Olen raskaana mutten vielä tiedä kuinka pitkällä raskaus on..on mahdollista että se on saanut alkunsa JO kesäkuun alussa tai sitten jossain vaiheessa heinä/elokuuta..Normaalit menkat mulla oli toukokuussa kun söin vielä pillereitä. Lopetin pillerien syönnin kesäkuun alussa ,koska ne saivat olon huonovointiseksi ym. Heinäkuun lopussa minulla oli outoa vuotoa pari päivää vaikka yleensä menkat kestävät n. viikon. Laskin ne kuitenkin menkoiksi mutta nyt on alkanut epäilyttämään että raskaus on jo aika pitkällä koska painoa on tullut pari kiloa lisää ja maha on kasvanut myös jonkun verran. Varasin äsken ajan terveyskeskukseen kun olin tehnyt kotona raskaustestin joka näytti positiivista..pitää kuulemma päättää tämän viikonlopun aikana että mitä teetn jos/KUN olen raskaana. Pahinta tässä on se että olen aivan yksin koko tilanteen kanssa, en ole edes varma kuka lapsen isä on (kaksi vaihtoehtoa) ja olen vasta 24- vuotias. Päässäni pyörii kysymyksiä; onko minusta yksinhuoltajaksi,jaksanko edes raskausaikaa yksinään,mitä kaikki tutut ja ystävät ajattelisivat jos tekisin tämän lapsen? Oisko kellään mitään neuvoja? Helpointa olisi tehdä abortti mutta epäilen vahvasti että se ei enää ole mahdollista :( Pelottaa myöskin että sikiö on vaurioitunut koska olen juonut n. 2-4 kertaa kuussa itseni humalatilaan ja tupakkaakin on mennyt..apua..tämä on kuin pahimmasta painajaisesta. En yhtään tiedä mitä tekisin! Tilanne olisi aivan toinen jos minulla olisi rakastava kumppani vierellä mutta kun ei ole ketään.. olen muutenkin ollut aika masentunut viimeisen vuoden ajan johtuen mm. ex-poikaystävästäni/erosta eikä tämä asia kyllä ole mieltäni paljoa piristänyt..kertokaa mielipiteitänne,kiitos!
Mitä teen?
alone again
632510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Kyseessä on tosiaan iso asia, ja varsinkin sinulla, kun et ole osannut sitä aiemmin miettiä. Olen itsekin pelännyt ja tehnyt raskaustestejä noiden ehkäisymuutosten aiheuttamien häiriöiden takia, eikä ne pelot tunnut vieläkään helpottaneen kokonaan.
Aina on helppo neuvoa toisia, mutta tosiaan toivottavasti todellakin pääset mahdollisimman nopeasti tarkastukseen selvittämään, kuinka pitkällä raskaus on. Saithan ajan jo ihan lääkärillekin, jossa vaikka ultraäänellä katsotaan raskaudenkesto, eikä vain raskaustestiin (labraan)? Voi olla tosin, että aika lääkärille annetaan vasta positiivisen labrakokeen jälkeenkin.
Koska niin kauanhan sinun päätöksesi tekemiselle ei ole mitään pohjaa, kun et tiedä, mikä tilanne edes on.
Vastauksen täytyy tulla sinun sisältäsi, mutta täytyy sanoa, että aivan liian lyhyessä ajassa joudut noin ison asian päättämään. Toivottavasti jaksat vaihtoehdot miettiä näinkin lyhyessä ajassa. Onhan sinulla joku, jonka kanssa voit käydä tilannetta läpi?
Itse tosin olen ihminen, joka miettii sisällänsä nämä asiat itse, eikä itse päätöksen tekemiseen edes haluakaan keneltäkään neuvoa, mutta kyllä minulle ainakin oli suunnaton hyöty ystävästäni, joka kuunteli ajatuksiani, vaikkei hän toki juuri mitään osannut vastatakaan tai neuvoa.
ittee niskasta kiinni ja vastuu tekemisistäs. Miten niin "vasta 24v"?? Et ole enää mikään teini vaan aikuinen nainen!! Parempaa ikää ei lapsen saamiselle olekaan!
elämään tarvii tyytyä jos ei halua. Vaipanvaihtoa, pyykkäämistä, kokkaamista, niinkö? :D Kyllä naiset saa elämältään pyytää kuule vähän enemmänkin eikä jäädä penskojen takia kotiorjaks tai menettää nuoruus ja vapaus sen takia.
Jos et ole, niin älä puhu sellaisesta mistä sulla ei ole mitään hajua.
Ei se elämä muutu lapsen johdosta, ainoostaan ehkä vähän täyteläisemmäksi ja onnellisemmaksi.
