Katainen tänään Turun Sanomissa:
Avoin kirje Sari Sairaanhoitajalle
Hyvä Sari Sairaanhoitaja, vuosi sitten ajattelin, että kaltaisesi koulutetut, kunnallisen ja naisvaltaisen alan edustajat tulevat jälleen kerran saamaan tällä palkkakierroksella yleisen linjan mukaiset tasakorotukset. Tupopöydissä on perinteisesti sovittu promilleluokkaa olevat tasa-arvoerät, joiden vaikutus on ollut mitätön. Viime vaalikaudellakin miesten ja naisten palkkaerot vain kasvoivat. Olin sitä mieltä, että se ei ole oikein. Samaa mieltä oli moni muukin. Päätimme puuttua asiaan.
Kuinka moni ylipäänsä ajatteli vielä vuosi sitten, että Sinulle tarjottaisiin tänä syksynä koko palkkakierroksen korkeimpia korotusprosentteja, prosenttikaupalla korkeampia kuin miesvaltaisilla teollisuusliitoilla? Kuka osasi ajatella, että palkankorotustarjous voisi olla lähes kolmetoista prosenttia reilun kahden vuoden aikana? Tiesikö kukaan, että sairaanhoitajan keskimääräinen palkka voisi nousta yli kolmesataa euroa kuussa?
Miten tähän päädyttiin? Päätimme Kokoomuksessa vuosi sitten puuttua palkkatasa-arvon epäoikeudenmukaisuuksiin kunta-alalla. Tarkoista summista ja prosenteista kieltäydyin kuitenkin julkisesti puhumasta, koska niitä en konkreettisesti voinut luvata. Keskityin puhumaan tavoitteista, suunnasta ja mekanismista, jolla asiaa haluamme edistää.
Koskaan aiemmin ei ole näin laajasti nostettu esille ja puhuttu kunta-alan koulutettujen naisten palkoista. Ei varmasti ole myöskään koskaan puhuttu hoitoalan palkoista näin paljoa. Koskaan aiemmin valtiovalta ei ole tullut lisärahalla mukaan palkkaratkaisuun, ehtona että se kohdennetaan koulutetuille naisaloille. Kerralla ei saada korjattua kaikkea epäoikeudenmukaisuutta. Silti koskaan ei ole näin paljon tehty. En väitä, että tämä kaikki olisi Kokoomuksen ansiota. Ansio kuuluu erityisesti koulutetulle naisille kunnissa, jotka ovat asiaa pitäneet esillä. Uskallan kuitenkin väittää, että ilman aloitettamme ja ilman hallituksen päätöksiä, puhuttaisiin nyt ylipäänsä paljon pienemmistä summista.
Olen edelleen sitä mieltä, että asian esiin nostaminen ja hallituksen toimet ovat olleet oikein. Kuntatyönantaja pystyi neuvottelujärjestelmän puitteissa rakentamaan yhtälön, joka täyttää hallitusohjelmaan asetetun tavoitteen. Kuntatyönantajan tarjous oli lopulta kokonaisuutena lähellä sitä, mitä olin itsekin alun perin ajatellut. Koulutetuille, naisvaltaisille aloille saatiin useita prosenttiyksikköjä miesvaltaisia teollisuusliittoja korkeammat palkankorotukset. Ymmärrän silti hyvin, että se on koettu myös pettymyksenä. Vaalien jälkeiset, kevään ja kesän yliviritetyt toiveet ja puheet olivat kaikonneet kauas realismista kauan sitten.
Jos olisimme toimineet sillä tavalla, kuin aina ennen, eli että hallitus ei olisi osallistunut kunta-alan palkkaepäkohtien esiinnostamiseen ja rahoittamiseen, olisimme päässeet helpommalla. Sillä asenteella olisi kuitenkin kunta-alalla todennäköisesti päädytty reilusti alle kymmenen prosentin tasakorotuksiin kaikille. Minä en ole politiikassa mukana päästäkseni helpolla. Olen politiikassa tehdäkseni oikeita asioita.
