Kuinka usein pitkästä matikasta on hyötyä
yliopistoon pyrkiessä? Luonnontieteellisillä ym.
aloillahan se on ehdoton, mutta saako pisteitä
myös humanistiseen pyrkiessä (vaikka siellähän
pitkällä matikalla nyt ei paljoa tee)?
Ja vielä sellainen kysymys vähän ohi alueen,
että riittääkö se että pitkän matikan kurssit on
lukiossa kohtalaisesti suorittanut vai pitääkö
se olla myös kirjoitettuna jotta hyödyn saa irti?
En ihan näistä systeemeistä tiedä, ja
pahoittelen jos kysymykseni ovat typeriä. Mutta
kiitos jos joku jaksaa vastata :)
yliopistoon pyrkiessä? Luonnontieteellisillä ym.
aloillahan se on ehdoton, mutta saako pisteitä
myös humanistiseen pyrkiessä (vaikka siellähän
pitkällä matikalla nyt ei paljoa tee)?
Ja vielä sellainen kysymys vähän ohi alueen,
että riittääkö se että pitkän matikan kurssit on
lukiossa kohtalaisesti suorittanut vai pitääkö
se olla myös kirjoitettuna jotta hyödyn saa irti?
En ihan näistä systeemeistä tiedä, ja
pahoittelen jos kysymykseni ovat typeriä. Mutta
kiitos jos joku jaksaa vastata :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Opiskelijavalintaa varten voi toisinaan saada ns pohjapisteitä ylioppilastutkinnon perusteella. Lukiokurssien suorittaminen ei yleensä riitä, sillä lukion arvosanat eivät ole yhteismitallisia. Jostain koulusta numeroita saa helpommin kuin toisesta, kun taas ylioppilaskirjoitusten arvostelu on valtakunnallinen.
Se, paljonko pisteitä saa ja mistä kokeista, riippuu siitä, mihin pyrit. Pitkästä matikasta saa pisteitä ainakin luonnontieteisiin ja kauppatieteisiin, lääkiskin lienee listalla (en tosin ole varma). Ei muuta kuin selain käyntiin ja surffaamaan yliopistojen opiskelijavalintasivuille, sieltä se tieto löytyy.
Aluksi sanotaan, ettet tee yhtään mitään lukion päättötodistuksella yliopistoon pyrkiessä, kirjotukset on ainoa mistä voi olla hyötyä, noin jos papereiden puolesta (toki onhan ne tiedot sun päässä, jos sitä kautta haluaa ajatella. YO-todistuksen pitkästä saa hyvintodennäkösesti ylimääräisiä pisteitä. Yliopiston pääsykokeet on kuitenkin se ratkaiseva paikka, yo-todistuksella voi vain parantaa mahdollisuuksiaan sisäänpääsyyn...
Kiitos, selvensi asiaa :)
Vielä semmoista kysyn, että onko jo pitkän matikan kirjoittamisella positiivisia vaikutuksia yliopistoon pyrkiessä (siis YO-kokeen arvosanasta riippumatta) vai kuinka hyvä tämän arvosanan pitäisi olla, jotta sillä pisteitä saisi?
Opiskelemalla pitkän matikan et sulje mitään alaa pois. Mieli voi muuttua lukion, opiskelun tai työelämänkin aikana. Pääsykokeista toitotettaessa kannattaa muistaa että ne ovat ainoastaan pieni osa opiskelu-urakkaa jota seuraa työelämä. Sellaista alaa josta pitkän matikan opiskelusta olisi haittaa ei ole. Nk. pehmeilläkin tieteenaloilla etenkin tilastomatikasta on suurta hyötyä.
...mutta vaikkei olisikaan, niin kannattaa silti lukea se pitkä matikka. Omasta mielestäni siinä opetettavat taidot kuuluvat yleissivistykseen siinä missä jokin historiakin. Ja saattaa siitä ihan konkreettista hyötyäkin olla, ainakin tilastomatikan puolella, jota joutuu myös humanisti hieman alasta riippuen opiskelemaan.
Olet vasta lukion ykkösellä, joten ei kannata olla vielä turhan varma mitä alaa lähtee opiskelemaan. Itse olin saman ikäisenä ihan varma, että lähden lukemaan historiaa. Lukion toisen luokan aikana aloin kuitenkin harkitsemaan, että josko sitä lähtisi lukemaan matikkaa. Loppujen lopuksi päädyin kuitenkin fysiikan laitokselle ja tunnen olevani juuri oikealla alalla.
