Äiti , äiti Eero kiusaa

Sonera sai umts-seikkailullaan aikaan ennätykselliset tappiot
Kesällä 2000, jolloin Sonera osti Saksan valtiolta yhdessä espanjalaisen operaattorin Telefonican kanssa kolmannen sukupolven niin sanotun umts-toimiluvan 20 vuodeksi, Suomen valtio omisti Sonerasta 52,9 prosenttia. Tämä maksoi pelkästä Saksan toimiluvasta 21,4 miljardia markkaa huolimatta siitä, että toimiluvalla oli todellista arvoa vasta sen jälkeen, kun tarvittava verkko olisi rakennettu. Tämä yhdessä toimiluvan kanssa edellytti Soneralta kolme kertaa sen liikevaihdon suuruisia investointeja. Investointitarve verkon rakentamiseen oli n. 15 miljardia markkaa. Lisäksi Sonera käytti 1,6 miljardia markkaa, jolla se sai haltuunsa pienen osuuden Italian umts-luvasta.

Sonera osti umts-luvan Saksasta Group 3G:n kautta kumppaninaan espanjalainen operaattori Telefonica. Kun niistä kummallakaan ei ollut matkapuhelintoimilupaa Saksassa, ne perustivat sinne Quam-nimisen matkapuhelinoperaattoriyrityksen. Tammikuussa 2002 saksalainen Handelsblatt-lehti esitti arvion, että Quam joutuu luopumaan toimiluvastaan ja lopettamaan toimintansa Saksassa.

Heinäkuun 25. päivänä 2002 Sonera ilmoitti tehneensä taseeseensa Saksan ja Italian umts-hankintojensa alaskirjauksen arvoltaan yhteensä 4,3 miljardia euroa eli 25,6 miljardia markkaa, mikä pudotti näiden matkapuhelinlupien arvon nollaan. Tämä merkitsi sitä, että Sonera lopultakin myönsi tehneensä Suomen taloushistorian suurimman yhden yrityksen aiheuttaman tappion. Jos se jaettaisiin kaikkien suomalaisten kesken lapset mukaan lukien, se olisi runsaat 5000 markkaa henkilöä kohti.

Umts-kauppojensa vuoksi Sonera velkaantui korviaan myöten. Vuonna 2001 sen velanhoidon pelkät korkokulut olivat n. 1,6 miljardia markkaa.

Äskettäin Internetissä julkaistussa kirjassa "Minne hävisivät Soneran rahat" itseään Soneran tapahtumia läheltä seuranneiksi "talouselämän vaikuttajiksi" kutsuvat, toistaiseksi nimettömiksi jääneet kirjoittajat kertovat, että Soneran hallituksen umts-päätöksen jälkeen Soneran edustaja, myöhemmin tammikuussa 2001 yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Kaj-Erik Relander "kävi useasti keväällä ja alkukesästä 2000 liikenneministeriön ylimpien virkamiesten vieraana" ja että "usein keskusteluissa oli mukana myösliikenneministeri Olli-Pekka Heinonen". Internet-kirjoittajien mukaan "umts-huutokauppaluvan hankinta oli puheenaiheena myös Lipposen hallituksen sisäpiirissä. Viestin valtio-omistajan investointiluvasta Soneralle umts-toimiluvan hankkimiseen välitti liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen".

"Olli-Pekka Heinonen oli Relanderin mukaan lapsellisen innokas päästessään Sonera-keskusteluun mukaan", eikä hän "Relanderin näkemyksen mukaan tajunnut keskusteluiden sisällöstä juuri mitään. Relander jaksoi naureskella Sonerassa sille, kuinka helppoa Heinosta oli höynäyttää, oli sitten kyse optioista tai umts-luvan hankkimisesta. Hyvä asia Relanderille, katastrofaalinen asia veronmaksajille ja osakkeenomistajille", Internetissä julkaistussa kirjassa kerrotaan.

Vuonna 2000 Sonera valittiin Taloussanomien Tähtiyritys-kilpailussa toiseksi heti Nokian jälkeen. Vuotta myöhemmin Sonera nimettiin samassa kilpailussa Suomen vähiten arvostetuksi yritykseksi. Soneran surkeuden henkilöitymä oli yhtiön konkurssin partaalle vienyt, kesäkuussa 2001 toimitusjohtajan tehtävästä eroamaan joutunut Kaj-Erik Relander.

Syksyllä 2001 valtio pelasti Soneran konkurssilta rahoittamalla sitä 3,1 miljardilla markalla, minkä lisäksi markkinoilta kerättiin osakeannilla 3 miljardia markkaa.

http://www.vapaansuomenliitto.fi/vsuomi/2002-6/vs-022.html

Kulttuuriministeri Suvi Lindén erosi hallituksesta keskiviikkona
golf-kenttäavustuksen aiheuttaman hälyn takia. Lindén oli myöntänyt 170 000
euron avustuksen kotikaupungissaan Oulussa sijaitsevalle golf-kentälle,
jonka osakkeita hän ja hänen perheensä omistavat.

http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0331.html