APUA!!!!!!!

Heips.

Voithan aina vaatia, mutta se on eri asia että maksetaanko sitä sinulle.

Entäs erityisluokka? Se olisi poikasi kannalta paras paikka, koska siellä ostaan keskittyä henkilökohtaisesti häneen ja hänen ongelmakohtiin.

Kuinka vakava AD/HD on kyseessä ja kuinka ilmene? Esim. kuinka kauan jaksaa istua paikoillaan yms.

Kuinka opettaja ja koulunavustaja ei osaa hommiaan, eli kuinka se ilmenee? Millainen suhtautuminen heillä on poikaasi nyt?

Olen ammatiltani koulunkäyntiavustaja sekä henkilökohtainenavustaja, jos haluat jutella niin laita vaikka sähköpostisi tänne niin voin myös antaa paljon käytännönneuvoja eri tilanteisiin.

Muistan hyvin tuon tilanteen. Koulu alkoi ja kaikki meni päin honkia. Tuska oli koko ajan päällä pojan takia, koska näki ettei hän voinut asialle mitään. Ihmetteli vain kun opettaja kokoajan moitti. Yritti pysyä paikoillaan ja hiljaa, mutta kun keho vaati muuta.
Meillä koko homma lähti oikeaan suuntaan, kun saatiin sairaalasta apua. Lääkitys aloitettiin ja tilanne muuttui heti. Pojan stressi helpotti pikkuhiljaa vuosien myötä, kun alkoi saada myös positiivista palautetta. Ehdotankin, että soitat sairaalaan ja koitat kiirehtiä sinne pääsyä. Kaikkea hyvää erityisesti erityiselle lapselle ja sinulle toivon voimia, vaikka varmaan et meinaa jaksaa. Ps vieläkin teen kokeita ja jätän lääkityksen hetkeksi pois ja heti tulee noottia koulusta Nyt olen jo hyväksynyt ajatuksen, että pojalta välittäjäaine puuttuu ja hän todella tarvitsee lääkkeensä selvitäkseen elämässä. Isä ei ole selvinnyt.

hommaa tässä ootellessa lausunto koululääkäriltä/tk-lääkäriltä. pojalle pienluokka henk.koht.avustaja tarpeen ja jos tunnet luokkatoverien vanhempia niin pyydä heitäkin puolellesi sillä verukkeella jot heidän lapset ei saa opetusta koska lapsesi vie heiltä opettajan aikaa kohtuuttomasti. minun pojallani oli oma avustaja just näillä verukkeilla. avustaja toimi kyllä myös yhteisenä luokka-avustajana niillä tunneilla joilla hänen apuaan ei tarvittu pojalleni.laitappa sähköpostiosoitteesi tänne niin voin vinkata lisää millä keinoilla meillä tapeltiin peruskoulu läpi niin että poika nyt lukiossa.

Kokemusta ei ole ADHD:sta. Poikani (9v.) sai keväällä diagnoosin: epätyypillinen autismi ja itselläni on aika-ajoin tunne, että tätäkö tulee olemaan tulevat vuodet. Koulu on mennyt vaihtelevasti: on karkailuja, nyrkkitappeluita, kiusaamista, kokeista kymppejä, raivokohtauksia koulussa ja kotona läksyjä tehdessä. Lääkärin todistukseen, jossa mainitaan henkilökohtaisen avustajan tarpeesta, vedoten pyysin pojalleni henkilökohtaista avustajaa, vastaus oli, että ei ole määrärahoja. Kahdeksansadan oppilaan koulussa on kolme kouluavustajaa. Nyt on aloitettu kolmas luokka ja "kultainen keskitie" on hakusassa, arki on aika taiteilua kolmen pojan äitinä.