Onko muita tulevia mammoja jotka taistelee tupakoinnin lopettamisen kanssa?
Itsellä ensimmäinen kolmannes loppusuoralla, ekassa ultrassa käyty ja kaikki oli oikein hyvin.
Mulla ottaa tosi tiukoille toi polttamisen lopettaminen, olen toki vähentänyt..mutta kun tuntuu ettei siitä millään pääse kokonaan eroon. Enkä nyt sitten tarvi mitään saarnoja, tiedän toki polttamisen haitat. Olen polttanut lähemmäksi kymmenen vuotta päivittäin, ja paljon. Tämän alun aikana olen onnistunut tiputtamaan siihen n.10 röökin päivässä. Mutta siinäkin on liikaa, i know.
Kertokaa te muut tupakoivat, miten teillä menee? ja mitä keinoja teillä on kyseisen tavan lopettamiseen/vähentämiseen? Kiitoksia. :)
Itsellä ensimmäinen kolmannes loppusuoralla, ekassa ultrassa käyty ja kaikki oli oikein hyvin.
Mulla ottaa tosi tiukoille toi polttamisen lopettaminen, olen toki vähentänyt..mutta kun tuntuu ettei siitä millään pääse kokonaan eroon. Enkä nyt sitten tarvi mitään saarnoja, tiedän toki polttamisen haitat. Olen polttanut lähemmäksi kymmenen vuotta päivittäin, ja paljon. Tämän alun aikana olen onnistunut tiputtamaan siihen n.10 röökin päivässä. Mutta siinäkin on liikaa, i know.
Kertokaa te muut tupakoivat, miten teillä menee? ja mitä keinoja teillä on kyseisen tavan lopettamiseen/vähentämiseen? Kiitoksia. :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
askin-puolitoista 15v...kun raskaana olen ollut (nyt kolmatta odotan) niin oon poltellut n.15 päiväs max...ekan raskauden aikana lääkärit ja neuvolatädit jaksoi saarnata asiasta mut ei sit kakkosen ja tän kolmannen kans..ku ei se vaan auta...kaikki mennyt kuitenkin tosi hyvin ja muksut terveitä.
ootko oikeesti noin tyhmä? "kaikki kuitenkin mennyt tosi hyvin ja LAPSET TERVEITÄ"???
Tyhmäkin tajuaa että 1 tupakasta lapsen elimistössä on häkää n. 8 tuntia! Jo kolmella tupakilla lapsella on jatkuva häkätila päällä. Ja sinä kehtaat sanoa kuinka kaikki on hyvin??!! Tajuatko sinä, että se on sama asia kuin jos pistäisit vauvan huoneeseen jossa poltetaan!
Ei tsiisus että on itserakkaita äitejä. Mielestäni ei ole MITÄÄN hyvää syytä perustella poltteluaan. Lapsi kärsii kun "äiti ei vain voi lopettaa"! Ja sitten kehdataan selittää kuinka mun laps sai täyden kympin..
tyhmänä..mutta tollasia ku sä niin niitä pidän täys idiootteina!en minäkään hauku ventovieraita ihmisiä,mä oon kato saanu jonkunnäkösen KASVATUKSEN kotoo!
näköjään täyttä ymmärrystä vaille taas asialla. Etkö jo ymmärrä että ne jotka ovat tupakoineet varsinkin monta vuotta...se on vaikeaa eikä se tarkoita itsekkyyttä jos yrittää lopettaa ja/tai ei kykene siihen. Kyllä sitä syyllisyyttä potee muutenkin ja by the way on paljon muutakin mitä pitäisi huomioda kun on raskaana kuten ruokavalio, liikunta ja geenitkin vaikuttavat ym. Mene sinä nyt vaan kuule kuuseen !
Minä olen polttanut 14-vuotiaasta. Nyt on ikää 27 eli 13 vuotta on tullut poltettua. Esikoisen kun sain olin 1,5 vuotta polttamatta. Odotusajan ja imetysajan. Nyt odotan toista. Viimeisen tupakan poltin ennen testintekoa. Ja kertaakaan en ole sortunut. Enkä sorru. Minusta on ok, että tekee omalle terveydelleen mitä haluaa, mutta kyllä toisen ihmisen (tässä kohtaa lapsen) terveyden pitäisi olla niin vakava asia, että omat heikkoutensa pystyy voittamaan. Ehkä en vain ole heikko ihminen, mutta en voi käsittää miten se muka voi olla niin vaikeaa, kyse kuitenkin on omasta viattomasta lapsesta!
