“Harvinaisuuksia
1.10.2007
——————————————————————————–
Viime päivien työmarkkinapuheenaihe, kunta-alan työehtosopimus on alusta alkaen sisältänyt harvinaisuuksia, jollaisia suomalaisessa poliittisessa elämässä ei ole totuttu näkemään.
Ensimmäinen harvinaisuus oli se, että joku poliitikko ylipäänsä rohkeni esittää erillisen tasa-arvotupon rakentamista. Sellainen ei aiemmin ollut tullut mieleen oikeistodemari Paavo Lipposelle, ei ay-demari Eero Heinäluomalle eikä yhdellekään keskustalaiselle. Kokoomuksen Jyrki Kataiselle sen sijaan tuli, hän asiaa ehdotti ja sillä myös vaalivoiton hankki.
Koskapa itse asiaa ei ollut kukaan aiemmin miettinyt, myöskään tasa-arvotupon rahoitusta ei siksi ollut pohdittu, ei alustavastikaan. Kohtuullisen harvinaista on, että poliitikko lyö ennalta pöytään lupauksen, jolla valtio osallistuu koulutettujen naisvaltaisten matalapalkka-alojen työehtosopimuksen rahoitukseen. Katainen kuitenkin teki niin, ja ehdotukselleen myös poliittisen tuen hankki.
Ilmeisesti koskaan työmarkkinapolitiikan historiassa julkinen sektori ei ole ollut työehtosopimusten päänavaaja. Niin ei tapahtunut toki nytkään, mutta tuiki harvinaista on, että vientialojen sopimusten jälkeen työnantaja ehdottaa julkiselle sektorille yleistä tasoa suurempia palkankorotuksia. Nyt tämä harvinaisuus nähtiin, kun kuntatyönantaja niin teki valtion mukaantulon rohkaisemana.
Täysin tavatonta ei ole se, että työnantajan ensimmäinen tarjous työehtosopimusneuvotteluissa hylätään, kuten kunta-alallakin nyt kävi. Suhteellisen harvinaista kuitenkin on, että seuraava tarjous hajottaa palkansaajapuolen näkemykset täysin: toiset hyväksyvät sen kättelyssä ja toiset äänestyksen jälkeen, mutta yksi osapuoli hylkää esityksen yksimielisesti, kuten Tehy katsoi järkevimmäksi.
Koskaan aiemmin valtio ei liene yksipuolisesti sitoutunut sellaisella panoksella palkkatasa-arvon toteuttamiseen kuin nyt tapahtuu. Hallitus on luvannut tarkoitukseen 150 miljoonaa euroa vuodessa. Perin harvinaista on, että summaa ylenkatsotaan puhumalla “vain” 150 miljoonasta eurosta. Se on kuitenkin 600 miljoonaa euroa vaalikaudessa, vaikka nyt kyse on “vain” vaalikauden puoliväliin, vuoteen 2009 ulottuvasta työmarkkinaratkaisusta. Sen jälkeisestä ajasta ratkaisut tehdään erikseen.
Vielä harvinaisemmaksi summan vähättelyn tekee se, että ensi vuonna valtio on mukana kuntien taloustalkoissa lisäpanostuksella. Kunnat saavat ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin valtionosuuksien indeksikorotukset sataprosenttisina. Siitä kertyy kuntatalouteen 250 miljoonan euron lisäpotti, kuten Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi aiheellisesti on julkisuudessa muistuttanut.
Varsin erikoista on sekin, että kun tasavallan historian ensimmäisen tasa-arvotupon eväät nyt pääosin lienevät pöydällä, oppositio yrittää kaataa hallituksen välikysymyksellä, jonka sisällöstä päättämiseen sillä kului aikaa viikkotolkulla.
Kun välikysymyksen sisältö sitten viimein paljastui, ilmeni että oppositiolle on epäselvää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtio vastaa sitoumuksistaan paremmista kuntapalveluista ja lisähenkilöstöstä erityisesti terveydenhoidossa ja vanhustenhoidossa. Sekin on oppositiolle välikysymyksen valossa epäselvää, “mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kuntien henkilöstölle ja kunnille annetut lupaukset palkkaratkaisun rahoittamisesta lunastetaan”?
