Esko Riepulan kuntaliitosselvityksessä Kuusankoski saa tarkoituksellisesti varsin tylyn kohtelun selvitysmiehen taholta. Kuusankoski on nimittäin se kaupunki Pohjois-Kymenlaaksossa, jonka kannanotto kuntaliitokseen ratkaisee pitkälti myös muiden kuntien kannanotot.
Esko Riepula on antanut selvitysosan sivuilla 54 ja 55 osittain vääriä tietoja esim. Kuusankosken velkamäärästä sekä väestökehityksestä. Kuusankosken kaupungin asukaskohtainen lainakanta vuonna 2006 oli 1395 euroa, kun koko maan kuntien keskimääräinen lainakanta oli 1.464 euroa. Kaupunkikonsernin lainakanta vuonna 2005 Kuusankoskella oli 2866 euroa/asukas ja koko maan keskiarvo 3.433 euroa/asukas. Kouvolan kaupunkikonsernin lainakanta oli kyseisenä vuonna 3.209 euroa/asukas.
Väestökehityksen osalta on todettava, että Kouvolan väestökehitys vuosina 2004 - 2006 on ollut selvästi Kuusankosken kaupungin väestökehitystä epäedullisempi. Kouvola on menettänyt kolmen viimeisen vuoden aikana kaikkiaan 556 asukasta, mikä vuoden 2004 alun väestömäärään tekee 1,8 %:n laskun. Kuusankoski on menettänyt vuosina 2004 - 2006 kaikkiaan 214 asukasta, mikä vuoden 2004 alun asukasmäärään tekee 1,05 %:n laskun. Tulevaisuuden ennustaminen myös väestökehityksen osalta eri kuntien välillä on vaikeaa.
Kouvolan väestörakenne ei myöskään ole kaikkein optimaalisin. Alle kouluikäisiä on 25 % vähemmän maan väestön keskiarvosta ja 65 vuotta täyttäneitä on noin 20 % yli maan keskiarvon.
Pohjois-Kymenlaaksossa lapsiperheet asuvat entistä enemmän Kouvolan kehyskunnissa ja Kouvolan väestössä nuorten aikuisten, keski-ikäisten ja vanhusten osuudet lisääntyvät edelleen. Osa nuorista aikuisista lähtee työn perässä pääkaupunkiseudulle. Kouvolan aktiivinen maahanmuuttopolitiikka on taannut sen, että noin 800 ulkomaalaista on pitänyt Kouvolan väkiluvun vielä päälle 30.000:n.
Esko Riepula on antanut selvitysosan sivuilla 54 ja 55 osittain vääriä tietoja esim. Kuusankosken velkamäärästä sekä väestökehityksestä. Kuusankosken kaupungin asukaskohtainen lainakanta vuonna 2006 oli 1395 euroa, kun koko maan kuntien keskimääräinen lainakanta oli 1.464 euroa. Kaupunkikonsernin lainakanta vuonna 2005 Kuusankoskella oli 2866 euroa/asukas ja koko maan keskiarvo 3.433 euroa/asukas. Kouvolan kaupunkikonsernin lainakanta oli kyseisenä vuonna 3.209 euroa/asukas.
Väestökehityksen osalta on todettava, että Kouvolan väestökehitys vuosina 2004 - 2006 on ollut selvästi Kuusankosken kaupungin väestökehitystä epäedullisempi. Kouvola on menettänyt kolmen viimeisen vuoden aikana kaikkiaan 556 asukasta, mikä vuoden 2004 alun väestömäärään tekee 1,8 %:n laskun. Kuusankoski on menettänyt vuosina 2004 - 2006 kaikkiaan 214 asukasta, mikä vuoden 2004 alun asukasmäärään tekee 1,05 %:n laskun. Tulevaisuuden ennustaminen myös väestökehityksen osalta eri kuntien välillä on vaikeaa.
Kouvolan väestörakenne ei myöskään ole kaikkein optimaalisin. Alle kouluikäisiä on 25 % vähemmän maan väestön keskiarvosta ja 65 vuotta täyttäneitä on noin 20 % yli maan keskiarvon.