Ei siihen vaipanvaihtoon tarvi sen kummemmin aikaa varata, ihan ku sanois että paskalla käyminen pilaa elämän, on pyyhkimistä ja pesemistä jne jne, vikö se sitten häiritsevän paljon aikaa elämästä?
Puol vuotta vuosi menee että ei huomaakkaan, niin lapsi jo syö samaa ruokaakin, pyykit menee samalla koneella kuin omatkin pyykit...
Ilmeisesti edellä kirjoittanut nainen ei syö, pyykkää, siivoa tai edes käy paskalla.
Eikä todellakaan ole äiti.
Lapsi ei haittaa mitään elämässä, äidit matkustaa, ovat uranaisia, ja uranaisina arvostetuimpia ja parhailla palleilla. He ovat laskuvarjohyppääjiä, ihan mitä he haluavat olla, lapsi ei estä mitään, eikä se elämän laatu ole lapsesta kiinni, vaan itsestä.
Kuuntele sydäntäsi, olet jo aikuinen ihminen.
Toisilla se ei onnistu koskaan, sinullakin tämä voi olla ainoa kerta, anna elämälle mahdollisuus.
Ja rahallahan ei ole lapsen kanssa mitään tekemistä, älä siis ajattele että ei ole varaa elättää tai kasvattaa.
just niinkuin ajattelen. Ajattele sinä niinkuin sinä ajattelet ja minä ajattelen niinkuin minä ajattelen. Ihmiset on erilaisia ja ajattelee eri lailla.
En itse voisi koskaan ajatella noin niinkuin sinä.
Enkä kyllä haluaisikaan.
Viesti.
Etpä tietenkään voi ajatella kuten minä kun et ole yhtäkään lasta synnyttänyt.
samalla periaatteellahan et sinäkään voi kommentoida toisten ajatuksia tällä palstalla, koska et ole koskaan aborttia tehnyt :D Tai et ole ollut lapsettomana nuorena ja keskittynyt vain itsesi kehittämiseen.
Onneksi useimmiten ihmiset pitävätkin omaa valintaansa parhaana ratkaisuna. Osa tekijähän siinä aina on mukana, ettei muuta ole kokenut, eikä siis sen paremmuudesta tai huonommuudesta tiedä.
Ollut lapsettomana ja keskittynyt vain itseeni.
Siinä ero.
on merkitystä, paljon mukavampi elää, kun ei tarvitse kituuttaa ja venyttää senttiä. Rahalla saa mukavamman elinympäristön, se on fakta. Itse en tekisi lapsia yhteiskunnan elätettäväksi.
Itse tein ensimmäisen lapseni kun olimme molemmat opintiotuella, ja sai siinä sossustakin apua hakea.
Mutta oltiin onnellisia.
Nyt on koulut käyty, töissä edetty ja menee mukavasti, silti ollaan onnellisia, kyllähän raha helpottaa elämää, mutta ei se tee elämää.
Kyllä rakkaus on pääasia, eikä se ole häpeä sossusta rahaa hakea kun on köyhää, nyt vastaavasti maksamme takaisin sossun maksamat rahat progressiivisen verotuksen myötä.
Elämä menee oikeille ja hyville raiteille jos sen itse sinne ohjaa.
Me itse teemme oman elämämme, ja omat valintamme, ei kukaan tuo meille rahaa ja onnea säkissä.
Raha ei tee onnellisesksi, mutta auttaa siinä kyllä.
joutunut abortin tekemään tai oletko kokenut sen jossain tilanteessa ainoaksi vaihtoehdoksi?
Tällä tän hetkisellä sanailullahan ei ole mitään tekemistä sen faktan kanssa, että KUKAAN EI pysty toisen puolesta sanomaan, mikä hälle siinä tilanteessa on paras ratkaisu. Koska sen tilanteen ja sen ihmisen tuntee vain hän itse.
Sinä et ole koskaan ollut samassa tilanteessa kuin vaikka minä. Tai aloittaja tai kuka tahansa muukaan. Sinulla ei ole koskaan ollut samaa kokemusmaailmaa, josta hän ajatuksensa kehittää, eikä sinulla koskaan tule olemaan samanlaista tulevaisuutta kuin toisella ihmisellä riippumatta kummankaan ratkaisusta tässä nimenomaisessa tilanteessa.
Vain omasta puolesta.
Ja olen ollut myös tilanteessa köyhänä nuorena opiskelijana kun oli pienestä kiinni että en mennyt aborttiin, ja onneksi en mennyt.
Onneksi järki voitti, ja se onli meidän kohdalla ainoa oikea ratkaisu.
Tunnetko jonkun jopa oikeasti katuu että on tehnyt lapsen, tai jättänyt abortin tekemättä?
