Suomalaiset pyöräilevät keskimäärin 0,8 km/vrk ja kävelevät 1,3 km/vrk. Suomalaisia on 5276955 kpl. Vuodessa 365,25 vrk.
=>Kevyen liikenteen suorite:
yhteensä = 4000 miljoonaa km/vuosi
per asukas = 770 km/vuosi
Liukastumisiin kuolee noin 1000 kpl pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Liikenneonnettomuuksissa kuolee 80 pyöräilijää ja jalankulkijaa vuodessa.
=> 1 suomalainen kuolee 3,7 miljoonaa käveltyä/pyöräiltyä kilometriä kohden.
=>Kevyen liikenteen suorite:
yhteensä = 4000 miljoonaa km/vuosi
per asukas = 770 km/vuosi
Liukastumisiin kuolee noin 1000 kpl pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Liikenneonnettomuuksissa kuolee 80 pyöräilijää ja jalankulkijaa vuodessa.
=> 1 suomalainen kuolee 3,7 miljoonaa käveltyä/pyöräiltyä kilometriä kohden.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://www.destia.fi/jaloin/kunnossapito/upl142-Julkaisuja_2025_2006.pdf
"Vuonna 2003 kuoli 23 henkilöä ja vuonna 2004 10 henkilöä jäisellä kelillä sattuneen kaatumisen seurauksena."
Tuo sinun esittämäsi liukastumiskuolemien määrä "noin 1000 kpl" on jokseenkin arveluttava.
Se 20 koskee vain kävelijöiden liikenteessä liukastumisia. Muitakin liukastumisia on olemassa:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/yhteistyoprojektit/tapaturmat/tapaturmat_lukuina/kuolemansyyt/
Tapaturmat, joissa kyse kaatumisista/putoamisesta voidaan katsoa pääasiassa liukastumisiksi. Toisaalta, jos lonkkansa liukastumisessa vaurioittanut joutuu leikkaukseen ja kuolee vasta leikkauksen seurauksiin yli kuukauden kuluttua liukastumisesta, niin taitaa mennä kuolemansyy vanhuuden, eikä liukastumisen piikkiin? Ja kuinkahan iso osa hukkuneista, on oikeasti liukastunut ensin, mutta ei lyönyt päätään veneeseen kohtalokkaasti, vaan kuolemansyyksi tuli hukkuminen? Jaa-a. Kyllä se tuhat on alaknattiin, mutta olkoon.
Keskustelun avaaja puhui nimenomaan kevyen liikenteen kuolettavuudesta kuljettuja kilometrejä kohden.
Hän tulkitsi väärin tilastoa.
Kyseinen tilasto kertoo kuolettavista kaatumis- ja putoamistapaturmista, joita "tapahtuu muun muassa jalankulkuväylillä, työpaikoilla ja sisätiloissa laitoksissa".
Työpaikkansa rappusissa tai vanhainkodin kylpyhuoneessa kompuroineen ja kuolleen vaikutus kevyen liikenteen turvallisuuteen on pyöreä nolla.
Tilaston selite kannattaa aina varmuuden vuoksi lukea ja ymmärtää:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/yhteistyoprojektit/tapaturmat/tapaturmat_lukuina/kuolemansyyt/kuvio_2/
Kertoi lukemien sisältävän kaiken ihmisten kävelyn ja pyöräilyn. Kevyen liikenteen suorittajat kävelevät toki kaduillakin, mutta pitää sinne kadulle jotenkin päästä.
Jos autolla ajaa katujen ja teiden ulkopuolella (esim. metsässä) kolarin, niin se menee muilla alueilla ajettujen tilastoon (samaan kuin parkkipaikkakolarit?).
Oli miten oli, niin tuo aloitus kertoo liukastumisten & kaatumisten lukumäärän suhteen käveltyihin ja pyöräiltyihin kilometreihin. Kyseisiä toiminteita suorittaa samat komponentit, jotka suorittavat kevyttä liikennettä.
Toisaalta, kaikki ei pysty kävelemään, eikä pyöräilemään, joten osa kansalaisista suorittaa kevyen liikenteen toiminteita 0 km per vuosi. Aika monet ihmiset suorittavat (itsekin taidan kuulua näihin) valtaosan "kevyestä liikenteestään" sisätiloissa.
