Onko kenellekkään tullut vastaan tilannetta jossa joku sellainen ihminen tarjoaa itseään kummiksi lapsellesi, jota et kummiksi haluaisi?
Minulle kävi niin, että eräs kaverini sanoi että tulisi mielellään kummiksi lapselleni. Jotenkin vaan minusta tuntuu että se ei olisi hyvä ajatus..Kaverini mm. asuu 400km päässä eikä lapseni siis usein voisi häntä nähdä, lisäksi en ole varma että haluanko kummeja suvun ulkopuolelta.. En voi sanoa hänelle että en ota kummeja kuin suvusta, koska en kuitenkaan ole vielä varma otanko jonkun muun kaverini kummiksi, jonkun joka asuu lähellä ja jossa on "kummiainesta".. En kehtaa suoraan sanoa että en usko että hän olisi ollenkaan sopiva kummiksi.. Voikohan asiaa hoitaa ilman että kukaan loukkaantuu..
Minulle kävi niin, että eräs kaverini sanoi että tulisi mielellään kummiksi lapselleni. Jotenkin vaan minusta tuntuu että se ei olisi hyvä ajatus..Kaverini mm. asuu 400km päässä eikä lapseni siis usein voisi häntä nähdä, lisäksi en ole varma että haluanko kummeja suvun ulkopuolelta.. En voi sanoa hänelle että en ota kummeja kuin suvusta, koska en kuitenkaan ole vielä varma otanko jonkun muun kaverini kummiksi, jonkun joka asuu lähellä ja jossa on "kummiainesta".. En kehtaa suoraan sanoa että en usko että hän olisi ollenkaan sopiva kummiksi.. Voikohan asiaa hoitaa ilman että kukaan loukkaantuu..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aika tökeröä tuppautua itse kummiksi. Itse en moista tekisi koskaan. Ei kai sun auta muu kuin suoraan sanoa, että kummit on päätetty ja sinusta ei tällä kertaa semmoista tule.
Samoilla linjoilla olen kuin tuo edellinen; sano suoraan että kummit on jo päätetty ja tällä kertaa et ole sinä. Pääset kiertämään asian kohteliaasti sanomalla "tällä kertaa".
Tietty pitäisi olla tilanteesta enemmän tietoa; onko kaverisi vain kerran sanonut että haluaa kummiksi vai palaako hän jatkuvasti asiaan? Jos on vain kerran maininnut, ei silloin varmaan tarvitse sinunkaan palata asiaa kaivelemaan, valitset vain haluamasi kummit ja se siitä. Kyllä kaveri älyää, kun kuulee asiasta. Mutta jos kaveri useamman kerran on asiasta puhunut, silloin minä ainakin sanoisin suoraan, mutta silti kohteliaasti kiertäen...
Vaikea tilanne. Toivottavasti selviää ilman loukkantumisia. Mutta joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.
Kerran sanonut ainakin innokkuutensa kummiuteen, mutta tosi usein puhuu että "tuollasen ostan sitten vauvalle" jne, eli kai jotenkin vihjaa silläkin jotain.. Vaikea tilanne, mutta pitänee noudattaa tuota ohjetta minkä sanoitte.
Sanon vaan jos tulee vielä puheeksi, että oon päättäny ottaa kummit suvusta ja sillä sipuli...Ei kai siitä voi loukkaantua jos ei muitakaan kavereita kummeiksi tule..
Mutta olisikohan se lapsen kannalta parempi että olisi paljon kummeja? Vai onko se vähän outoa jos otan nykyisiä kavereitani kummeiksi ja sitten jos välit ei pysykkään samoina vuosikausia..
Joo ehkä pari hyvää kummia suvusta voittaa senkin että lapsi saisi enemmän lahjoja, mutta "huonoilta" kummeilta =)
Jos on kauhean vaikeaa edes kaartaen sanoa, että ei pääse kummiksi, niin vieritä osittain syy isän niskoihin. Sano, että "Jannen kanssa mietittiin, ja Janne oli sitä mieltä että suvusta otetaan kummit". Sitten kaveri on katkera vain miehellesi ja miehesi kyllä kestää sen. =) Me ainakin vieritetään toistemme syiksi asioita eri tahoille. Esim. mies sanoo työkavereilleen, että lähtisi muuten ulos, mutta emäntä ei päästä. Eikä todellakaan ole siitä kyse, ei itse halua, muttei raski sanoa kavereilleen.
Ihan kätevä suunnitelma, mutta en taida tohtia valehdella ystävälle ja vierittää syitä toisen niskoille kuitenkaan :D
Paitsi ehkä jos lapsen isän kanssa etukäteen oltaisiin tosiaan sovittu..Hmm.. ehkä siinä voisi olla ajatusta että sovittaskin niin ja sanoisin että yhdessä päätettiin näin.. Joo se on hyvä idea =)
ja voisinkin käyttää suht vieraille tyypeille, esim juuri työkavereille.
En kuitenkaan halua, että läheiseni ajattelisivat, että minä olisin isännän tossun alla tai hän minun.
Ainakin minun ystäväni menettäisivät silmissäni hieman kunnioitusta, jos jatkuvasti sanoisivat, että kyllä minä tulisin, mutta mies ei halua.
Esinnäkin tulisi varmaan huono kuva kaverin kumppanista ja myös kyseisestä kaverista, jolla ei ole omaa tahtoa. Lisäksi en usko, että menisi välttämättä läpi.
Tietyissä tilanteissa voidaan kysyäkin toiselta lupa, että saako "vierittää" syyn toisen niskoille. Minä jopa suosittelen miehelleni, kun miettii jotain tukalaa paikkaa, että kertoo, et homma ois muuten ok, mutta vaimo ei lupaa. Miehen työkaverit on sellaisia, että jos pitävätkin minua hirveänä ämmänä niin aivan vapaasti. Tietäisivätpä totuuden. =)
Mies käyttää konseptia esim. lehtimyyjille. "joo, kuullostaa hyvälle, odota kysyn vaimolta.. Se sanoi ehdottomasti ei, en mä voi tilata."
Eli ei se meillä jatkuvassa käytössä ole, mutta sopivasti. Sitä paitsi siitä voi tehdä pehmennetyn version. Esimerkiksi; "muuten kyllä tulisin kummiksi, mutta viime vuonna meitä pyydettiin Jannen sukulaisen lapselle kummiksi, ja me sovittiin, että nyt ei oteta uusia kummilapsia ainakaan kahteen vuoteen.Joten olisi väärin ryhtyä kummiksi, kun lupasin Jannelle.."
Tätä voi kehitellä ihan loputtomiin.