Olen 40 mielestäni ihan tavallinen suomalainen mies, joka olen kuitenkin saanut kohdata monia kovia asioita elämässäni. Tapahtumien ketju alkoi reilusti yli 10v. sitten kun tulin petetyksi liiketoimissani ja yritykseni menivät sen jälkeen konkurssiin. Runsas puoli vuotta siitä eteenpäin vaimoni henkinen terveys petti, eikä hän parane puhjenneesta sairaudestaan kuulemma koskaan. Sen jälkeen on sattunut kohdalle monia muitakin ikäviä asioita, mutta niistä en kirjoita sen tarkemmin.
Tässä yhteydessä oleellista on vaimoni terveys. Hän syö edelleen useita eri lääkkeitä jotta hän pysyisi edes jotenkin mielen tasapainossa. Kaikkia tunnekuohuja tulisi välttää, pitää mennä nukkumaan jo alkuillasta ( muiden pitää olla hiiren hiljaa silloin) yms. kaikenlaisia sairaudesta johtuvia reunaehtoja perheen elämää rajoittamassa. Lääkitys vaikuttaa monella tapaa hänen olemukseensa. Myös seksuaalisuuteen sekä siihen, miten miehenä haluan häntä.
Vähä vähältä olen vieraantunut hänestä. Hänen sairastumisensa jälkeen kestin uskollisena yli kymmenen vuotta, kunnes kerran keskusteltuamme haluttomuuden ongelmasta suhteessamme (osittain molemminpuolista) hän vihjaisi mahdollisuudesta että hoitaisin seksihommat vain siihen pitäytyvässä sivusuhteessa.
Meni varmaan vuosi sulatella tuota "elämäni tilaisuutta" saada luvalla käydä vieraissa, kunnes sitten kerran annoin periksi halulleni saada naista ja ostin seksipalvelua sitä myyvältä naiselta. Em. siksi, että sivusuhde rajoittuisi vain seksiin. Näin yksinkertaiseksi sen siis silloin kuvittelin. Järkytys oli kuitenkin suuri, sillä pelin henki oli se, että samalla kun tyhjennetään miehen pussit, tyhjennetään myöskin mahdollisimman tehokkaasti hänen kukkaronsa. Itse asiassa nainen ei anna mitään.Kylmää kyytiä siis.
Meni varmaan puolisen vuotta, kun naisen tarve vei taas voiton ja yritin uudelleen. Sama pettymys vaikka eri nainen. Taas kuukausia välissä ja unohdin tunnetasolla pettymykseni. Uusi yritys ja uusi pettymys seurasi sitten toinen toistaan monia kertoja parin vuoden ajan. Sen jälkeen pari deitti-tuttavuutta joista jäi vain luu käteen, koska kemiat eivät osuneet kohdalleen. Näin meni vuosi lähes kokonaan ilman seksiä.
Tavallaan olin jo oppinut läksyni, mutta kuluva kevät pisti taas hormonit hyrräämään. Kaipaan naista rinnalleni aivan mielettömästi ja aloin taas lukea "miehille seuraa"-ilmoituksia. Eipä aikaakaan kun yhdelle soittaessani hän onnistui vakuuttamaan minut luulemaan, että häneltä saisin myös sitä henkistä yhteyttä, jota tunnen sisimmässäni kaipaavani ollessani seksisuhteessa naisen kanssa. Kävin siis "kylässä" ja palasin toki pussit tyhjänä mutta niin oli myöskin mieleni tyhjä samoinkuin kukkaro. Kallista touhua varsinkin näin euro-aikana, jolloin em. palveluiden hinnat ovat reaalisesti lähes kaksinkertaistuneet markkoihin verrattuna.
Sama toistui vielä toisen kerran, mutta nyt on (vihdoinkin) alkanut päässäni raksuttaa siinä mielessä, että pystyn sanallisesti jäsentelemään aiheeseen liittyviä asioita sen sijaan että ne olisivat vain möhkäleenä tunne-elämässä. Parissa päivässä monet seikat ovat alkaneet näyttää kovin erilaiselta ja tärkein lienee sen kokemusperäisen tiedon ymmärtäminen ja hyväksyminen, että RAHALLA EI KOSKAAN VOI OSTAA AITOA RAKKAUTTA, EI MISSÄÄN YHTEYDESSÄ EIKÄ OLOSUHTEISSA, EI HITUSTAKAAN!!!
Miten pärjään elävässä elämässä em. totuuden kanssa, onkin taas toinen juttu, mutta jatkossa minun on kaikin tavoin helpompi elää elämääni vallitsevissa olosuhteissa tai tehdä erilaisia johtopäätöksiä sen suhteen miten voisin saavuttaa taas onnen ihmissuhteissani.