Humalassa ja veneessä suoritettu kevyt liikenne lienee suomalaisten liikennemuodoista kaikista vaarallisinta kilometriä kohden.
Samalla tavalla kuin kävelijät voivat kompastua rappusissa, niin autoilla (ja vaikka moottorikelkoilla) voi ajaa kolareita parkkipaikoilla, yksityisteillä, metsissä, järven jäällä, ... Kohtalokkainkin seurauksin.
Johtopäätös on yksiselitteinen ja oikea: Kävely on kymmeniä kertoja vaarallisempaa kuin henkilöautolla ajaminen kilometriä kohden. Kypärä ja muut turvavarusteet kannattaisi määrätä pakollisiksi ennenkuin nousee aamulla sängystä seisaalleen. Vuodessa voitaisiin pelastaa enemmän ihmishenkiä kuin liikenteessä kuolee yhteensä...
Siellä tilastossa oli vielä ne loukkaantuneiden määrät, jotka on suorastaan järkyttävän suuren.
Mutta voit toki tulkita myös pelkästään kaduilla tapahtuvan kävelyn/seisomisen kävelyksi ja muualla kävely/seisoskelu on jotain muuta (mitä?).
Ei käsittääkseni yhtään ole ristiriidassa sitä ajatusta vastaan, että yksi suomalainen kuolee jokaista käveltyä/pyöräiltyä 3,7 miljoonaa kilometriä kohti kävelyn/pyöräilyn yhteydessä tapahtuneen liukastumisen seurauksiin. Vai onko jossain joku ristiriita?
"Työpaikkansa rappusissa tai vanhainkodin kylpyhuoneessa kompuroineen ja kuolleen vaikutus kevyen liikenteen turvallisuuteen on pyöreä nolla."
Eipä tietenkään kadulla olevalle liikenteelle, mutta samalla tavalla kuin auto voi ajaa jonkun olohuoneen seinästä läpi kuskin tehdessä itsemurhan, niin joku voi kuolla myös siinä sohvalla istuessaan sen seinän läpi ajaneen auton alle. Ei ole liikenneonnettomuus, mutta kuolleita tulee niin moottoriajoneuvon kuljettajan ominaisuudessa kuin sohvalla löhönneen kansalaisen ominaisuudessakin... Hmm, jopa löhöäminen voi olla vaarallista (ilman liukastumistakin). :)
...kävelemisestä ja pyöräilystä yleisesti vaarallisen liikkumismuodon?
Kävelyn ja pyöräilyn "kilometrikorvaukset" sairaanhoidossa ovat kyllä suuret, mutta vain jos olet yli 65-vuotias. Jo alle 50-vuotiaita kuolee selvästi enemmän liikenteessä kuin kaatumisonnettomuuksissa.
Voisit toki miettiä sitäkin, kuinka vaarallista olisikaan autoilu, jos näiltä huonokuntoisilta ikäihmisiltä, joilta on jo otettu ajokortti pois, otettaisiin kävelykeppikin pois ja heidät istutettaisiin auton rattiin. Harva mummo tai pappa kaatuessaan jalankulkijana tapattaa itsensä lisäksi ketään alle jäänyttä.
Harva myöskään pystyy autollaan ajamaan rappukäytävässä ja muissa jalankulun vaarapaikoissa. Autoilun vaaroihin vertaamisen tulisikin edellyttää mahdollisuuden valita näiden kahden kulkumuodon väliltä.
**********************
On siis hyvin harhauttavaa saarnata jalankulun ja pyöräilyn vaarallisuudesta, kun se on suhteellisen vaarallista vain kaikkein iäkkäimmille.
**********************
Tästä ikätekijästä puhuin jo viestissäni "80 % kaatumiseen kuolleista yli 65-vuotiaita".
"Yksiselitteiseksi" ja "oikeaksi" ristimäsi johtopäätös kävelyn monikymmenkertaisesta vaarallisuudesta päteekin vain ikäihmisiin.
Ehdottamasi kypäräpakko ei olekaan enää ollenkaan yhtä perusteltu työikäisille jalankulkijoille, joita on kuitenkin selvä enemmistö.
