ajatteletko minua koskaan enää? Muistatko minua vielä? Onko sinulla yhtään minua ikävä? Kaipaatko joskus minua ainakin ajatuksissasi?
Voisitkohan ystävällisesti
vastata
1024467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 102
Vanhimmat
ajattelen, muistan, on, kaipaan.
vastata, että ihan koko ajan muistan sinua. Ajattelen sinua. Ja tämä oli sitten vain sulle, ei muille.
mieltä. Olisipas joku niistä vain siltä jonka noin toivoisin vastaavan. Hänestä ei vain kuulu mitään. :´(
kuulunut aiemmin?
on jo ihan liian kauan aikaa.
Ajattelin,ajattelen sinua,ajattelemasta päästyäni.
Muistin sinua,enemmän kuin ystävänä,muistan sinut nyt,ystävänä,tulen sinut muistamaan rakkaana ystävänä.
Minulla oli sinua ikävä,minulla on sinua ikävä,aikuisten oikeesti,minulla tulee olemaan suuri ikävä,kun olet kulkenut,etsien sitä oikeaa.
Kaipasin sinua,kuin vain rakastunut voi kaivata,kaipaan yhä edelleen sinua,tulen sinua kaipaamaan,kun kuljet kohti rakkautta,johonkin muualle.
kuiskaan korvaasi... puraisen samalla hellästi.
Mitä kuulit?
sävelen :´(
onko oikea?
"Ystäväin oot mielessäin
Kun tuttuun pöytään kävelen
Oli paikka sun, tuossa ja mun
tuopilleni vastapäätä sävelen"
Niin täysin väärä :´(
"Halusin antaa sinulle lahjan,
Värikin oli aivan väärä,
Tuskin olisit tarvinnutkaan.
Jotain kuitenkin,
Jotain jäi,
Ja muistelen.
Ja muistelen."
kun sävelkin. :´(
"Ja vedessä on väri taivaan
sade juhlapöydän raivaa
surun syvemmälle kaivaa
unisen ohuen taivaan
mä haluan"
mielessäin :´(
Niin mustakin tuntuu.
"En tahdo olla yksin
Sua täällä tarvitaan
Pitäisitkö musta huolta?
Voisit pitää hyvää huolta"
Kukas minusta pitäisi huolta?
Minä ainakin olin huolissani, huolenpito vaan ei ollut oikein sopivaa.
toisesta ihmisestä ole sopivaa?
Tämä oli omistettu ystävälleni,eräänlainen jäähyväinen.
Tunteeni olivat/ovat sitä luokkaa,etten enää voi jatkaa,yksipuolisten tunteiden kanssa.
Katkeran suloiset ajatukseni,mieluummin kuljen eri suuntaan,kuin olisin lähellä,odottaen jotain ihmettä tapahtuvaksi.
Olen selkeästi kertonut tunteeni,koskee,koskee,sieluun ja sydämeen,siksi juoksen kauas pois.
Suunnilleen nauraen,hän sen otti,tunnustukseni,että vain höpötän.
sinun vain kiusoittelevan. Jos ihmisellä on huono itsetunto niin sitä on vaikea uskoa toisen tunteita todeksi ja ottaa vastaan rehellisiä tunteita avoimesti. Kuulostaa enemmänkin siltä tuosta höpöttelystä, kuin että hän olisi pitänyt sinua pilkkanaan ja nauranut ilkeyttään.
oletko mies vai nainen? ;)
Näen viestistäsi kuitenkin että et voi olla hän jolta vastausta odotan.
perusteella...?
tarkkana kun porkkana niin huomaa pieniä yksityiskohtia jotka eivät täsmää.
ja ilmeisesti sinäkin? ;)
???
tarkkana kun porkkana niin huomaa pieniä yksityiskohtia jotka täsmää siihen suuntaan ;)
...
mut senhän sä jo huomasitkin ;D hää hää!
...
Hyvää yötä sulle kuitenkin! :)
muillekin! Nukkukaa unettomia unia!
Taas yö oli yhtä hel...ttiä. Tunkeuduit ajatuksiini sitten koko yöksi enkä saanut edes hetken rauhaa. Tahdoin vaan sun viereen. Sun sun sun. Ei mitään järkeä tietenkään. Pelkään niin että se olit kuitenkin sinä. Se joka saa minut sykkimään. Että toista ei ole.
ensi yönä että se olen minä niin ehkä saat sitten nukuttua paremmin. Täytyy nukkua välillä että jaksaa taas ikävöidä.
kuulostaa niin tutulta..