Pohjois-Kymenlaaksossa lapsiperheet asuvat entistä enemmän Kouvolan kehyskunnissa ja Kouvolan väestössä nuorten aikuisten, keski-ikäisten ja vanhusten osuudet lisääntyvät edelleen. Osa nuorista aikuisista lähtee työn perässä pääkaupunkiseudulle. Kouvolan aktiivinen maahanmuuttopolitiikka on taannut sen, että noin 800 ulkomaalaista on pitänyt Kouvolan väkiluvun vielä päälle 30.000:n.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Naimisiinhan tässä ollaan menossa. Toisella on hieman pienemmät tulot toisella enemmän tonttimaata toisella vähemmän lapsia toisella enemmän velkaa toinen harjoittaa hieman vähemmän hyväntekeväisyyttä. Että kaikki menisi fifty-fifty on kai mahdonton saavuttaa missään liitossa.
Liekö seuraavalla vaikusta lapsiperheiden asuinpaikkakunnan valintaan. Valkealassa harjoitetaan hyvin keskustalaista politiikkaa kotihoidontuen kuntalisineen. Jopa Matti Vanhanen valtakunnan tasolla kehotti suomalaisia lapsentekotalkoisiin. Kouvolassa harjoitetaan hyvin kokoomuslaista politiikkaa. Kokoomulaiseen politiikkaan tuntuu kuuluvan lapsiperheiden etujen vähentäminen. Samaan aikaan väitetään olevan lapsiperheystävällinen kaupunki. Missä se erityisesti näkyy? Sitten on se tonttimaa mikä vetää lapsiperheitä.
Lapset eivät kuitenkaan ole yhteiskunnassa sekä kuntarakenteessa tuottava ihmisryhmä vaan ainoastaan kuluttava. Lapset eivät tuo veroja kunnan kassaan mutta heille on kuitenkin järjestettävä kunnan puolesta jos jonkin näköistä palvelua. Tämä ei tarkoita sitä että minulla olisi mitään lapsia vastaan. Asia vain on niin eikä sitä ole kieltäminen. Mielestäni jokainen normaali ihminen haluaa lapsia. Se joka ei halua on jotenkin luonnonvastainen.
Sanot että tulevaisuuden ennustaminen myös väestökehityksen osalta eri kuntien välillä on vaikeaa. Me kaikki tiedämme olevan tulossa huippu jolloin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Me kaikki tiedämme että maahanmuuttopolitiikan varaan ei voi kaikkea jättää. Monissa maissa on jo hälyttäviä esimerkkejä epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. (Esim. Ranska.) Kaikkea ei vain yksikertaisesti voi jättää sen varaan että jossakin vaiheessa tulevaisuudessa me saamme jostakin riittävästi työvoimaa sekä veronmaksajia. Ei voida myöskään luottaa siihen että talouden kasvu jatkuu sellaisena että saadaan niin paljon tuloja että on veroja joilla kustantaa kunnan palveluita. On järkevää karsia kuluja tehostamalla toimintaa ja säästää huonompia aikoja varten. Näin Joosefkin teki. Taloudet jotka menevät konkurssiin eivät näin tee vaan tulaavat ja elävät velkarahalla.
Kuntaliitos ei ole älytöntä politiikkaa. Lähes kaikki kuntiemme päättäjät tiedostavat tämän. He ovat valmiita päättämään kuntalaisten puolesta ja kantamaan päätöksistään vastuun. Siihen heidät on valittu. Ne jotka eivät kykene vastuuta kantamaan piiloutuvat kansanäänestyksen taakse mutta heilläkin on kaikki oikeus siihen. Se vain antaa ainakin minulle kuvan vastuun välttämisestä ja siitä ettei uskota itsensä olevan riittävän älykäs ja vahva tekemään vastuullisia ja oikeita päätöksiä kuntalaisten enemmistön kannalta parhaalla tavalla. Mitä nämä ihmiset siellä tekevät jos pää ei sen vertaa riitä ja kestä? Heille on annettu tieto päätöksen tekemiseksi ja he kysyvät kuntalaisilta jotka eivät varmasti kaikki edes vaivaudu lukemaan Riepulan selvistystä vaan tekevät päätökset tunteen pohjalta!