Tahdotaan vain katsoa elämää NYT, ei edes vuodenvaihteeseen asti, saati 5 vuoden päähän.
Oletko tehnyt abortin, ja suositteletko sitä todellakin lapsen saannin sijasta?
Raha ei ole kaikki, en ole niin väittänytkään. Raha tehdään työllä. Ja itse haluan tarjota lapselleni välillä extraakin. Rakkaus on tietysti tärkein, mutta kyllä sekin voi paremmin, kun olosuhteet elää ovat hyvät. Ilmeisesti kuvittelet, että puhun nyt rikkaudesta, en vaan hyvästä toimeentulosta.
lasten kasvatuksessa tosiaan enemmän merkkaa tahto (ja rakkaus) kuin raha :D
Kuten sinäkin todistat. Jos ei tahtoa ole, siitä suuresta rahamäärästäkään ei ole mitään apua.
Eikä se tahto tule pakotettuna. Siis pakotettuna sossun elätettäväksi vailla tahtoa lapsesta huolehtimiseen ja sen kasvattamiseen on minusta äärimmäisen huono lähtökohta sekä lapsen että yhteiskunnan kannalta.
Sen sijaan tahdolla ja rakkaudella tosiaan niistä lapsista tulee nuorempienkin vanhempien kanssa onnellisia ja lähtökohdiltaan "hyviä" ihmisiä (en nyt keksinyt parempaa sanaa). Ihmiset ovat erilaisia, eikä absoluuttimen ikä kerro lastenhankinnassa juuri mistään.
Tulee iän myötä, harva nuorena on hyvin toimeentuleva.
Lapsesta ei tule sen onnellisempi oletko hyvin toimeentuleva nyt vai vasta kun lapsi on 10.
Ei sossuun tarvi mennä, kyllä siellä sossun luukulla ollaan sitten oltu jo ennen lasta, jos tilanne se on.
Ja miksi on huono asia jos esim opiskelevat vanhemmat saavat apua soskusta?
Soskuhan on hyvinvointiyhteiskunnan osa, ja jos ei asuta hyvinvointiyhteiskunnassa, ei tehdä aborttejakaan.
Yhteiskunta on ihmisiä varten, ei toisinpäin.
Olen tehnyt abortin omasta vakaasta päätöksestäni johtuen.
Yhdellekään ihmiselle en ole koskaan suositellut aborttia enkä suosittele. Sen sijaan haluan jokaisen miettivän sen ratkaisun oman sisimpänsä perusteella, jos ei-toivotusti raskaana on ja abortti käy mielessä. Ja myös vastaan kysymyksiin todenmukaisesti, jos joku niitä esittää.
Joillekin ja joissakin tilanteissa se tarkoittaa aborttia, toisille ja toisissa tilanteissa lapsen pitämistä. Sitä on oikeus aborttiin. Ei tyrkyttämistä, eikä suosittelemista.
Siis kai käsität, että oikeus aborttiin on eri asia kuin abortin suositteleminen lapsen saannin sijasta?
Abortti ei ole hyvä asia, mutta joskus se on vähemmän huono kuin muut vaihtoehdot. Siksi siihen täytyy olla oikeus.
Minä haluan antaa lapselleni myös taloudellisesti turvatun lapsuuden ja olen päätökseeni tyytyväinen. Siksi suosittelen muillekin(jos mahdollista) ammatin hankkimista ja sitten perheen perustamista.
Että kun abortin vastustajana yritän puhua asioista tälle 24 vuotiaalle raskaana olevalle äidille, niin puhut pakkosynnytyksestä, mutta kun abortin kannattajat kertovat abortista ja sen vaihtoehdoista sitä ei luokitella aborttiin pakottamiseksi.
Kuten olen sanonut, en minä eikä kukaan muu voi päättää asioista hänen puolesta, mutta voin kertoa mitä hyvää ja iloista lapsen saamisessa on, ja miksi minun mielestä ei aborttia kannata tehdä, sitten olen synnyttämäänpakottaja.
Purra purukumia ja kävellä portaita samaan aikaan?
Eikö voi samalla hommata koulutusta ja olla äiti?
Miksi itse suostut elää elämää ilman toimeentuloa, mutta et tuomaan lasta siihen, eikö sinun vanhempasi anstaneet hyvää toimeentuloa, ja sitä "extraa" elämääsi?
mutta tulit ilmeisesti ohittaneeksi koko minun tekstini pointin.
En sano, että sossu on huono asia, enkä sano, ettei sen palveluita saisi käyttää.
Sen sijaan monet tälläkin palstalla on sitä mieltä, että lapset olisi VÄKISIN JA PAKOLLA syötettävä maailmaan, koska "ei Suomessa nälkään kuole".