Ja niin, omassa olohuoneessaan auton alle jääneitähän on lähes yhtä paljon kuin kevyen liikenteen ulkopuolella (esim. rappusissa) kuolleita, jotka sinä surutta laskit kevyen liikenteen kuolintilastoon. Yritätkö hieman vedättää? :D
Onko 65-vuotiaan (tai muuten heikompiluisen) kuolema liukastumiseen seurauksiin vähemmän arvokas kuin nuoremman? Mummo ansaitsee kuolla liukastumisen seurauksiin? Onko halvempi hoitaa (jos ei kuolekaan)? Onko kävely helpompaa kuin autoilu? Onko autossa tapahtuvat onnettomuudet vaarallisempia 65-vuotiaalle kuin nuoremmalle? Pitäisikö lääkärien määrätä kilpa-autoilun varusteet heikompiluisille kuskeille? Jos autolla ajaminen on vaikeampaa kuin käveleminen, niin miten voidaan riskeerata ihmisten terveys ja veronmaksajien rahat ilman näihin keskittymistä?
Paljon tulee kysymyksiä ja siltikin ihmiset kävelee ja pyöräilee vuodessa 4000 miljoonaan kilometriä ja heitä kuolee kompastumisten ja liukastumisten seurauksiin 1000 liikenneonnettomuuksissa 80 vuosittain.
Tehdäänpä vastaava tilastollinen puhdistus autoilun osalta:
Yhteensä liikenteessä kuolee x
- Vähennetään sairaskohtaukset (ei ajovirhe, eikä niille mahda mitään, syy ei liikenteellinen, olisi voinut saada kohtauksen milloin tahansa)
- Vähennetään rattijuopot (syyntakeettomia, ei voi vaikuttaa liikennejärjestelyillä tai säännöillä, sairaus)
- Vähennetään epäillyt itsemurhat ja selittämättömät ajautumiset (siirretään toiseen tilastoon, ei voi vaikuttaa säännöillä tai järjestelyillä)
- Vähennetään törkeät kaaharit (hulluuteen ei voi vaikuttaa säännöillä)
- jne.
-Vähennetään rajoitusten kukaan oikein ajaneet (ei voida vaikuttaa säännöillä, syy lienee joku kohtaus tms., minkä sille voi, jos tilannenopeus ois pitänyt olla alle rajoituksen) :)
- Vähennetään pahat liikennetöppäykset ja havaintovirheet esim. ajo väärään suuntaan moottoritiellä (tekevälle sattuu, ei näille voi mitään)
Jäljelle jää ehkä 10 kpl lievää ylinopeutta ajanutta, eikä muuta syytä löydy.
Näin saadaan selville suurin syy ja sitä varten tehdään ne vastatoimet.
Sairaalahoitoa tarvitsee vuosittain 70000 liukastunutta ja kaatunutta. On se vaan turvallista tuo käveleminen.
Tässä on nyt vain niin, että autoilu on jo niin turvallista kuin se ylipäätään voi olla ja ihmisten turvallisuudessa on SELVÄSTI muitakin tärkeitä kohteita, joihin keskittämällä voisi säästää muutaman ihmishengen sijaan useita satoja henkiä.
Tämä ei siis ole vedätys vaan vertailu.
Seuraavaksi vertailtavaksi tulee joku muu liikkumismuoto - luultavasti linja-auto tai kuorma-auto. Jos jälkimmäinen, niin luultavasti saadaan jopa enemmän keskustelua (tosin ei varmaankaan yhtä asiallista kuin tässä aloituksessa, joka on pysynyt toistaiseksi erittäin hyvin asiakeskusteluna) kun tässä aloituksessa, riippuen siitä, onko kilometrilukemat kuorma-autoille pienemmät vai suuremmat kuin henkilöautoille... :)
No, tähän keskusteluun mulla ei ole enää lisättävää. Nuo kilometrit ja liukastumisten määrät, liikenneonnettomuuksissa kuolleet, sekä Suomen väkiluku oli lähteet, eikä niissä ole virheitä. Asioita voi katsoa eri kulmista. En rajannut kävelyä pelkästään liikenteeseen, vaikka liikennepalstalla ollaankin. Tämä on tietoinen valinta, koska tämä 1000 kuollutta liukastumisiin on viranomaistenkin monesti lausunnoissaan käyttämämä lukema jo hyvinkin kaukaa menneisyydestä (olen itse kuullut lukemaan viitatun ainakin 10 vuotta sitten, luultavammin 15).