Kaikki me tiedämme kuntaliitoksen huonot puolet. Niistä ei haluta puhua. Useimmat hyväksyvät ne pysymällä hiljaa. Tämä kertonee jo sen että jo myös kuntalaiset ovat huomanneet tehostamisen varaa olevan. Yksityisen sektorin veroistahan nämä palvelut tuotetaan. Tämä ylläpitävä ryhmä haluaa turvata palveluiden saannin ja laadun.
Joku Perussuomalainen riehuu täällä ja kyselee että etäs kaupungin työntekijät. Päätös on tehtävä enemmistön kannalta parhaalla tavalla eikä kaupungin työntekijöiden.
Koska selvästi olet kuntaliitosvastainen niin sinulla varmasti on kertoa meille kaikille vaihtoehtoinen toimintamalli jolla Kuusankosken talous saadaan kuntoon.
Kysyjää ei varmaankaan kiinnosta ensisijaisesti se, kuinka Kuusankosken kaupungin talous saadaan kuntoon, vaan se, kuinka Kouvolan palvelut ja investoinnit rahoitetaan tulevaisuudessa. Kun Kouvolan kaupungin käyttötalous on ollut viime vuosina varsin tiukoilla, on investointitarpeita kasaantunut runsaasti kuntaliitosta odoteltaessa. Naapurikuntien päättäjien olisi syytä olla selvillä Kouvolan kaupungin talouden todellisesta tilasta. Kysykääpä vaikka iittiläisiltä, jospa heillä olisi jotain sisäpiirin tietoa.
Minua kiinnostaa kyllä miten Kuusankosken kaupungin talous saadaan kuntoon. Mutta koska et sitten pystynyt osoittamaan vaihtoehtoista toimintamallia miten se tehtäisiin jos Kouvolan kanssa ei yhteen mennä. Siksi epäilenkin sinun vastustavan kuntaliitosta ihan vain vastustamisen iloista.
Kyllä Kuusankoskellakin investointitarpeita kasaantuisi jos niiden kanssa odoteltaisiin. Mutta mitä kaupunkimme tekee? Investoi ja investoi vaikka lainaa on aivan törkeä määrä. Onko ihme ettei sitä lainaa saada maksettua? Pari vuoden odotus investoinneissa ja keskittyminen lainan maksuun tekisi Kuusankoskenkin taloudelle ihan hyvää. Mutta kun pitää olla toteuttamassa kaikkien toiveita. Miksi? Pelottaako että kannatus laskee jos ei ole avosylin jakamassa rahaa joka taholle joka sitä vain kehtaa pyytää?
Kyllä Kouvolassa investoitu viime aikoina ja paljon ja tulevaisuudessa aiotaan sitäkin enemmän. Joten paskaa jauhat. Yrität täysin tuulesta temmatuilla tiedoilla saada ihmiset vastustamaan kuntaliitosta. Mulle herää vain kysymys miksi. Jospa sulla onkin oma lehmä ojassa. Ei toi sun tekstis vaikuta sillä että ajattelisit enemmistön etua.
Kuusankosken taloutta ei saada kuntoon ilman kuntaliitos. Tämän tietää jopa Nyyberi joka on täysin kääntänyt kelkkansa tässä kuntaliitosasiassa ja ajaa kuntaliitosta nyt kuin käärmettä pyssyyn.
Kuntaliitos on parasta mitä tällä seudulla on tapahtunut vuosikausiin.
Miten kaunis naispoliisi ja Kouvolan kaupunginvaltuutettu noin perusteellisesti menettää malttinsa? Milloin seuraa kunnon pamputus?
Kun Kouvolaan ei voida rakentaa enää toista oikeus- ja poliisitaloa ilman tarjouskilpailua, onko kasarmialueen kampus seuraava kohde?
Kouvola ja Kotka pelaavat terveydenhuoltoalan koulutuksella kuntaliitosasiaa. Ihmettelen, miten kotkalaisia kiinnostaa suurkunta Pohjois-Kymenlaaksoon. Mitäpä, jos kaiken takana onkin rakennusneuvos.
Onkos siinä jotakin henkilökohtaista sulle jos asian takaa löytyy myös rakennusneuvos? Voin kertoa että asian takana on montakin ihmistä. Ei sen nyt pitäisi olla kiinni asian takana olevista ihmisistä vaan yhdistymisen hyödyistä kuntalaisille.