Lakko on huono vaihtoehto kaikille. Tai ei ehkä oppositiopuolueille. Niissä tunnutaan nauttivan siitä, että saavat politikoida asiallanne. Siinä pelissä valtapolitiikka on itse asiaa tärkeämpää. Nyt jälkeenpäin korotetut valtionosuudet ovat saaneet paljon kannattajia. Opposition on helppo jälkeenpäin luvata enemmän kuin hallitus. Voin kertoa, että olivat summat mitä hyvänsä, oppositiosta olisi tullut aina suurempi tarjous.
Ei ole mitään suurta erillistä valtion rahapussia, josta rahaa voisi loputtomiin ammentaa. Rahan lähteestä riippumatta kunta-alan palkankorotukset maksaa lopulta suomalainen veronmaksaja. Jo nyt valtio maksaa ratkaisusta 400 miljoonaa euroa. 150 miljoonaa maksetaan ylimääräisen tasa-arvoerän myötä ja 250 miljoonaa kuntien palkkasummien kompensoinnin kautta ensi kertaa täysimääräisenä. Rahaa ei tällä erää ole mahdollista laittaa enempää.
Kaikilla palkansaajilla on oikeus puolustaa omia etujaan ja työehtojaan, mutta nyt kaivataan viisautta ja realismia parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. On saavutettu hyvä välietappi. Suunta on oikea ja mekanismi toimi haluamallamme tavalla. Tästä on hyvä jatkaa. Yhteistyö vaatii kuitenkin yhdessä tekemistä.
Avoin kirje Sari Sairaanhoitajalle
Hyvä Sari Sairaanhoitaja, vuosi sitten ajattelin, että kaltaisesi koulutetut, kunnallisen ja naisvaltaisen alan edustajat tulevat jälleen kerran saamaan tällä palkkakierroksella yleisen linjan mukaiset tasakorotukset. Tupopöydissä on perinteisesti sovittu promilleluokkaa olevat tasa-arvoerät, joiden vaikutus on ollut mitätön. Viime vaalikaudellakin miesten ja naisten palkkaerot vain kasvoivat. Olin sitä mieltä, että se ei ole oikein. Samaa mieltä oli moni muukin. Päätimme puuttua asiaan.
Kuinka moni ylipäänsä ajatteli vielä vuosi sitten, että Sinulle tarjottaisiin tänä syksynä koko palkkakierroksen korkeimpia korotusprosentteja, prosenttikaupalla korkeampia kuin miesvaltaisilla teollisuusliitoilla? Kuka osasi ajatella, että palkankorotustarjous voisi olla lähes kolmetoista prosenttia reilun kahden vuoden aikana? Tiesikö kukaan, että sairaanhoitajan keskimääräinen palkka voisi nousta yli kolmesataa euroa kuussa?
Miten tähän päädyttiin? Päätimme Kokoomuksessa vuosi sitten puuttua palkkatasa-arvon epäoikeudenmukaisuuksiin kunta-alalla. Tarkoista summista ja prosenteista kieltäydyin kuitenkin julkisesti puhumasta, koska niitä en konkreettisesti voinut luvata. Keskityin puhumaan tavoitteista, suunnasta ja mekanismista, jolla asiaa haluamme edistää.
Koskaan aiemmin ei ole näin laajasti nostettu esille ja puhuttu kunta-alan koulutettujen naisten palkoista. Ei varmasti ole myöskään koskaan puhuttu hoitoalan palkoista näin paljoa. Koskaan aiemmin valtiovalta ei ole tullut lisärahalla mukaan palkkaratkaisuun, ehtona että se kohdennetaan koulutetuille naisaloille. Kerralla ei saada korjattua kaikkea epäoikeudenmukaisuutta. Silti koskaan ei ole näin paljon tehty. En väitä, että tämä kaikki olisi Kokoomuksen ansiota. Ansio kuuluu erityisesti koulutetulle naisille kunnissa, jotka ovat asiaa pitäneet esillä. Uskallan kuitenkin väittää, että ilman aloitettamme ja ilman hallituksen päätöksiä, puhuttaisiin nyt ylipäänsä paljon pienemmistä summista.