Ota pitkä matikka jos vähääkään se kiinnostaa. Vaikkei kurssit menisikään kaikki putkeen, niin parempi pitkästä matikasta vaikkapa 7 kuin lyhyestä 8. Ainakin minun mielestäni.. Sillä joihinkin koulutusohjelmiin esim. pitkä matikan B:stä saa enemmän pisteitä kuin lyhyen matikan C/E:stä. Tai jos ei noin, niin kuitenkin periaate on luonnollisesti se että koska pitkä matematiikka on vaativampaa niin "huonoistakin" arvosanoista saa hyviä pisteitä.
Ja vaikka tosiaan kaikki kurssit ei menisikään putkeen niin on sulla kuitenkin jonkunlaiset pohjatiedot ja perusteet hallussa. Mistä ei varmasti ole ainakaan mitään haittaa :). Ja jos vaikkapa päädyt valitsemaan humanistisen alan sitten tulevaisuudessa, niin mieli voi muuttua ja matikka voi olla yhtäkkiä kuvioissa taas mukana! Nimimerkillä Kokemusta On :)
Eli pitkää matikkaa vaan kehiin!
Pitkän matikan opiskelusta on siis hyötyä kaikille tuleville intellektuelleille alasta riippumatta. Eikä matikan opiskelua kannata pelkkään lukion oppimäärään jättää. Pitkässä matikassa on myös se hyvä puoli, että se on abstraktia ja kokonaan irrotettu arkielämästä. Lyhyessä matikassa on liikaa "oikean elämän" juttuja, esim. asunnon hinnan, mansikoiden määrän tai automatkan laskemista ja kaiken maailman metrejä ja kiloja. Ne ovat typeriä, turhia ja häiritseviä. En ymmärrä, miksi niitä on pitänyt tunkea lyhyeen matikkaan. No, lyhyt matikkahan on oikeastaan yläasteen laskentoa. Ei pitkä matikkakaan kovin edistynyttä ole, mutta on se kuitenkin ensiaskel kohti matematiikkaa.
Itse asiassa lukiossa ei pitäisi olla lyhyttä matikkaa lainkaan, koska jos rahkeet eivät riitä pitkän matikan läpäisemiseen, ei ole tarpeeksi älykäs ollakseen edes jotenkin hyödyllinen akateemisessa maailmassa. Ei kaikkien tarvitse mennä yliopistoon. Koulutuksen tason pitäisi vastata älykkyyttä, koska muu on resurssien tuhlausta suuntaan tai toiseen.
Enpä ole aikoihin lukenut mitään yhtä naurettavaa tekstiä :D Ensinnäkään, jopa luonnontiedealoilla pärjää mainiosti lyhyellä matikalla. Yritit nyt vähän mollata lyhyttä matikkaa kuvaamalla sitä mansikoiden määrien laskemiseksi...
En ole kateellinen vain, minulla oli aikoinaan pitkä matikka ja siitä 7-8. Olen pikkusiskoani autellessa katsellut lyhyen matikan kirjoja ja huomannut, että ei mun aivot todellakaan riitä kaikkien niiden tehtävien ratkaisemiseen.
Sinäkö älykäs akateemikko? Et kyllä. Tai ehkä et olekaan yliopistossa, vaan jossain ammattioppilaitoksessa, ajattelun tasoasi analysoiden.
"Enpä ole aikoihin lukenut mitään yhtä naurettavaa tekstiä :D"
Onko Aku Ankan taso laskenut niin alas?
"Ensinnäkään, jopa luonnontiedealoilla pärjää mainiosti lyhyellä matikalla."
Riippuu siitä, mitä mainiosti pärjäämisellä tarkoitetaan ja olisiko pärjännyt pitkässäkin matikassa.
"Olen pikkusiskoani autellessa katsellut lyhyen matikan kirjoja ja huomannut, että ei mun aivot todellakaan riitä kaikkien niiden tehtävien ratkaisemiseen."
Kyllä lyhyessä matikassa voi olla "vaikeita" tehtäviä pitkässä matikassa pärjäävillekin, mutta ne ovat poikkeuksia eivätkä muodosta opetuksen perustaa. Ne saatetaan jättää kokonaan väliin, jos oppilaiden taso on heikko, tai antaa vapaaehtoisina kotiläksyinä ja pohdintoina.
