Lattialämmitys pois päältä

Jos lattialämmityksen teho on 400W, niin
hinta on 175€/vuosi.
Lähtöarvot sähkö 0,1€/kWh ja termostaatti
ohjaa puolet ajasta päälle.

Kylpyhuoneremontti maksaa helposti 6000...
10 000€, oman työn määrästä riippuen.

Onkohan nyt kylpyhuoneessa sopiva säätö? Mistä sen tietää mikä on sopiva lämpö? Miten saa selville?

Termostaatti on kyllä numeroitu mutta jokainen asennus ja kylpyhuone on yksilö.

Pidetään päällä.

Ja mitenhän meillä sitten homma toimii...?
On lattialämmitys vessassa ja kylppärissä, mutta on niin pienellä ettei se mene käytännössä päälle kesäkuukausina ollenkaan.

Ei ole silti mitään ongelmia ja tuskin tuleekaan.. Asia voisi teoriassa olla toinen, jos kylmä lattia lämmitettäisiin nopeasti (liian) kuumaksi.

Ei kai sen lattialämmön tarkoitus muutenkaan ole paahtaa täysillä.. Lattian pitää tuntua ainoastaan lämpimältä, ei kuumalta.

-usko- kirjoitti:

Ja mitenhän meillä sitten homma toimii...?
On lattialämmitys vessassa ja kylppärissä, mutta on niin pienellä ettei se mene käytännössä päälle kesäkuukausina ollenkaan.

Ei ole silti mitään ongelmia ja tuskin tuleekaan.. Asia voisi teoriassa olla toinen, jos kylmä lattia lämmitettäisiin nopeasti (liian) kuumaksi.

Ei kai sen lattialämmön tarkoitus muutenkaan ole paahtaa täysillä.. Lattian pitää tuntua ainoastaan lämpimältä, ei kuumalta.

Lue lisää

siinä on tasainen lämpö - eli ei niin, että välillä kylmä ja välillä lämmin. termostaatti pitää huolen siitä.

on että kirjoitti:

siinä on tasainen lämpö - eli ei niin, että välillä kylmä ja välillä lämmin. termostaatti pitää huolen siitä.

Termostaatti toimii on/off menetelmällä, eli lämpötila sahaa koko ajan pikkuisen.

Termostaatti aistii että pitää lämmittää. ON asentoon ja lämpö nousee kunnes raja-arvo on saavutettu ja sitten OFF asentoon. Lämmitys lakkaa ja lämpötila laskee pikkuhiljaa kunnes alaraja on saavutettu ja homma alkaa taas alusta. Uunit ja muut termostaatit toimivat tällä tavoin.

kun on termostaatti kirjoitti:

Termostaatti toimii on/off menetelmällä, eli lämpötila sahaa koko ajan pikkuisen.

Termostaatti aistii että pitää lämmittää. ON asentoon ja lämpö nousee kunnes raja-arvo on saavutettu ja sitten OFF asentoon. Lämmitys lakkaa ja lämpötila laskee pikkuhiljaa kunnes alaraja on saavutettu ja homma alkaa taas alusta. Uunit ja muut termostaatit toimivat tällä tavoin.

Lue lisää

Tosiaan, tällaihan ne vanhaan aikaan pelasi. Esim sähkömekaaniset bi-metallitermarit.

Nykyään useimiten on käytössä ns elektroninen termostaatti. Se kytkee tehon päälle ja pois melko nopealla, muutaman sekunnin aikajaksotuksella. Montako sekuntia on päällä ja montako pois riippuu siitä, kuinka kaukana ohjearvo on oloarvosta. Tällai säätö on hiukan pehmeämpi ja vaihtelut pienempiä. Ymmärsiköhän asian tästä?

Kun kyseessä on lattialämmitys, aikaviiveet ovat muutenkin pitkiä. Joten lattian pinnasta aistittava lämpötila on muutenkin melko tasainen. Kunhan termostaatin anturi on sijoitettu oikein.

Turo-Einari kirjoitti:

Tosiaan, tällaihan ne vanhaan aikaan pelasi. Esim sähkömekaaniset bi-metallitermarit.

Nykyään useimiten on käytössä ns elektroninen termostaatti. Se kytkee tehon päälle ja pois melko nopealla, muutaman sekunnin aikajaksotuksella. Montako sekuntia on päällä ja montako pois riippuu siitä, kuinka kaukana ohjearvo on oloarvosta. Tällai säätö on hiukan pehmeämpi ja vaihtelut pienempiä. Ymmärsiköhän asian tästä?

Kun kyseessä on lattialämmitys, aikaviiveet ovat muutenkin pitkiä. Joten lattian pinnasta aistittava lämpötila on muutenkin melko tasainen. Kunhan termostaatin anturi on sijoitettu oikein.

