Meidän 5v:llä on muutama turtles-ukko, parisenkymmentä pikkuautoa, legoja, robottikoira sun muuta satunnaista sälää aika paljon. Olen pitänyt kyllin riittävänä MUTTA kun olen nyt käynyt hänen kamujensa kodeissa, niin voi jessus että niillä lapsilla voi olla kamaa. DVD*100 kpl. On pleikkarit omissa huoneissa, on jokaisen telkkarista tulevan ohjelman jokainen ukkeli. On teema peitot ja pyyhkeet. On siis aivan kaikkea.
En olis koskaan uskonut kärsiväni sosiaalisista paineista tällasen takia mutta nyt tuntuu että pidänkö omaa poikaa liian niukalla???
En olis koskaan uskonut kärsiväni sosiaalisista paineista tällasen takia mutta nyt tuntuu että pidänkö omaa poikaa liian niukalla???
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mielestäni useimmilla köyhyysrajan yläpuolella sinnittelevien perheiden lapsilla on aivan liian paljon sälää. Kun kaikkea on, montaa moninkerroin, ei mitään myöskään arvosteta.
Muutama vuosi sitten luin jostain, että lapsilla on keskimäärin 650 erilaista lelua (kai siinä on mukana kaikki sälä). Nykyaikana leikki saattaa olla mm jopa vain lelujen esittelyä ja vertailua. Ihan kamalasti on kaikenlaista tavaraa meillä eikä välttämättä meidän itse hankkimina. Barbeja ja Bratzejäkin on iso laatikollinen, saatu lahjoina. Eli liikaa on. Toisinaan teen suurraivauksen ja pistän osan jätesäkissä varastoon tai lahjoitan pois.
Ei se lapsi niillä leluilla kehity tai tule rakastetuksi:D
Kyllä se oma mielikuvitus ja äidin rakkaus on kaikkein tärkeimpiä asioita!
Mielestäni lapselle ei jää enää varaa käyttää sitä omaa mielikuvitusta jos noita leluja on noin kovasti!! Ihan simppeleillä leluilla pärjää! Ja hyvä kun niitä ei ole liikaa...lapsi oppii arvostamaan silloin helpommin tavaroitaan:)
En nyt tarkoita että käpylehmillä pitäisi mennä leikkimään:D Tokihan saa olla kohtuullisesti leluja, tai jos niitä on paljon niin niitä kannattaa ottaa vaan erissä esiin ettei kaikki kerralla levällään!! Meillä piilossa osa leluista, joita vaihdellaan sillontällöin. Silloin lapsi saa tavallaan uutta ja jännää aina välillä:) Ei edes muista että tuollaista kivaa lelua edes oli:))
Itse olemme panostaneet ENEMMÄN kirjoihin (lapsi ollut kirjakerhonjäsen syntymästä asti).
Ymmärrän tosin "huolesi" tokihan sitä tulee sellainen olo että HUHHUH! Minullakin niitä on ollut:D vaikka varsin hyvin tiedän ettei ne kaikki krääsä lasta tee yhtään sen onnellisemmaksi:D Se on vaan tätä äitiyttä, sitä tahtoo että omalla lapsella olisi kaikkea mitä muillakin. Mutta HEI! aina löytyy naapurin-naapuri jolla sitä krääsää on VIELÄ enemmän:D
Elä ota turhia paineita, eikä kannata sortua ostamaan liikaa krääsää, ostaa mieluummin yhden "hyvän", kun kymmenen "huonoa":))
Poikasi ei varmasti ole liian niukalla varustetasolla:D
Minulla oli pienenä yksi barbi ja yksi mylittle pony ja jotain muita nukkeja ja leegoja. Ei todella vähän nykyisen mittapuun mukaan ja silloisenkin, mutta hyvin pärjäsin. Yksi syy voi olla se, että olen maalta kotoisin ja meillä leikittiin ja pelattiin tosi paljon ulkona kaikenlaista. Legot on kyllä edelleen mielestäni yksi parhaista keksinnöistä. Ne ovat kehittäviä ja monipuolisia ja niillä pystyy leikkimään monen ikäiset. Nyt aikuisenakin on tosi kiva lasten kanssa rakennella leegoista kaikenlaista.