Harvinaista kyllä, Suomen sanotaan oppimistilastoissa olevan maailman kärkeä …”
Lähde: Verkkouutiset 1.10.2007
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=115311
1.10.2007
——————————————————————————–
Viime päivien työmarkkinapuheenaihe, kunta-alan työehtosopimus on alusta alkaen sisältänyt harvinaisuuksia, jollaisia suomalaisessa poliittisessa elämässä ei ole totuttu näkemään.
Ensimmäinen harvinaisuus oli se, että joku poliitikko ylipäänsä rohkeni esittää erillisen tasa-arvotupon rakentamista. Sellainen ei aiemmin ollut tullut mieleen oikeistodemari Paavo Lipposelle, ei ay-demari Eero Heinäluomalle eikä yhdellekään keskustalaiselle. Kokoomuksen Jyrki Kataiselle sen sijaan tuli, hän asiaa ehdotti ja sillä myös vaalivoiton hankki.
Koskapa itse asiaa ei ollut kukaan aiemmin miettinyt, myöskään tasa-arvotupon rahoitusta ei siksi ollut pohdittu, ei alustavastikaan. Kohtuullisen harvinaista on, että poliitikko lyö ennalta pöytään lupauksen, jolla valtio osallistuu koulutettujen naisvaltaisten matalapalkka-alojen työehtosopimuksen rahoitukseen. Katainen kuitenkin teki niin, ja ehdotukselleen myös poliittisen tuen hankki.
Ilmeisesti koskaan työmarkkinapolitiikan historiassa julkinen sektori ei ole ollut työehtosopimusten päänavaaja. Niin ei tapahtunut toki nytkään, mutta tuiki harvinaista on, että vientialojen sopimusten jälkeen työnantaja ehdottaa julkiselle sektorille yleistä tasoa suurempia palkankorotuksia. Nyt tämä harvinaisuus nähtiin, kun kuntatyönantaja niin teki valtion mukaantulon rohkaisemana.
Täysin tavatonta ei ole se, että työnantajan ensimmäinen tarjous työehtosopimusneuvotteluissa hylätään, kuten kunta-alallakin nyt kävi. Suhteellisen harvinaista kuitenkin on, että seuraava tarjous hajottaa palkansaajapuolen näkemykset täysin: toiset hyväksyvät sen kättelyssä ja toiset äänestyksen jälkeen, mutta yksi osapuoli hylkää esityksen yksimielisesti, kuten Tehy katsoi järkevimmäksi.
Koskaan aiemmin valtio ei liene yksipuolisesti sitoutunut sellaisella panoksella palkkatasa-arvon toteuttamiseen kuin nyt tapahtuu. Hallitus on luvannut tarkoitukseen 150 miljoonaa euroa vuodessa. Perin harvinaista on, että summaa ylenkatsotaan puhumalla “vain” 150 miljoonasta eurosta. Se on kuitenkin 600 miljoonaa euroa vaalikaudessa, vaikka nyt kyse on “vain” vaalikauden puoliväliin, vuoteen 2009 ulottuvasta työmarkkinaratkaisusta. Sen jälkeisestä ajasta ratkaisut tehdään erikseen.
Vielä harvinaisemmaksi summan vähättelyn tekee se, että ensi vuonna valtio on mukana kuntien taloustalkoissa lisäpanostuksella. Kunnat saavat ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin valtionosuuksien indeksikorotukset sataprosenttisina. Siitä kertyy kuntatalouteen 250 miljoonan euron lisäpotti, kuten Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi aiheellisesti on julkisuudessa muistuttanut.
Varsin erikoista on sekin, että kun tasavallan historian ensimmäisen tasa-arvotupon eväät nyt pääosin lienevät pöydällä, oppositio yrittää kaataa hallituksen välikysymyksellä, jonka sisällöstä päättämiseen sillä kului aikaa viikkotolkulla.
Kun välikysymyksen sisältö sitten viimein paljastui, ilmeni että oppositiolle on epäselvää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtio vastaa sitoumuksistaan paremmista kuntapalveluista ja lisähenkilöstöstä erityisesti terveydenhoidossa ja vanhustenhoidossa. Sekin on oppositiolle välikysymyksen valossa epäselvää, “mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kuntien henkilöstölle ja kunnille annetut lupaukset palkkaratkaisun rahoittamisesta lunastetaan”?