Tuolla KTL:n tapaturmatilastoissa on myös liikennetapaturmat, joihin luetaan myös kaikki liikenneonnettomuudet... Liikenneonnettomuustilasto on näin tapaturmatilastojen hyvin pieni osajoukko. Tapaturmainen kuolema se on liikenteessä tapahtunut kuolemakin, ellei kyseessä ole itsemurha tai sairauskohtaus.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00039#F3
"Vuonna 2002 kaatumisonnettomuuksissa kuoli yli 1 100 suomalaista, ja heistä lähes 900 oli 65-vuotiaita tai vanhempia."
Kuva 2.
Kuolleisuus tapaturmiin (tässä kaatumisiin) 100 000 henkilöä kohti iän mukaan Suomessa vuonna 2001 (lähde: Tilastokeskus ja UKK-instituutin tapaturmatutkimusyksikkö).
Ja nuo luvuthan eivät edelleenkään kerro kaatumisista kevyen liikenteen väylillä tai kevyen liikenteen turvallisuudesta kuljettuja kilometrejä kohden.
Voit kuitenkin nähdä Kuva 2:sta, kuinka ALLE 50-VUOTIAITA KUOLEE ENEMMÄN LIIKENTEESSÄ KUIN KAATUMISONNETTOMUUKSISSA.
- - -
Kaiken kaikkiaan on parempi - jos sitä hyvänä asiana haluaa katsoa - että heikkokuntoiset vanhukset kaatuvat ja kuolevat ennemmin jalankulkijoina kuin toista tonnia painavan ja satasta kulkevan ajoneuvon kuljettajina:
"Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosien 1995-1999 onnettomuusaineistossa 1033:sta kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen osalliseksi joutuneesta henkilöauton kuljettajasta 18 % oli yli 65-vuotiaita."
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/3027.PDF
pohdiskelemaan sitä, mikä on vaikeinta - käveleminen, pyöräily vai autoilu?
Jos kaatumisiin, kompastumisiin, liukastumisiin tms. kuolee enemmän kuin autolla ajamiseen ja kilometrisuorite on vielä todella pieni, niin voisiko olla aiheellista tehdä turvavarustus kävelyä varten pakolliseksi? Vähintäänkin niille, joilla on heikompi luusto. Satojen miljoonien kustannukset vuosittain olisivat vältettävissä. Mutta ketään ei voisi kiinnostaa vähemmän? Kun on tärkeämpääkin näperreltävää...
Toki, eihän tämä aloitus tietysti oikealla palstalla ollut, koska kävelyä tapahtuu niin paljon muuallakin kuin kaduilla. Onpahan vain vertailukohtana tuolla muutama aloitus alempana olleelle henkilöautojen kuskien kuolleisuusväliin (290 miljoonan kilometrin suorite tarvitaan henkilöauton kuskin kuolemiseen). Eli kävelemisen&pyöräilyn vaarallisuus verrattuna henkilöautolla ajamiseen.
Onhan tämä erittäin mielenkiintoinen keskustelunaloitus :)
Ikääntyneiden kaatumistapaturmien ja -kuolemien ehkäisyyn tehdään tiettävästi paljon ns. pimeää työtä, mistä ei vain puhuta niin paljon julkisesti. Esimerkiksi linkityksillämme jo nääntyneeksi raiskaamamme Kansanterveyslaitos on sekin tutkinut asiaa: http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/8_2005/liukuesteet_ja_nastakengat_antavat_talvisin_liikkumiseen_varmuutta/
Turvavarustepakko riskikävelijöille voi herättää paljon moraalista keskustelua itsemäärämisoikeudesta, mutta eihän se saisi estää antamasta ILMAISEKSI näitä turvavarusteita, kuten liukuesteitä ja nastakenkiä. Muistaakseni Helsingin kaupunki on ansioitunut näiden lahjoituksissa. Ei huono homma alkuunkaan.
P.S. Aasinsiltaan oma vastaukseni: ehdottomasti vaikeinta on käveleminen. Kävely on jotenkin mekaanisestikin hankalaa ja helvetin hidastempoista. Mieluummin juoksen (ja liukastun heti mutkan takana talkkarin levittämään lentohiekkaan) tai sitten pyöräilen (kolmion takaa kaahaavan auton alle).