Lue lisää

Pehmeämmät liikkeet ehkä mutta silti lämpötilan vaihtelua on vieläkin hivenen. Liian lähellä olevat ylä- ja alaraja, niin termostaatti räpsähtelisi päälle ja pois päältä tiheään tahtiin.

vieläkin... kirjoitti:

Pehmeämmät liikkeet ehkä mutta silti lämpötilan vaihtelua on vieläkin hivenen. Liian lähellä olevat ylä- ja alaraja, niin termostaatti räpsähtelisi päälle ja pois päältä tiheään tahtiin.

Lue lisää

Mihin tämä nyt liittyy? Teoreettistä pähkäilyä jolla ei ole mitään käytännön merkitystä tämän asian kannalta. On tasan yhdentekevää seilaako laatan lämpötila muutaman asteen toleranssilla. Laatta varaa lämpöä joten se tasaa lämmönvaihteluja. Termostaatin hystereesi huolehtii lopusta. Laatta ei myöskään koskaan ole tasalämpöinen, ei vertikaali, eikä horisontaalisuunnassa. Silläkään ei ole mitään merkitystä.

porpop kirjoitti:

Mihin tämä nyt liittyy? Teoreettistä pähkäilyä jolla ei ole mitään käytännön merkitystä tämän asian kannalta. On tasan yhdentekevää seilaako laatan lämpötila muutaman asteen toleranssilla. Laatta varaa lämpöä joten se tasaa lämmönvaihteluja. Termostaatin hystereesi huolehtii lopusta. Laatta ei myöskään koskaan ole tasalämpöinen, ei vertikaali, eikä horisontaalisuunnassa. Silläkään ei ole mitään merkitystä.

Lue lisää

ostin lattialämmitykseen ajastintermostaatin. Ajattelin ajastaa lattialämmityksen niin että on lämmin aamulla aamutoimia varten, ja uudestaan päälle iltatoimia varten. Päivällä pois päältä, ja yöllä pois päältä. Tarkoituksena säästää sähköä.

Meneekö nyt lattia ja vesieristeet sitten rikki kun lämpö päällä vain osan aikaa päivästä?

meneekö rikki kirjoitti:

ostin lattialämmitykseen ajastintermostaatin. Ajattelin ajastaa lattialämmityksen niin että on lämmin aamulla aamutoimia varten, ja uudestaan päälle iltatoimia varten. Päivällä pois päältä, ja yöllä pois päältä. Tarkoituksena säästää sähköä.

Meneekö nyt lattia ja vesieristeet sitten rikki kun lämpö päällä vain osan aikaa päivästä?

Lue lisää

...hajooo.

särkyy... kirjoitti:

...hajooo.

kylppärin ovi kiinni ettet lämmitä huoneilmaa lattialämppärin sähköllä.

Minulla on ollut sähköinen lattialämpö märkätiloissa vuodesta 1986. Pidän sitä päällä vain kun on pakkasta selvästi, en koskaan jos ulkolämpötila on plussan puolella. Mitään vahinkoja ei ole vielä ollut.

Hauskaa huumoria : "lattialämmityksen on oltava aina päällä".

Jos on olemassa ilmalämpöpumppu niin se auttaa helteillä viilentämään asunnon,
muuten tulee tukala olo.

Mopo on rikki, missä vika.

Kallosi on niin paksu, etten ihan täältä asti onnistu lukemaan ajatuksiasi. Esim. onko se lattialämmitys ainoa lämmönlähde ao. tiloissa vai pelkkä mukavuuslämmitys, jolla pidetään huoli, ettei laattlattia tunnu jalkapohjaan liian kylmältä.

Mukavuuslämmitystä ei ole tarvis pitää päällä jos ei sitä kaipaa. Ei sitä mihinkään kuivaamisiinkaan tarvita. Kyllä KPH kuivuu, jos on ilmanvaihto kunnossa. Jos ei, niin ei se ongelma kovin hyvin lämmittämällä ratkea. Kuten ei myöskään vesieristysten puutteet. Vaikka moni näin näyttääkin uskovan.

Lämmitys lämpimään käyttöveteen liitetyillä pattereilla on nykyään kiellettyä. Siis uudisrakennuksista puhuttaessa. Lattialämmitys ei edelleenkään ole välttämätön eikä missään nimessä pakollinen, vaikka jokut vatipäät ja Häslingin sanomien mutuasiantuntijat tällaista legendaa levittävät.

Jos tilassa on oikeasti lämmitystarvetta (sijaitsee ulkoseinällä tms) niin jokin lämmitysratkaisu silloin pitää olla. Mutta sen ei ole pakko olla lattialämmitys.

Kylpyhuoneen poistoilman mukana kosteus lähtee 10x tehokkaamin, jos lattialämmitys on tarpeen, eristys lattiassa on kehno.