Minun maailmankatsomukseni kun pitää lapsille tärkeimpänä asia sitä tahtoa ja rakkautta, jota ei sillä pakolla aikaansaada.
Itse asiassa ei-hyvinvointiyhteiskunnissa tehdään paljon abortteja, joten en tiedä, mitä tuolla lauseellasi tarkoitit. Selventäisitkö?
Yhteiskunta muodostuu meistä ihmisistä. JA yhteiskunnan varat muodostuvat meidän ihmisten tuottamina. Siis yhteiskuntamme vaatii myös paljon niitä ihmisiä, jotka ihan oikeasti myös tuottavat sitä rahaa. Ikävä tosiasia, joka tupataan unohtamaan, kun kaikille vain tarjotaan sossua. Sossu on MINUN näkemykseni mukaisesti hätäkeino, ei syy tehdä lapsia sen varaan.
SIITÄ HUOLIMATTA, en kritisoi yhtäkään ihmistä, joka esim. opiskeluaikana lapsia tekee. Minun lähipiirissänikin niitä on ja hyvin onnellisia. Mutta he ovat sitä juuri sen tahtonsa ja rakkautensa ansiosta. Siis vähempi ei minusta lapsen synnyttämiselle riitä.
Mutta ei sossu myöskään saa olla sen enempää este lapsen teolle.
Miten ihmiset ennen pärjäsivätkään kun ei ollut kouluja, sossuja, uraa, taloa.......
Sillon niitä lapsia vielä tehtiin enemmän kuin koskaan.
olen puhunut tässä keskustelussa pakkosynnytyksestä?
En käsittääkseni ole sitä sanonut, enkä todellakaan ainakaan tarkoittanut.
Enkä ole hänelle suositellut aborttiakaan, vaan korostanut, että hänen täytyy itse tehdä päätös.
Minähän kommentoin vain sinun viestiäsi, jossa sanoit, ettei toinen voi kanssasi samoin ajatellakaan, koska hän ei ole synnyttänyt.
On raskauteen opakottaminen, jota käytät aika paljon keskusteluissa, olenhan lukenut tekstejäsi paljon.
Miksi mielipiteesi olisi yhtäkkiä muuttunut tämän keskustelun aikana?
Mielestäsi abortin vastustajat ova synnyttämäänpakottajia.
Sossu on hyvä olla olemassa, mutta sen olemassa olo ja siis rahantulon "varmuus" ei saa olla yksinään syy tuoda lapsi tähän maailmaan :D
Vaan siihen tarvittiin sitä tahtoa ottaa vastuu sen lapsen elämästä ja kasvattamisesta sekä tahtoa muuttaa oma elämä lapsen ehdoilla eteneväksi.
Kaikkea voi tehdä, mutta järkeäkin saa käyttää.Elän elämää, jossa lapseni voivat hyvin. Vanhempani ovat huolehtineet meistä hyvin.
erilaisia keskusteluja keskenään.
On eri asia puhua "mielipide"-keskusteluissa, jossa kinastellaan ja yritetään perustella nykyisen lain olemassa olon syitä. Tai vastapuolen tulisi yrittää löytää perusteita, miksi lakia tulisi muuttaa niin että se silti huomioisi syntyneidenkin oikeudet.
Useat vastustajathan haluavat muuttaa lain sellaiseksi, että abortin saa vain heidän määrittelemissään tilanteissa. Siis loput JOUTUVAT PAKOLLA synnyttämään, koska heille ei ole enää haluamaansa vaihtoehtoa eli aborttia, koska se olisi laissa kielletty. Tätä olen kritisoinut, koska se on ihmisoikeuksien vastaista.
Sen sijaan aloittaja ei puhu lakimuutoksista, lain perusteista tai ihmisoikeuksista. Hän puhuu omasta tilanteestaan ja omasta valinnanmahdollisuuksistaan sekä mikä olisi hänelle oikea ratkaisu. Hän puhuu omasta epävarmuudestaan. Ja hänellä todellakin on lakimme suomat oikeudet päättää itse, haluaako hän raskautta jatkaa.
Hän siis tekee päätöksensä nyt tämän nykyisen lain puitteissa omien moraalinäkemystensä ja tunteidensa perusteella.
Siis abortinvastustajat eivät ole syntymään pakottajia, mutta ne, jotka yrittävät MUUTTAA LAIN oman mielipiteensä mukaiseksi vastoin enemmistön kantaa, ovat.
Älä siis sotke eri keskusteluja, niissä puhutaan eri asioista ja eri tasolla.
Tässä keskustelussa hätää tunteva ihminen konkreettisesti kysyy neuvoa tässä ja nyt. Sillä päätöksellä ei ole tekemistä lakimuutosten ja pakottamisten kanssa, eikä moraalinäkökantojen vertailun kanssa.