Mielestäni et pidä liian niukalla. Jos on liikaa leluja, mikään ei tunnu enää miltään... Panosta laatuun, ei määrään. Sama se on meillä aikuisilla. Ja pitäähän lapsen oppia myös käyttämään omaa mielikuvitusta ja tehdä muutakin kuin vain esitellä aina uusinta lelua... Ja oppia siihen, että kaikkea mitä haluaisi, maailmassa ei voi saada.
mun mielestä lapsi ei tartte mitään leluvuoria itelleen. ite en ainakaan aio hankkia mitään suurin lelukasoja tytölle(nyt 8kk). voi tulla sellanen että kun on niin paljon leluja ei tule leikittyä kaikilla ja sitten kun kyllästyy leluihin niin johan ostetaan uudet(en yleistä, kaikki ei siis tee niin mutta jotkut). ja lapsi oppii arvostamaan paremmin kaikkea kun ei ole joka ikistä uutta lelua sun muuta vaan kun on vähemmän niin osaa paremmin arvostaa sitten esim. jouluna/synttäreinä kun saa uusia leluja lahjaksi..
mutta tämä oli vaan mun mielipide.
eräs päivä-äiti. hyllyjä oli lastenhuoneessa kattoon asti ja koreissa lelut paikallaan ja niitä oli tosi paljon. sekä kirjoja.
kuitenkaan niitä ei koskaan ollut lattioilla eikä muutenkaan esillä. koskaan melkein ei niitä kirjoja luettu.
mutta kelpasihan niitä ainakin esitellä. (olohuoneeseenkaan ei lapsilla ollut asiaa ollenkaan.)
siis ei todellakaan lelujen määrä ole olennainen. vaan se että miten ja milloin niillä leikitään. kiinostavatko ne vai ei.
meillä ei ainakana ole tapana syöksyä suinpäin ostamaan kaikkea mitä lapsi tahtoo vaan vähän harkitaan ekaksi ja usein on käynyt niin ettei joku tavara edes kiinnosta parin päivän päästä. Toisaalta taas ne jotka kiinnosta aniin niihin ei kyllästy ollenkaan pitkiin aikoihin jos lainkaan..
Luulisin että se joka saa kaiken ja paljon ei tyydy oikein mihinkään vaan tahtoo ja haluu aina lisää ja mielihyvä ja kiinnostu sloppuu lyjyeen. Lapsi on lyhytjännitteinen muussakin ja kiinnostus sammuilee ja syttyilee impulsiivisesti.
Meillä esim poika tuumaili hiljan ettei tahdokaan yhtä peliä kun kaverilla on se ja ne pelaa sitä siellä kuitenkin. Fiksua touhua vaikka sen kääntöpuoli on se, että meillä on sitten lauma pelaamassa sitä jotain toista peliä jota muilla ei ole..
lapsia siivoamaan lelujaan ja laitoin säännön, että ainoastaan viisi lelua lasta kohdin saa olla käytössä. Meidän tapauksessa siis yhteensä 15. Muut lelut ovat kaapissa lukkojen takana ja halutessaan jonkun muun lelun, pitää valita joku, mihin se vaihdetaan ja minä vaihdan. Joskus otamme kaikki legot esille, mutta ne siivotaan kaappiin takaisin samana päivänä.
Hyvin ovat lapset sopeutuneet tilanteeseen. Jos tarvitsevat jotain, niin ovat jo oppineet suoraan tuomaan vaihdossa jonkin lelun pois. Kun joku tuo tuliaisen, nii hänen lähdettyään lapset miettii laitetaanko uusi lelu kaappiin, vai laitetaanko joku vanha lelu (usein se on se uusi, joten älkää tuoko sitä tavaraa tuliaisiksi kiitos).
Joku on asiaa joskus meille arvostellut, mutta lapset ovat iloisia ja tyytyväisiä ja meillä on aina siistiä lastenhuoneessa (ainakin kun vaatteet on viety pyykkikoriin).
Ei uskoisi lelujen kanssa olevan noin tarkkaa. Siis viisi lelua käytössä per nuppi ja saa vaihtaa jos haluaa. Ja legoilla leikitään vain joskus. Ehkä se sitten on jonkun mielestä hyvä järjestely mutta... aika outoa. Lelujen leikkimisestä tehty ns. "sääntökirja". Ei kuulosta lasten kodilta. Kyllä meillä ainakin leluja ja sälää riittää. Sotkua tulee, mutta ne siivotaan.
Se viel´ tuosta pahenee, tulee kännykát ja ipodit, merkkivaattet ja lomareissut. Ja niitä vaaditaan äänekkästi.
Meillä kaikilla on mielestäni liikaa, vaikka lasten mielestä kaikilla kavereilla on enemmän.