Tässä yhteydessä oleellista on vaimoni terveys. Hän syö edelleen useita eri lääkkeitä jotta hän pysyisi edes jotenkin mielen tasapainossa. Kaikkia tunnekuohuja tulisi välttää, pitää mennä nukkumaan jo alkuillasta ( muiden pitää olla hiiren hiljaa silloin) yms. kaikenlaisia sairaudesta johtuvia reunaehtoja perheen elämää rajoittamassa. Lääkitys vaikuttaa monella tapaa hänen olemukseensa. Myös seksuaalisuuteen sekä siihen, miten miehenä haluan häntä.
Vähä vähältä olen vieraantunut hänestä. Hänen sairastumisensa jälkeen kestin uskollisena yli kymmenen vuotta, kunnes kerran keskusteltuamme haluttomuuden ongelmasta suhteessamme (osittain molemminpuolista) hän vihjaisi mahdollisuudesta että hoitaisin seksihommat vain siihen pitäytyvässä sivusuhteessa.
Meni varmaan vuosi sulatella tuota "elämäni tilaisuutta" saada luvalla käydä vieraissa, kunnes sitten kerran annoin periksi halulleni saada naista ja ostin seksipalvelua sitä myyvältä naiselta. Em. siksi, että sivusuhde rajoittuisi vain seksiin. Näin yksinkertaiseksi sen siis silloin kuvittelin. Järkytys oli kuitenkin suuri, sillä pelin henki oli se, että samalla kun tyhjennetään miehen pussit, tyhjennetään myöskin mahdollisimman tehokkaasti hänen kukkaronsa. Itse asiassa nainen ei anna mitään.Kylmää kyytiä siis.
Meni varmaan puolisen vuotta, kun naisen tarve vei taas voiton ja yritin uudelleen. Sama pettymys vaikka eri nainen. Taas kuukausia välissä ja unohdin tunnetasolla pettymykseni. Uusi yritys ja uusi pettymys seurasi sitten toinen toistaan monia kertoja parin vuoden ajan. Sen jälkeen pari deitti-tuttavuutta joista jäi vain luu käteen, koska kemiat eivät osuneet kohdalleen. Näin meni vuosi lähes kokonaan ilman seksiä.
Tavallaan olin jo oppinut läksyni, mutta kuluva kevät pisti taas hormonit hyrräämään. Kaipaan naista rinnalleni aivan mielettömästi ja aloin taas lukea "miehille seuraa"-ilmoituksia. Eipä aikaakaan kun yhdelle soittaessani hän onnistui vakuuttamaan minut luulemaan, että häneltä saisin myös sitä henkistä yhteyttä, jota tunnen sisimmässäni kaipaavani ollessani seksisuhteessa naisen kanssa. Kävin siis "kylässä" ja palasin toki pussit tyhjänä mutta niin oli myöskin mieleni tyhjä samoinkuin kukkaro. Kallista touhua varsinkin näin euro-aikana, jolloin em. palveluiden hinnat ovat reaalisesti lähes kaksinkertaistuneet markkoihin verrattuna.
Sama toistui vielä toisen kerran, mutta nyt on (vihdoinkin) alkanut päässäni raksuttaa siinä mielessä, että pystyn sanallisesti jäsentelemään aiheeseen liittyviä asioita sen sijaan että ne olisivat vain möhkäleenä tunne-elämässä. Parissa päivässä monet seikat ovat alkaneet näyttää kovin erilaiselta ja tärkein lienee sen kokemusperäisen tiedon ymmärtäminen ja hyväksyminen, että RAHALLA EI KOSKAAN VOI OSTAA AITOA RAKKAUTTA, EI MISSÄÄN YHTEYDESSÄ EIKÄ OLOSUHTEISSA, EI HITUSTAKAAN!!!
Miten pärjään elävässä elämässä em. totuuden kanssa, onkin taas toinen juttu, mutta jatkossa minun on kaikin tavoin helpompi elää elämääni vallitsevissa olosuhteissa tai tehdä erilaisia johtopäätöksiä sen suhteen miten voisin saavuttaa taas onnen ihmissuhteissani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi reppanaa,minä en jaksais noin kauan oottella.Tulis varmaan jo patti ottaan tuosta pidättelystä.Kai sää handuun vedit,siis tumputit?Sitä rakkautta on sulla siellä kotona,jos et ite oo huomannu.Seksi oottaa sua ulkona,ei tunteita mukaan,pliis.
Hei sinulle,
uskon myös, että ei rahalla rakkautta saa. Mistä päin maailmaa kirjoitat? Olen lukenut kirjoituksesi monta kertaa, koskettavaa...
.....pääkaupunkiseudulla, siis maailman reunalla.
Samoin...mutta ihan täällä hengessä ja elämässä
mukana. Onko sinulla sähköpostiosoitetta, johon
voisi kirjoittaa ajatuksia? Kiinnostaisi keskustella ja tavatakin. T Riitta
..lähettää jos ketä kiinnostaa os. [email protected]