Olen edelleen sitä mieltä, että asian esiin nostaminen ja hallituksen toimet ovat olleet oikein. Kuntatyönantaja pystyi neuvottelujärjestelmän puitteissa rakentamaan yhtälön, joka täyttää hallitusohjelmaan asetetun tavoitteen. Kuntatyönantajan tarjous oli lopulta kokonaisuutena lähellä sitä, mitä olin itsekin alun perin ajatellut. Koulutetuille, naisvaltaisille aloille saatiin useita prosenttiyksikköjä miesvaltaisia teollisuusliittoja korkeammat palkankorotukset. Ymmärrän silti hyvin, että se on koettu myös pettymyksenä. Vaalien jälkeiset, kevään ja kesän yliviritetyt toiveet ja puheet olivat kaikonneet kauas realismista kauan sitten.
Jos olisimme toimineet sillä tavalla, kuin aina ennen, eli että hallitus ei olisi osallistunut kunta-alan palkkaepäkohtien esiinnostamiseen ja rahoittamiseen, olisimme päässeet helpommalla. Sillä asenteella olisi kuitenkin kunta-alalla todennäköisesti päädytty reilusti alle kymmenen prosentin tasakorotuksiin kaikille. Minä en ole politiikassa mukana päästäkseni helpolla. Olen politiikassa tehdäkseni oikeita asioita.
Lakko on huono vaihtoehto kaikille. Tai ei ehkä oppositiopuolueille. Niissä tunnutaan nauttivan siitä, että saavat politikoida asiallanne. Siinä pelissä valtapolitiikka on itse asiaa tärkeämpää. Nyt jälkeenpäin korotetut valtionosuudet ovat saaneet paljon kannattajia. Opposition on helppo jälkeenpäin luvata enemmän kuin hallitus. Voin kertoa, että olivat summat mitä hyvänsä, oppositiosta olisi tullut aina suurempi tarjous.
Ei ole mitään suurta erillistä valtion rahapussia, josta rahaa voisi loputtomiin ammentaa. Rahan lähteestä riippumatta kunta-alan palkankorotukset maksaa lopulta suomalainen veronmaksaja. Jo nyt valtio maksaa ratkaisusta 400 miljoonaa euroa. 150 miljoonaa maksetaan ylimääräisen tasa-arvoerän myötä ja 250 miljoonaa kuntien palkkasummien kompensoinnin kautta ensi kertaa täysimääräisenä. Rahaa ei tällä erää ole mahdollista laittaa enempää.
Kaikilla palkansaajilla on oikeus puolustaa omia etujaan ja työehtojaan, mutta nyt kaivataan viisautta ja realismia parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. On saavutettu hyvä välietappi. Suunta on oikea ja mekanismi toimi haluamallamme tavalla. Tästä on hyvä jatkaa. Yhteistyö vaatii kuitenkin yhdessä tekemistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
korjattua kaikkea..." Entäs hetki sitten tehty kansanedustajien palkkojen korjaus?
Pikkusen suhteellisuutta tämän itkupotkukohtauksen aikanakin.
Paljonkos niitä kansanedustajia olikaan? mites sairaanhoitajia?
No kyllähän taikapussissa rahaa riittää!! jeh!
Kerrankin kun joku hallitus yleensäkin lähtee tätä asiaa korjaamaan niin lakkoonhan sitä mennään.
ottaiskohan sieltä pussukasta muutaman kymppitonnin toimintatuohta. Sen siitä saa, kun ihmisillä ei ole mitään suhteellisuudentajua. Sama se on yksityisenkin puolen palkankorotuksissa. Pyydetän kirkkain silmin lähelle kymmentäprossaa ja sitten on naama persreiällä, kun ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia moiseen. Jos maksetaan prosentti niin sitä pidetään yhtä tyhjän kanssa. Vaan annas olla jos pitäis ottaa se prosentti pois.