En mäkään ole päässyt vielä tupakasta irti. Odotan kakkosta, ekaa kun odotin niin en pystynyt lopettamaan, vähentämään kyllä. Syyllisyys oli niin kova ja pelko siitä että vauvalla on jokin vialla mun takia että päätin, et jos vielä tuun raskaaksi niin sitten loppu sauhuttelu heti plussaan. No ei loppunut...oon nyt n. rv 12, eka ultra on huomenna ja siitäkin olen päättänyt että sen jälkeen en polta. Toivon totisesti että pystyn pysymään päätöksessäni. :(
Tajuan kans että olen ihan hirvee paska ja kelvoton äiti jne. mutta se on jotenkin niin hirveen vaikeeta lopettaa...jotenkin en vaan oo sisäistänyt että olen raskaana ja mulla on niin hirvee stressi päällä koko ajan että tuntuu et mitään muuta en pysty ajattelemaankaan kuin tupakkaa. Mulla on toi Nicorette-inhalaattori käytössä, mutta ei se oikein tunnu auttavan muutaman tunnin pystyn olemaan polttamatta mutta sitten tuntuu että pää räjähtää jos en saa tupakkaa. Yhteensä menee max. 10 päivässä, voi kun pääsis edes tuohon max viiteen päivässä, kun lääkäri sanoi et se on niin pieni määrä että ei tod.näk. vaikuta vauvaan.
Parempi tietenkin lopettaa kokonaan, tiedän kyllä.
Inhottaa ajatella niitä saarnausviestejä mitä tähänkin ketjuun väistämättä tulee. Mä rakastan esikoistani enemmän kuin mitään muuta maailmassa ja joka päivä pelkään, et jotain kamalaa ilmenee hänen terveydessä jonka vois laittaa mun tupakoinnin piikkiin. :( Terve on toistaiseksi ollut mutta eihän sitä tiedä mitä tulevaisuudessa.
Itsekäs en ole, en ajttele että minulla olisi mitään oikeutta pilata lapseni elämää. Heikko luonteeltani ilmeisesti olen, tai sitten tää riippuvuus todella on jotain heroiiniriippuvuuden luokkaa. Voi kun pääsiskin johonkin laitokseen missä pidettäis väkisin siihen asti et on päässyt tupakasta. Suorastaan inhoan itseäni ja heikkouttani.
ja ylpeä että pystyin siihen! haluan teitä vaan kannustaan yrittämään lopettaan ja mitään saarnoja en aio laittaa kun jokainen varmasti tietää tupakin haitat! ja itse taatusti tiedän kuinka vaikeeta se lopettaminen oli joten en sano että "kyllä siihen pytyy kun halua vaan on" (tai siis pystyy,heh)
no joo..mäkin poltin noin 10 vuotta askin päivässä ja kun raskaaksi tulin viime tammikuussa (tosin päättyi km) niin lopetin heti! enkä edes ratkennut vaikka kesken menikin kun kuitenkin suunnitelmissa oli heti yrittää uutta raskautta.ja nyt rv 25 ja edelleenkään en ole hentsaakaan vetänyt sen tammikuun jälkeen! kyllä pakko myöntää että mieli tekee vieläkin välillä ja välillä ajattelen että kunhan vaan olen synnyttänyt niin aiai kyllä yks tupakki maistuu:D en tosiaan tie vaikka alkaisinkin uudestaan polttaan,tietenkään tarkoitus ei ole.mutta kun tiedän mikä piru se rööki on.
lääkäri on monelle odottavalle ystävälleni sanonut että jos ei pysty lopettaan niin sit ei,eli se ressaaminen tupakista on tosi pahaksi myös.jos tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeelta lopetus ja se todella käy ressille,niin sit edes vähentää.liikaa ei siis saa ressata asiasta.että oman itsensä hyvinvointi on tosi tärkeetä että mieleuummin tupakkia pienenpi määrä kun että kauhee paine ja ressi kun ei saa polttaa..
koittakaa hyvät kanssasisaret päästä siitä myrkystä eroon! tietty lapsen parasta mutta ette usko kuinka hyvä mieli itselle tulee kun ei polta ja on ihanaa huomata kuinka kokoajan tulee uusia etappeja täyteen (tänään viikon polttamatta,kuukauden,puoli vuotta..)parasta kun voi olla ylpee itestä! ja tietää että vauvalle parasta.no tiette sen kyllä mikä on. ja kannattaa ottaa rauhalliseti vaan ja päättäväisesti ja oikeella asenteella.ei niin et mun pakko lopettaa vaan etsii sen sopivan ajan sille ja hyvän fiiliksen.en oikeen osaa paremmin neuvoa.
tsemppiä teille!