TÄssä tilanteessa hänen päätökselleen ovat tärkeitä vain ja ainoastaan hänen omat ajatuksensa, kokemuksensa, uskomuksensa ja tahtonsa.
Me muut voimme vain kertoa hänelle omia näkökantojamme, kuunnella ja ehkä tuoda uusia näkökohtia hänen mietittäväkseen. Mutta tämä keskustelu ei ole näkökohdista ja oikeuksista riitelyn paikka.
Keskustella noin ajattelevan lapsen kanssa, on ajatella kuin lapsi.
Eihän kukaan järkevä ihminen pidä pääomaa, uraa ja toimeentuloa lapsen edellä?
Jos vanhempasi antoivat teille hyvän toimeentulon ja extraa, olet varmaan nyt jo tilanteessa että voit antaa lapsellesi hyvän elämän.
Kirjoitat ttiolla alempana näin
"Siis pakotettuna sossun elätettäväksi vailla tahtoa lapsesta huolehtimiseen ja sen kasvattamiseen on minusta äärimmäisen huono lähtökohta sekä lapsen että yhteiskunnan kannalta."
Eli taas puhutaan pakottamisesta, vaikka kukaan ei ole kieltänyt abortin tekoa, eikä abortin tekijöitä ole vielä edes moitiitu tappajiksi.
Sinä kuitenkin tuot esiin tuon synnyttämiseen pakottamisen, vaikka täällä ollaan vasta annettu neuvoja ja mielipiteitä, joisa ei kukaan ole vielöä kieltänyt aborttia tai kieltänyt synnyttämistä.
Sinulla vaan tuntuu olevan pakottava tarve saada elämän puolesta puhujat vaikuttamaan synnyttämiseen pakottajilta.
"Eikö voi samalla hommata koulutusta ja olla äiti? "
Lapsen kouluikään saakka on täysin sen varassa saako lapsenvahteja, jos tahtoo kouluttautua. Sanoo yksi joka meinasi että lapsen saanti ei tarkoita koulun ekskeyttämistä, ja muutti mielensä pakosta kun ensimmäiselle koeviikollekaan ei löytynyt ketään katsomaan penskoja siksi kahdeksi tunniksi jonka koe kestää.
Tukiverkostosta riippuu niin paljon, onko sitä vai eikö ole. Jos on, mikä tahansa on mahdollista, jos ei ole... well, joitakin asioita ei vain voi saada. On pakko päättää mikä on tärkeintä itselle.
***
Kaupunki hommasi hoitopaikan niin kuin sen lain määräämänä kuuluukin.
Päivät lapsi oli hoidossa kun me vanhemmat oltiin koulussa, ei se poikkea siitä että vanhemmat on töissä, paitsi että hoitopäivät usein olivat lyhyempiä ja sai olla enemmän vanhempien kanssa.
ja sinulla on pakottava tarve etsiä minun viesteistäni jotain kritisoitavaa.
TAAS pääpointtini, jonka kuvittelin kyllä tuonneeni useasti esiin tuon "rahakeskustelun" aikana, jota minä en aloittanut:
Rahaa tärkeämpää on se tahto sitoutua siihen lapseen ja elämän mullistukseen.
Jos sitä tahtoa ei ole, ei mikään toimeentulon turvaaminen auta asiaa ja anna onnellisia eväitä sille lapselle. Siis mikään rahamäärä (itse hankittu tai saatu; sen vähyys tai paljous) ei saa sitä aikaiseksi.
Ymmärsitkö pointtini?
Ole ystävällinen ja lopeta tuo riidanhaastaminen. Anteeksi, että käytin pakottaa sanaa, vaikka sillä en kehenkään osoittanutkaan... Tuo lause vain käsitti nuo molemmat puolet, jotka tuossa ylläkin esitin, vähän eri muodossa vain.
Useissa kouluissahan ne koulupäivät eivät rajoitu virka-aikaan tai välttämättä edes 5-päiväiseen viikkoon eikä vuoropäiväkoteja välttämättä löydy. Olen tosiaan läheltä katsonut käytännössä yksinhuoltajan opiskelua ja kyllä ainakin hänelle tukiverkoston olemassa olo oli erittäin olennaista opiskelujen etenemisen kannalta esim. jo pelkästään iltaan asettuvien tenttien ja harjoitustöiden johdosta. Myöskin lapsen sairastumiset edellyttivät usein sitä tukiverkostoa tai tenttien siirtymistä jne.
Hyvin he selvisivät, mutta kyllä lapsi oli isovanhemmillaan yms. hoidossa pakon sanelemana hyvin paljon enemmän kuin heidänkin myöhemmin syntynyt lapsensa.