Pointtini vielä lyhyesti ja selkeästi:
1. Matematiikka tekee sinusta kurinalaisemman ja paremman ajattelijan, joten sen harrastaminen kannattaa alavalinnastasi riippumatta
2. Jos ei KYKENE läpäisemään pitkää matematiikka, ei VOI olla tarpeeksi älykäs ollakseen oikeasti HYÖDYLLINEN ja TUOTTAVA akateemisessa maailmassa
3. Jos jonkinlainen lyhyt matikka on pakko säilyttää lukiossa, sen tulisi olla tiivistetty versio pitkästä matikasta. Mieluiten tietysti pelkkä pitkä matematiikka.
vai että lyhyen matikan vaikeat tehtävät vain poikkeuksia? Ja piti laittaa myös lainausmerkkeihin sana 'vaikeat'? Meidän koulussa on muutamia, jotka ovat vaihtaneet pitkästä lyhyeen ku tuli jotain vitosta vain. Ja sitä samaa vitosta tuli myös lyhyessä. Onko nimim. H umanisti tosiaan aikuinen?
"vai että lyhyen matikan vaikeat tehtävät vain poikkeuksia?"
Kyllä. Ovatko lyhyen matikan tehtävät sinun mielestästäsi pääasiassa vaikeita? Oletko koskaan verrannut lyhyen ja pitkän matikan ylioppilaskokeita? Niistä eron näkee parhaiten.
"Meidän koulussa on muutamia, jotka ovat vaihtaneet pitkästä lyhyeen ku tuli jotain vitosta vain. Ja sitä samaa vitosta tuli myös lyhyessä."
Yritätkö käyttää tätä todisteena siitä, että lyhyt ja pitkä matikka ovat yhtä vaikeita?
"Onko nimim. H umanisti tosiaan aikuinen?"
Aikuiset ovat usein eri mieltä asioista. Akateemisissa piireissä erimielisyyksiä vasta esiintyykin. Ei eri mieltä oleminen tee kenestäkään yhtään vähempää aikuista.
"Ensinnäkään, jopa luonnontiedealoilla pärjää mainiosti lyhyellä matikalla."
No riippuu vähän. Biologiassa ei varmaan pitkää matikkaa tarvita, mutta fysiikassa lyhyen matikan lukijoilla on yleensä ollut kohtalona fuksikurssien reputus. Toki poikkeuksiakin on.
sulle hyvää =D
Pitkä matematiikka varmasti kehittää ajattelua. Ajattelua kehittävät myös kaikkien muidenkin abstraktien käsitteiden pyörittely, kuten vaikkapa erilaiset tieteenfilosofiset pohdiskelut. Meikäläinen on sitten varmaan jonkinlainen älyllisesti epäilyttävä poikkeus, kun olen väitellyt yhteiskuntatieteistä pelkän hikisesti läpi menneen lukion lyhyen matematiikan pohjalta. Väitöskirja rankattiin tiedekunnan päätöksellä vielä hieman keskimääräistä paremmaksi. Todennäköistähän siis kuitenkin on, että onnistuin viemään monta vuotta kestäneen väitöskirjaprosessin läpi ihan vahingossa, vaikka minusta ei yliopisto-opiskelijaksi alunperin olisi ollutkaan. Harmi, että tätä ei ennen sinua kukaan muu tullut ajatelleeksi... ? Olisin säästynyt mokomalta tohtoroitumisen vaivalta, kun minulla ei selvästikään ole ollut siihen rahkeita.
Haukasti provoat. En ole aivan tuollaiseen asenteeseen todellisuudessa törmännyt, mutta yleisempi luonnontiede vs. ihmistiede -kärjistys on aivan tavallista. Luonnontieteitä, "oikeita tieteitä", siis tässä kärjistyksessä leimaa formaalisuus ja perusta matematiikassa.
Sinänsä on varmasti totta, että matematiikasta on kaikille "tuleville intellektuelleille" hyötyä. Nimittäin se todella kehittää abstraktia ajattelua, ja matemaattisen todistamisen periaate on syytä tuntea.
Lisäksi olisi kaikille tutkijoille tärkeää tuntea klassisen logiikan keskeisiä periaatteita argumentointikyvyn pohjaksi. Lukion pitkään matematiikkaan logiikkaa sisältyi ainakin omana aikanani valitettavasti vain valinnaisella kurssilla.
Käytännössä matematiikka on enemmän tai vähemmän metoditiede lähes joka alalla: ilmiöiden järjestelyssä kun tavataan käyttää mittauksia, tilastoja, kuvaajia, todennäköisyyksiä jne. - luonnontieteen ihanteet vallitsevat myös esimerkiksi yhteiskuntatieteissä. Myös filosofiassa matematiikka näyttelee merkittävää osaa logiikan kautta.
Mihin humanisti, joka ei suosi luonnontieteellisiä metodeja, sitten tarvitsee matematiikkaa? Esimerkiksi kieliaineen opiskelijan on syytä tuntea kielen loogisen analyysin periaatteita.