Harvinaista kyllä, Suomen sanotaan oppimistilastoissa olevan maailman kärkeä …”
Lähde: Verkkouutiset 1.10.2007
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=115311
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen sitä mieltä 40-50 euron / kk pienuudesta pyrittäessä palkkatasa-arvoon. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kuntatyönantajien historiallisen suuren tarjouksen, joka nostaa palkkoja 12-13 prosenttia, takana on selkeästi kokoomuksen hallitusohjelmaan tuoma kirjaus ja tämän kirjauksen poliittinen painoarvo.
Toisin sanoen kokoomus toi kampanjassaan asian esille, pääsi hallitukseen ja toi asian hallitusohjelmaan, minkä ansiosta kuntatyönantajan tarjous tuli näin suureksi. Uskon nimittäin, että mikäli asiasta ei olisi vaalikampanjassa ja vaalien jälkeen näin painokkaasti puhuttu, olisi kuntatyönantajan tarjous ollut huomattavasti pienempi.
Ja mitä muihin asioihin tulee, olen ollut hyvin tyytyväinen tämän hallituksen päätöksiin nostaa kansaneläkkeitä, alentaa eläkeläisten verotusta, alentaa perintöverotusta, nostaa polttonesteiden ja alkoholin hintaa, nostaa opintotukea.. Ulkopolitiikassa puhaltavat uudet tuulet, ja olemme hyvää vauhtia menossa kohti avoimempaa keskustelua.
“kokoomus itse kehitti koko sopan naisvaltaisten alojen palkkaongelmasta”
Tarkoittaako siis, että palkka-asia oli kunnossa aikaisemmin? Mikä nyt on se soppa? Kokoomuksen ansiosta palkankorotustaso nousi ennätyskorkeaksi.
“Kokoomuksen puheet suurista palkankorotuksista oli pelkkää vaalihöpinää ”
Jos nämä eivät ole suuria palkankorotuksia, niin mitkä sitten ovat?
Jos joku otti tosissaan iltalehtien lupaamat 500 euroa, suosittelen palaamista reaalitodellisuuteen!!
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=3678AA18E724427BA4B235EA47C08FC7&data=1,886DF6EFA394CAC9DC90F5CC0110D096,E3414BDF179F4AB28123466C54214CFA&tabletarget=data_1&laytmp=kt2006
“vain 30-40 euroa lisää ja yhden 270 euron joululahjarahan”
Siis vain ja vain ja vain:) Demareiltahan sitä rahaa onkin herunut joka kerta….
Ymmärrän että sattuu Eeroa, kun Kokoomuksen työn ansiosta onnistutaan saamaan aivan huikeat palkankorotukset!!!!
Tässä vielä edellinen Eeron rakastaman
http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/page/show_page~id~6D2FA2E221174E0DB21CEB88D775B837~itemtype~00308B787886459385F296A5AFD4FA74~tabletarget~data_1~pid~578ADA88F3A24ABE9F16D748636C3D06~layout~kt2006.asp
ja suorastaan vaatiman
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=247893&search=tupo
Tupon vaikutukset
Sitähän se on Kauna, Kateus ja Kosto mentaliteetti!
millä innolla hallitus on ensi töikseen tehnyt seuraavat pienituloista kansanosaa suuresti ilahduttavat päätökset:
- kansanedustajien palkkojen korotus
- ministereiden palkkojen korotus
- puoluetukien korotus
- perintöverojen poisto maanviljelijöiltä ja yrittäjiltä
- eläkkeiden verotuksen korjaus keskimääräistä enemmän eläkettä saavilta
- päivähoitomaksujen nollaluokan poisto
- terveyskeskusmaksujen korotus
- opintotukien korotus, mutta vasta ensi syksynä
- alkoholin hinnan korotus
- bensiinin hinnan korotus
- dieselöljyn hinnan korotus
- polttoöljyn hinnan korotus
Koskahan tulee sen sosiaalisuuden vuoro?
Missä "puhaltavat" ?