Siis en yritä todistaa tuon onnistumisen olevan mahdotonta, sitä se ei toki ole, mutta ei se myöskään itsestään selvää ole.
aivan, päivähoito on yksi vaihtoehto, jos se toimii. Onneton pointti siinä on se että se maksaa rahaa, jota ei koskaan ole liikaa. Jos rahaa ei ole, toki päivähoitokin on ilmaista (vielä toistaiseksi) mutta tilanteessa jossa toinen puoliso tienaa riittävästi elämiseen ja olemiseen, ja kaikki maksut ovat täysin, tulee kahden lapsen kokopäivähoidon hinnaksi jo melkein 500 euroa kuussa. Ja kun tiedämme opintotuen määrä... varattomalla on varaa opiskella, keskituloisella ei :D hyvästäkin palkasta 500 euroa joka kuukausi on liikaa.
***
"Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat"-jutustelusi ei sovi edes hiekkalaatikolle. Jokainen järkevä ihminen nimenomaan pitää turvattua toimeentuloa yhtenä edellytyksenä perheenperustamisessa. Mistä nuo urat ja pääomat tuohon revit?
Annan lapsilleni hyvän elämän, kiitos huolenpidostasi;)
..viettivät, vieläkin hekumoivat sen "ihanuutta". Nykyisin ei ole mikään pakko tehdä lapsia keskelle kurjuutta.
Lastenhoitto ei ole todellakaan noin kallista.
Selvitä asias.
"Miten ihmiset ennen pärjäsivätkään kun ei ollut kouluja, sossuja, uraa, taloa......."
Huonommin kuin nykyään. Keskimäärin kuoltiin nuorempina. Köyhien ihmisten koulutuksen puute takasi sen, että köyhinä myös pysyttiin.
"Sillon niitä lapsia vielä tehtiin enemmän kuin koskaan."
Jep jep, kahdesta syystä. Ensinnäkin ei ollut kunnollista ehkäisyä; lapsia tuli niin paljon kuin "Luoja suo". Tosin niitä kuolikin paljon, ja ylimääräisiä suita myös tapettiin tahallaan. Kun ruokaa ei ollut kaikille, yritettiin pitää hengissä edes isoimmat lapset, jotka pystyivät tekemään töitä.
Toiseksi ei ollut myöskään sitä "sossua" eikä eläkkeitä. Vanhenevien ihmisten ainoa turva olivat omat lapset, joiden toivottiin huolehtivan vanhemmistaan. Yksinäinen, työhön kykenemätön vanhus oli nopeasti kuoleman oma. Koska lapsikuolleisuus oli suuri, piti lapsia synnyttää paljon, jotta edes joku huolehtisi vanhuuden päivillä.
Ennen pulaiakaa lapsia taas ei tehty niin paljoa, perhekoot ei olleet isoja, oliko sillon sitten parempi ehkäisy ja sitten se huononi?
Olihan se vaikeaa ja kurjaa kun vertaa nykyaikaan, mutta niin on varmaan nykyaikakin niiden mielestä jotka syntyvät 30 vuoden kuluttua.
Koskaan ei siis ole hyvä aika tehdä lapsia, jos niin ajattelee.
ennen pula-aikaa, jolloin ei muka lapsia tehty? Lapsia on hyvä tehdä, jos pystyy tarjoamaan heille hyvän ja turvallisen kodin.
Hmmh, viimeksi kun tarkistin niin kahden lapsen päivähoito maksoi 480 euroa kuussa. Ehkä sinulla on eri lähde? Muistanko aivan väärin?
***
Varattomista opiskelijoista.
Heille se ei todellakaan maksa tuota.
Minulola on ollut lapsia hoidossa köyhästä opiskelijasta tähän päivään asti.
Koskaan ei maksu ole tuntunut kalliilta, kun ajattelee mitä sillä rahalla saa, lapselle hoidon ja ruoan ja kavereita.....
Mitä aikuinen saa sillä rahalla, 240€?
Sillä saa kuukauden tupakat, tai kuukauden lounaat, ei molempia.
Ei se siis hintana ole mikään.
Mutta ei niin paljoa, ettekö te oikeasti tajua tekstiä vai onko tää joku dysfasia-keskustelu?
"ennen pula-aikaa, jolloin ei muka lapsia tehty"
Lapsimäärät olivat pienempiä, perheet olivat pienempiä.
Sanoinkin tuon jo aiemmassa viestissä, että varattomalle se on ilmaista tai lähes ilmaista, mutta yhden keskituloisen tienaajan perheessä maksaa tuon täuden, melkein 500 euroa. Eli köyhä voi opiskella lapsiensa kanssakin, keskituloisella ei ole sitä mahdollisuutta, rahallisesti. Sen minä jo kerran sanoin.