Anonyymi kirjoitti:

Kylpyhuoneen poistoilman mukana kosteus lähtee 10x tehokkaamin, jos lattialämmitys on tarpeen, eristys lattiassa on kehno.

Paskat lähde jokin lämmönlähde pitää kosteissa tiloissa olla.

Anonyymi kirjoitti:

Paskat lähde jokin lämmönlähde pitää kosteissa tiloissa olla.

Siinä kuulimme tyhjän tynnyrin äänetelyä. Lämmitystä ei tarvita lainkaan, jos pesutila on keskellä taloa. Kunnon ilmanvaihdon kanssa pesuhuone kuivuu joka tapauksessa tunnissa suihkun jälkeen. Huonon ilmanvaihdon kanssa peili on huurussa ja seinät valuu vettä vielä tunnin kuluttua eikä esim. pyykit kuivu yhdessä yössä.

Lämmitys on pakollinen vain, jos pesutila on ulkoseinällä. Silloin lämmitystä pitää olla ulkoseinän lämpöhäviön verran.

Em. siis vaatimustasona. Mukavuuden vuoksi pesutiloja on tapana lämmittää vähän enemmän, niin että lämpötila on vähän korkeampi kuin normi huoneiden 21 C. Ei niin, että lattia tuntuu kunnolla lämpimältä (pintalämpötila 35 ja huoneilma 30).... kuten vaikkapa Häslingin Sanomien jostain kivenkolosta kaivamat essonbaarin asiantuntijat neuvovat.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä kuulimme tyhjän tynnyrin äänetelyä. Lämmitystä ei tarvita lainkaan, jos pesutila on keskellä taloa. Kunnon ilmanvaihdon kanssa pesuhuone kuivuu joka tapauksessa tunnissa suihkun jälkeen. Huonon ilmanvaihdon kanssa peili on huurussa ja seinät valuu vettä vielä tunnin kuluttua eikä esim. pyykit kuivu yhdessä yössä.

Lämmitys on pakollinen vain, jos pesutila on ulkoseinällä. Silloin lämmitystä pitää olla ulkoseinän lämpöhäviön verran.

Em. siis vaatimustasona. Mukavuuden vuoksi pesutiloja on tapana lämmittää vähän enemmän, niin että lämpötila on vähän korkeampi kuin normi huoneiden 21 C. Ei niin, että lattia tuntuu kunnolla lämpimältä (pintalämpötila 35 ja huoneilma 30).... kuten vaikkapa Häslingin Sanomien jostain kivenkolosta kaivamat essonbaarin asiantuntijat neuvovat.

Lue lisää

Huonosti on eristetty "pesutila" jos pysyy lämpimänä ilman mitään lämmönlähdettä ja kosteus poistuu pelkällä "tuuletuksella".

Aina hyvä ratkaisu. Essonbaarin nikseillä kuuluu vesi "keittää" höyryksi sähköenergialla (lattialämmitys) ja se höyryhän on sitten poissa silmistä ja poissa mielestä näitä neuvoja levittäviltä, henkisesti pikku lapsen tasolla olevilta ääliöitä.

Ilmanvaihtohan on tämän porukan mielestä tarpeetonta, joten sitten saa rauhassa kosteus kondensoitua jonnekin rakenteisiin. Tottakai rakenteisiin, koska tämän jengin mielestä muovinen höyrysulku ja myös KPH vesieristys ovat tarpeettomia ja kaikki nämä voi korvata lattialämmityksellä, jonka tehtävä on haihduttaa vesi, jolloin se on poissa silmistä ja poissa mielestä. Kunhan ei näkyvään paikkaan kondensoidu ;-D

Anonyymi kirjoitti:

Aina hyvä ratkaisu. Essonbaarin nikseillä kuuluu vesi "keittää" höyryksi sähköenergialla (lattialämmitys) ja se höyryhän on sitten poissa silmistä ja poissa mielestä näitä neuvoja levittäviltä, henkisesti pikku lapsen tasolla olevilta ääliöitä.

Ilmanvaihtohan on tämän porukan mielestä tarpeetonta, joten sitten saa rauhassa kosteus kondensoitua jonnekin rakenteisiin. Tottakai rakenteisiin, koska tämän jengin mielestä muovinen höyrysulku ja myös KPH vesieristys ovat tarpeettomia ja kaikki nämä voi korvata lattialämmityksellä, jonka tehtävä on haihduttaa vesi, jolloin se on poissa silmistä ja poissa mielestä. Kunhan ei näkyvään paikkaan kondensoidu ;-D

Lue lisää

Miksi sitten jokaisessa rakennuskohteessa jossa olen ollut on aina jokin lämmönlähde märkätiloissa? Yleensä lattialämmitys ja ulkoseinän vastaisessa tilassa myös erillinen lämmitin seinällä.