"kun lääkäri sanoi et se on niin pieni määrä että ei tod.näk. vaikuta vauvaan. "
Se valehteli sulle tietämättömyyttään päin naamaa. Jopa lääkäreiden julkaisuissa sanotaan että JO kolme tupakkaa päivässä aiheuttaa lapselle jatkuvan häkätilan kohdussa!
"liikaa ei siis saa ressata asiasta.että oman itsensä hyvinvointi on tosi tärkeetä että mieleuummin tupakkia pienenpi määrä kun että kauhee paine ja ressi kun ei saa polttaa.. "
Hohhoijaa, eli äidin etu ennen lapsen terveyttä
äidin etu enne lapsen terveyttä???hei haloo idiootti luuleks että se ressaaminen on lapsen etua sit?en usko et kukaan normaali tupakoiva odottava äiti on asiasta ylpee ja yrittää päästä röökistä mutta jos asiata tekee liian vaikeen itselle niin siinä kärsii myös lapsi! äidin hyvinvointi on lapsen hyvinvointi..niin kierolta kun se kuulostaakin niin totta näin.lääkärit on todella sanoneet että mieluummin polttaa sit sen vähän kun että ottaa sairaat paineet siitä lopettamisesta.koska kun äiti ressaa ja on ahdistunut ja huono olla niin siinä laps kärsii myös.kun tuollaiset olotilat voi aiheuttaa jopa keskenmenon.ettäs tiet.
nimin tupakoimaton!eli en puolustele itseäni tässä laisinkaan jne..kun en tosiaan ajattele että se tupakki on yhtään hyvästä missään tilanteessa mutta joskus se on pienenpi paha kun joku muu.
Itse lopetin kun tein positiivisen raskaustestin, siis kirjaimellisesti siihen paikkaan (en odottanut edes seuraavaan aamuun.. ) Myös olin poltellut 15 v ja noin 15-20 päivässä. Inhottavaa sanoa mutta helppoa oli ! En edes laske viikkoja/päiviä kauanko olen ollut polttamatta, koska mielestäni minulla ei edes ole sellaista vaihtoehtoa että palaisin tupakointiin. Miksi palaisin koska en ole tupakoitsija enää??
Musta tuntui helpottavalta kun ei TARVINNUT enää polttaa eikä miettiä koko asiaa. Tiedän että kaikille ei lopettaminen ole helppoa, mutta uskokaa siskot, kahdessa viikossa pahin on ohi !! Ja se pikkuinenkin varmasti taputtaa pieniä käsiään. :)
Suosittelen myös lukemaan Allen Carr:in kirjan "stumppaa tähän". Siinä on hyviä näkökulmia riippuvuuden mekanismeihin ja miten ihan oikeasti voit päättää ja valita itse tupakoitko vai et, nikotiini ei sitä määrää vaan sinä itse! Ostin sen miehelleni että saisin hänetkin lopettamaan, ei kyllä ole vielä lukenut:) Itse lukaisin se pahimpiin tuskiini parin ekan tupakoimattomuuspäivän aikana.
Ennenkaikkea tsemppiä kaikille lopettamista yrittäville/harkitseville ja muistakaa että te ette oikeasti tarvitse tupakkaa yhtään mihinkään, kun asiaa oikein mietitte... Minäkin luulin että tupakointi on osa minua mutta nyt nautin savuttomasta elosta ja olosta enkä ole koskaan voinut näin hyvin! ( rv 15 6 )
Itsellä meni pari päivää sen jälkeen kun sain tietää olevani raskaana, lopetin sitten heti ja olin polttamatta noin kuukauden, sen jälkeen sorruin taas viikoksi -pariksi sen jälkeen taas polttamatta mutta välillä vedin hermosavuja. n. viikolta 19 olen ollut melkeinpä ihan polttamtta, ehkä sen jäkeen polttanut yhteensä 10 tupakkia. Ja tästäkin jo kauhea syyllisyyden tunne! Nyt olen rv 26
Kyllä se tupakka on lopetettava, vaikeata se on, itsekkin polttanut 5 vuotta ennen tätä ja yli askin päivässä. Pitää ajatella pikkuisen terveyttä sehän onkin pääasia! en aijo aloittaa senkään jälkeen kun vauva syntyy, koska meinaan imettää ainakin 1,5 vuotta jos tissi kelpaa, ja se kaikki myrkky menisi vauvaan silloinkin.