***
että ennen pula-aikaa perhekoot olivat pieniä? Tätä kysyttiin.
Puheenymmärtäminen ja lukihäiriö ja älyn puute ovat kolme eri asiaa.
***
ovat pienentyneet vasta, kun ehkäisy on parantunut.
Kysehän on siitä että on pienet menot, ei suuret tulot.
Toki 500 keskituloiselta perheeltä on enemmän kuin 50 opiskelijalta.
Mutta suhteessa se on vähemmän.
Ei se kallista ole, kyse on asenteesta.
Onhan 50 1000 euron tuloilla pahempi kuin 500 4000 euron tuloilla, kyllä sillä keskituloisella silti jää enemmän käteen kuussa.
Päivähoitomaksuhan on suhteessa tuloihin.
1700-1800 luvulla oli perheessä keskimäärin 5 lasta, kun terveystieto, sairauksien ehkäisy ja yleinen terveys parani 1900-luvun alussa, nousi keski-ikä ja lisääntyi myös syntyvyys.
1900-luvun alussa 10 lapsinen perhe oli jo ihan normaalia, kyllä kasvua tapahtui edellisiin vuosisatoihin nähden.
että keskituoloinen ei tarkoita rikasta. 500 euroa on saakelin pitkä penni, ja siinä lasketaan vielä päälle se että kunnallisessa hoidossa ollessa kotihoidontukea ei enää tule, eli käytännössä perhe tienaa sitten 800 euroa vähemmän kuussa jos lapset menevät hoitoon. Sano mitä sanot, keskituloiselle SE raha on iso raha siinä missä sinullekin. 50 000 euron vuosituloista kun lohkaiset 8000 euroa päivähoitomaksuihin, ei paljoa naurata. Kalliiksu tulisi, tuo opiskelu. Ei huvita elättää perhettä kaurapuurolla sen vuoksi että äiti tahtoo opiskella :D
***
mistä moinen väite? Kaipaamme lähdettä.
***
Tristar puhui, että varattomalla on varaa opiskella, keskituloisella ei, eiköhän hän tarkoittanut sitä, että toinen on töissä ja toinen opiskelee? Versus vaikka se, että molemmat opiskelee. Ei niin, että molemmat saavat keskituloista palkkaa.
Jos toinen opiskelee ja toinen on töissä, ei opiskeleva yleensä saa minkäänlaisia opiskelija-asumistukia jne. Siis siitä yhdestä palkasta maksetaan vuokra yms. ja nuo päivähoitomaksut myös ja silloin 500 euroa todellakin on iso raha.
Se opiskeleva osapuolihan saa silloin rahaa vain noin 250 euroa käsittääkseni, koska opintotukiin ei perheelliset ole ainakaan saaneet mitään ekstraa.
Siis onko 50 euroa 1000 tuloilla pahempi kuin 500 euroa 2250 tuloilla (miinus palkansaajan verot, jotka huomattavasti suuremmat kuin pelkän opiskelijan veroprosentit)? En kyllä ole kanssasi ihan samaa mieltä.
Kuinka paljon lapsia kuoli? Ei lapsia tuolloin tehty vähempää, luonto vain karsi enemmän.
Koska:
1) Lapsikuolleisuus oli suuri, kun ruokaa oli liian vähän ja taudit jylläsivät
2) Äitien heikko ravitsemustilanne aiheutti sen, että raskauksia ei ollut yhtä paljon kuin silloin, kun ruokaa on riittävästi. Oletettavasti myös keskenmenoja tuli enemmän.
3) Edellisen kanssa samasta syystä naisten hedelmällinen ikä oli lyhyempi
NAisten terveys oli niin paljon huonompi että ei tultu raskaaksi, hyvä kun tuli kuukautisia.
Nauroin ääneen, kun luin viestin :D
Etenkin vertaus paskalla käymisestä on harvinaisen huvittava...
keskimääräinen elinikä oli huonompi jne. se noista "kultaisista"ajoista. Ennen oli myös tehtävä lapsia työntekijöiksi ja -jatkajiksi. Nykyisin ei moista intressiä juurikaan ole.
Raha ei todellakaan ole ongelma lapsen pitämisen kanssa. Aina on joku joka auttaa, vaikka sitten sosiaalitoimisto. Ja isyystestistähän se selviää, kuka isä on. Silloin se joutuu maksamaan elatusmaksuja.
Päättää puoletsas.
Äidiksi on kaiksita, asenteesta on kyde.
Elämä opettaa ja kasvattaa, 9 kk. on aika jona muuttuu niin asenteet ja elänkatsomus kun tietää mitä tulee.
