin ongelma ole se, ettei enemmistö ihmisistä pysty kokemaan empatiaa assia kohtaan."

      Enemmistön keskuudessa on vuosikausia syytetty asseja empatian puutteesta ja samalla on jäänyt täysin huomiotta se, että myös ns. normaalilla enemmistöllä on selviä puutteita kyvyssään tuntea empatiaa asseja kohtaan. Monissa tutkimuksissa on huomattu, että ei AS aiheuta empatiantunteiden puuttumista, AS tekee vain ihmisen empatiantunteiden ilmaisumuodot sellaisiksi, että ns. normaalit ihmiset eivät osaa tulkita sitä empatiaksi. Useimmiten käy niin että enemmistö lukee assin eleviestintää unohtaen, että hän on assi. Jos ns. normaali ihminen olisi eleviestinnässään yhtä pidättyväinen kuin moni assi niin ainoastaan silloin voisi kysyä, "eikö hän tunne minkäänlaista empatiaa".

      Todella usein huomaan saman kuin Ritalin eli sen, että ns. normaali enemmistö luulee assin ajattelevan aivan samoin kuin enemmistö. Eikä vain ajattelevan, vaan myös tuntevan, kokevan ja aistivan. Esim. sosiaalisten tilanteiden kokemisessa ns. normaalin ihmisen ja AS-ihmisen välillä on suuri pysyvä ero. Samoin kuin enemmistö on sosiaalinen enemmistölle tyypillisellä tavalla niin myös AS-ihmiset ovat sosiaalisia - mutta todellakin vain AS-ihmiselle tyypillisellä tavalla. Niissä tavoissa olla sosiaalinen on todella hämmästyttävän suuria eroja. On kuin kaksi erillistä sosiaalista maailmaa. Enemmistö voisi luulla ja usein luuleekin, että olisi kaikille hyväksi poistaa se ero.
      Mutta sellaisen eron poistamisen ajatus on yhtä huono kuin ajatus että pitäisi poistaa valkoihoisten ja mustaihoisten ihonvärin ero.

      Kaikki tämä kahden erilaisen todellisuuden näennäinen vastakkaisuus pohjautuu siihen tosiasiaan, että ns. normaalin enemmistön eli ns. NT-(neurotyypillisten)-ihmisten ja AS-ihmisten aivotoiminnassa on todella suuria synnynnäisiä pysyviä eroja. On osuvasti puhuttu kahdesta erilaisesta aivojen "käyttöjärjestelmästä". Toisessa käyttöjärjestelmässä tuo toinen ei oikein avaudu, tai avautuu jotenkin vääristyneenä. NT-järjestelmä ei oikein avaudu AS-järjestelmässä, eikä AS-järjestelmä oikein avaudu NT-järjestelmässä. NT-ihmiset puhuvat AS:n yhteydessä säännöllisesti edelleen "häiriöstä", vaikka todellista häiriötä ei löydy, löytyy vain erilaisuus, löytyy autisminkirjon tila, joka käsite on onneksi pikku hiljaa syrjäyttämässä harhaanjohtavan ja vanhentuneen käsitteen "häiriö".

      Ns. normaalin enemmistön aivoissa ei ole autisminkirjon tilaa vaan ns. normaalikirjon tila. Aivojen ne tilat, jotka eivät ole enemmistössä, eivät ole välttämättä sairaita, häiriöisiä tai huonompia.
      Erilaisuus ei tarkoita samaa kuin huonommuus.

      Enemmistö helposti suhtautuu kaikkiin vähemmistöihin syyllistäen ja aliarvioiden pelkästään siksi, että tietää olevansa ylivoimaisessa enemmistössä ja luulee sillä perusteella voivansa määritellä ja arvottaa hyväksyttävän todellisuuden.

      Aivojen NT-tilan ja AS-tilan väliset moninaiset sitkeät kiistat johtuvat näiden tilojen pysyvästä erilaisuudesta. Vika ei ole kummassakaan tilassa, vaan niiden välillä, niiden välisessä pysyvässä erilaisuudessa. NT-ihmisten ja AS-ihmisten on vain opittava elämään rinnakkain tietoisina toistensa erilaisuudesta. Synnynnäinen erilaisuus ei ole uhkaavuutta vaan rikkautta ja sen tajuaminen on sivistyneen ihmisen merkki.

      • Breda

        Palaan usein ajattelemaan yo. kirjoituksessani olevaa sitaattia: "Eiköhän asperger-oireyhtymän suurin ongelma ole se, että enemmistö ihmisistä ei pysty kokemaan empatiaa assia kohtaan."

        Sitaatti on syvällinen. Siinä on minusta nähty AS-elämän ytimeen.

        Kun enemmistöllä on vaikeuksia suhtautua sinuun assiutesi takia positiivisesti, alat varmasti vältellä muita ihmisiä ja erityisherkkänä (jollaisia kaikki assit ovat) alat usein miettiä "mikä minussa on vikana". Mitään varsinaista vikaa ei ole assissa eikä enemmistössä. On vain assin ja enemmistön välillä suuri pysyvä erilaisuus. Siihen erilaisuuteen suhtautumisessa on monia ulottuvuuksia. Monia oivalluksia pitää tehdä, monia itselle vieraita asioita pitää hyväksyä.
        Miksi? Jotta opittaisiin elämään rinnakkain. Jotta opittaisiin elämään tietoisina toistemme erilaisuudesta. Jotta opittaisiin tajuamaan, että ilman erilaisuutta maailmamme ja elämämme olisi kaikilla mittareilla köyhää.

        Palaan usein myös ajattelemaan erästä toista sitaattia, joka kuuluu näin: "Kun assi toimii sisäisen minuutensa ehdoilla, mutta pystyy tämän sisäisen minuuden ehdoilla suoritetun toiminnan liittämään vuorovaikutteiseksi sosiaalisen järjestelmän kanssa, pystyy hän toimimaan tehokkaasti."

        Oma elämäni on tavallaan juuri tuon ajatuksen toteutumaa. Erityisesti sen jälkeen kun tajusin olevani AS-ihminen, aloin tietoisesti kasvaa sisäisen minuuteni ehdoilla. En enää harhaillut niiden enemmistön antamien neuvojen perässä, jotka yrittivät johdatella minut kohti enemmistönkaltaisuutta. Jos olisin yrittänyt väkisin vääntäytyä enemmistön kaltaiseksi, elämäni parhaat mahdollisuudet ja saavutukset olisivat jääneet toteutumatta. Jopa minuus olisi jäänyt löytymättä. Juuri erilaisuuteni on voimani. Jos sinäkin olet erilainen, sinun pitää uskoa se totuus, että juuri se erilaisuus on sinun voimasi.

        What makes you different or weird - that's your strength. (Meryl Streep)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      70
      2032
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      164
      1569
    3. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      150
      1505
    4. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      90
      1328
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      49
      1260
    6. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      275
      1105
    7. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      75
      1012
    8. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      127
      1007
    9. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      112
      988
    10. Nainen, millainen tilanne oli

      kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin
      Ikävä
      52
      818
    Aihe