en ole elamantilanteeni vuoksi paassyt tupakasta viela. haluaisin kylla kohta lopettaa koska tiedan etta haitaksi ja etta vauva on kuulemma nikotiiniriippuvaisena itkuisempi. Mutta ei auta jos kantaa syyllisyytta asioista joten ala tee niin.se on hirvea tunne jos joutuu koko ajan miettia mita siita nyt seuraa.jotain voi tulla vauvalle valttamatta ei.vanhimman lapseni odotuksen kanssa en uskaltanut juoda edes light limuja ja silti korvatulehdus kierre ym. jos ajatellaan etta lapseni on karsinyt myos vanhempiensa eron ym niin loppupeleissa olisin toivonut hanelle vain ehjaa kotia ja ihanaa lapsuutta. yritan jatkuvasti sita hanelle suoda.elama on ja kaikki ei aina mene niin kuin suunnittelee.tsemppia! ja ma kuulostan ehka kamalalta mutta uskon edelleen etta vauvani on terve vaikka olen polttanut...elama on....
mitään iloa, mutta kerron oman tilanteeni.
Oon nyt viikolla 18.
Lopetin tupakoinnin n. viikko siitä kun sain tietää olevani raskaana, sen edeltävän viikon vähentelin 5 päivässä. Tupakointia takana 8 vuotta ja reilu aski päivässä.
olin yrittänyt lopettaa jo ennen raskautumistani n. puolen vuoden ajan, onnistumatta.
Käytin lopettamisessa hyväkseni alkuraskauden pahoinvoinnin ja mielikuvia käytin itseäni järkyttääkseni. Luin joka paikasta kauhukuvia, mitä pahimmillaan tupakointi lapselle aiheuttaa ja näin jopa painajaisia asiasta. Joka kerta kun pahoinvointi hellitti ja halusin palavasti kessuttelemaan, palautin mieleeni näitä kauhukuvia. Aika raakaa mutta toimi minulle. Nyt olen ollut yli 10 viikkoa täysin savuton, yhä edelleenkin mieli tekee päivittäin useaan otteeseen, mutta tilanne tuntuu helpottavan koko ajan. En kylläkään usko, että mulla vuosiin lakkaa tekemästä kokonaan mieli, jos koskaan.
Nikotiinituotteista ei minulle tuntunut olevan mitään apua, tosin en raskauden aikana kokeillut, mutta aiemmin yritin niidenkin avulla.
oli minullakin tuo itsensä pelottelu. Olin polttanu 8 vuotta, ja kun sain tietää raskaudesta vähensin niin että poltin enintään 2 päivässä, sitten enintään puolikkaan, ja kokonaan lopetin rv 10.
Alussa tuntui että ne muutamat savut päivässä oli välttämättömät, mutta kun neuvola käynnillä sain esitteen tupakoinnin vaaroista, päätin että alleviivaan siitä kaikki pahimmat asiat mitä tupakoimiseni voi lapselle aiheuttaa. Ajattelin että luen niitä aina kun tekee mieli tupakalle!
Noh siinä sitten kävi niin että luin esitteen sen yhden ainoan kerran ja siihen loppui tupakanpoltto minun osalta! Järkytyin nimittäin suunnattomasti kaikista niistä haitoista mitä tupakointi voi aiheuttaa, ja varsinkin se että tupakointi raskauden aikana voi vaikuttaa kätkytkuolemaan..
Ei MIKÄÄN ole niin tärkeää että riskeeraisin oman lapseni HENGEN..
Onnea kaikille tupakointia lopetteleville äityköille =)
Kymmenen vuotta tupakkaa takana, 15-20 päivässä. Ekaan neuvolaan mennessä sain vähennettyä kolmeen päivässä ilman mitään korvaustuotteita, eli lähinnä pahoinvoinnin voimalla. Hyvä ettei neuvolan täti hypännyt syliin kun tuon kuuli ja jakso koko käynnin ajan siitä vöyhöttää.. Koko ajan tekee mieli ja olen vieläkin sen pari polttanut päivässä enkä koe olevani huono ihminen sen takia. Tarkoitus on kuitenkin lopettaa kokonaan, mutta nähtäväksi jää..