60-luvulla äidit veti röökuä ja alkoholia koko raskausajan, ei ne lapset sillon olleet sen sairaampia.
Rohkeutta vaan ja elät elämää sellaisen kun se on sinulle annettu, lapsi on onnea, ja jos et lasta nyt tee, et voi edes tietää millaista se olisi, kun joskus teet lapsen ja huomaat mitä se on, olet todella surullinen että teit abostin.
Tee niinkuin on luonnollista.
Hyvä että varasit ajan jo terveyskeskukseen.
Nyt kannattaa miettiä tarkkaan, eikä tehdä mitään hätiköityjä päätöksiä. Mieti, onko taloudellinen tilanteesi kunnossa ja mitä mieltä yleensä olet abortista. Ei kannata ehkä liikaa miettiä mitä ystävät siihen sanovat vaan mitä ITSE ajattelet - älä tässä vaiheessa mieti liikaa muiden mielipiteitä vaan omiasi. Et ole mikään nuori teinityttö vaan ihan aikuinen nainen. Sinua nuoremmatkin tulevat raskaaksi ja pitävät lapsensa. Tosin, jos et jaksa kantaa vastuuta lapsesta ja raskauden keskeytys on mahdollinen, onko se kenties oikea ratkaisu? Sitä ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse. Se on asenteesta ja elämäntavasta kiinni pitääkö lapsen vai ei.
Kannattaa kuitenkin myös keskustella tuosta alkoholin käytöstä, sillä olen ymmärtänyt että ainakin pitkäaikaisen alkoholin käytön seurauksena lapselle voi tulla jonkinnäköisiä fyysisiä epämuodostumia tai muita vastaavia, mutta tupakkaa polttavat nykyään monetkin raskaana olevat. Suurin todennäköisyys on kai lähinnä se että lapsen vastustuskyky heikkenee.
Tosiaan, jos oletetaan, että olet tullut raskaaksi kesäkuun alussa ja viimeiset menkat olisivat olleet silloin toukokuussa, raskaus on jo niin pitkällä, ettei sosiaalisin perustein enää aborttia tehdä. Eli kannattaa varautua siihen, että joudut raskauden läpikäymään.
24-vuotias ei ole mitenkään "liian" nuori äidiksi. Itse sain esikoisen 23-vuotiaana ja vaikka parisuhteessa elinkin, niin miestä ei lapset ja kodinhoito kiinnostaneet tippaakaan. Käytännössä olin siis alusta alkaen yksinhuoltaja.
..on monia, kuten huomaat. Toisten mielipiteitä kuuntelemalla menet vain entistä enemmän sekaisin.
Itse tulin äidiksi vasta 36 vuotiaana, joka on mielestäni liian myöhään. Silloinkin lapsen isä ja nykyinen avomies vastusti ja ehdotti aborttia.(hänellä lapsia ennestään ja ikäeromme suuri). Olin jo valmis yksinhuoltajuuteenkin. Pidin pääni vaikeuksista huolimatta ja meillä on ihana 4 vuotias poika ja olemme vielä yhdessä vaikka vaikeaakin on ollut. Kuitenkin elämäni on paljon täydempää ja "eletympää" kuin sinkkuna ollessani (totta, vaikka nykyään ei tunnu enää "tapahtuvan" mitään niinkuin villinä ja vapaana..)
Toinen raskauteni päättyi keskeytykseen. Syitä oli monia joista ei tässä enempää. Teimme päätöksen yhdessä, silti suren menetettyä lasta.
Et kerro millainen elämäntilanteesi muuten on (töissä/opiskelet jne.), mutta harkitse tämän asia tarkkaan omaa itseäsi kuunnellen. Neuvoja, siis asiantuntijoiden neuvoja on hyvä kuunnella. Juttele avoimesti terveydenhoitajan kanssa tilanteesta. Jos tuntuu, että hän ei kykene auttamaan , vaihda toiselle hoitajalle. Mahdollisen masennuksen lisäksi yhteys mielenterveystoimistoon (pikaisesti) varmaan olisi hyväksi, osaavat siellä auttaa prosessoimaan tätäkin tilannetta.
Tärkeää on, että osaat ajatella asiaa kaikilta tahoilta ja että päätöksesi tulee olemaan puhtaasti sinun! SINÄ tulet elämään asian kanssa loppuelämäsi, vähät muiden mielipiteistä!
Jos olet järkevä, olet jo lopettanut alkoholin ja tupakan. Lopeta itsesäälissä kieriskely ja ota elämä haltuusi! Voimavaramme todellakin tulevat esiin vasta kun ne saavat mahdollisuuden! Mutta muista pyytä apua kun sitä tarvitaan - sanoo kokemuksella nimimerkki Aina yksin yrittänyt