Minä niin mielelläni saisin yhden miehen sykkimään silleen jostain.. ja toivoisin ettei muut saisi samalla tavalla.. eikä tämä ollut ap, joka kirjoitti, jos sitä toivot
onkin niin mainiota että ne jotka haluaa mielessään kääntää sopiviksi niin ne tuntuu niin tutuilta. Aina löytää tutun tuntuista tekstiä. Toisaalta se on lohtua, toisaalta sillä kiduttaa itseään. Lopputulos on kuitenkin aina pettymys.
nainen.
...kaikkea, mikä erottaa sinut ja minut.
On ikävä aina joskus, mutta toisaalta...
Sinä et pystynyt huijaamaan minua ;), enkä minä sinua?
Tasapeli :D
että se, mikä meidät erottaa, on se, mikä meidät pitää toisissamme kiinnikin. Olemme niin pelottavan samanlaiset, että lähelläsi on vaikea olla, vaikka toisaalta jokin vetää yhteenkin. Liikaa ristiriitoja ja magneettista voimaa... ;)
Tasapeli ehkä mutta onko peli pelattu loppuun?
Kaikki ei järjesty pelkällä odottamisella. Joskus on pakko tehdä jotain asioitten eteen. Jos onkin paljon mikä erottaa niin ehkä sitä paljoa voisi vähän pienentää... ja pienentää... ja pienentää... Joskusko vaan on ikävä? Kuinka joskus?
...yhdyn täysin edelliseen kirjoittajaan.
Huumorintaju , sitä se on ;)
No en tiedä onko loppuvihellys jo veisattu, se on ikävä tilanne kun ei kestä toisen lähellä eikä etäällä toisesta. Onko tuttu tunne ;)
...mitään.
Seikka jonka jo tiesitkin?
välttämätöntä? Muuttaa jotain? Sehän on hyvä jos olet tyytyväinen. Jos tiesin tai en jätän mainitsematta tässä.
...tulla lähemmäksi sinua, koska voin lähelläsi huonosti. Kuitenkaan en halua unohtaa sinua, koska rakastan sinua ihmisenä niin paljon.
Suhteeni sinuun on hyvin ristiriitainen, sinä teet minut sairaaksi ja toisaalta taas rakastan sinua.
Asiat ovat nyt hyvin, vaikka kaipaankin sinua paljon.
Piste.
sanoa asianomaiselle suoraan? On sinulla muuten omituinen tapa käsitellä ongelmia. Pistää pää pensaaseen. Kuinka voi ihmisen lähellä jota rakastaa voida huonosti?
tuttu tunne. En tiedä onko se rakkautta, vihaa, himoa vai mitä? Välillä kaikkea sitä.
Kuinka kauan siitä onkaan ja mitä kaikkea on tapahtunut. Mutta silti...
...lähelläsi? Joka kerran kun näen sinut, on ensin hyvin hyvä olla ja sen jälkeen hyvin-hyvin paha olla monen monta päivää, se on viikon "krapula" noin suurinpiirtein. Kuka jaksaa sellaista? Sitä paitsi oli vuosia masentunut ja varmaan puolihullu rakastuttuani sinuun, -etkö muka huomannut, kuinka huonosti voin?
Minusta tuollaisen sanominen olisi loukkaavaa, kuka oikeasti haluaa kuulla tuollaista? Sen kirjoittaminen tännekin on loukkaavaa, jos oikeasti olisi ihminen, jota ajattelen kirjoittaessani. Mutta se on silti totuus.
Mutta nuo ajat ovat nyt taakse jäänyttä elämää:)
Ja kyllä, yritän ratkoa ongelmani mahdollisimman hiljaisesti, pää pensaassa.
Mikä myrkky!!!
...mutta onneksi jo hyvin laimentunutta :)
Ei enää myrkkyä, kiits!
*mene pois*
*menee pois*
...myrkkyäsi ;)
Semmosta.
Sitä vaan joskus kaipaa jotakuta, muttei se tarkoita sitä, että se olisi molemminpuolista.
Eikös sinun olisi kiireimmän kaupalla etsittävä vastamyrkkyä tuohon vaivaan? Siis joku muu joka vähän tasoittaa tuota tunteen kuohuntaa ja auttaa unohtamaan tämän myrkyn.
mutta kysymykseni vain taitaa jäädä vaille vastausta. Tai niin, no, tulihan niitäkin jo kaksi kappaletta heti alkuunsa. Olisinpas vielä saanut vastauksen häneltäkin jolle kysymykseni esitin. Ei mutta tosi, enhän sitä odottanutkaan. Kirjoittelin vaan täällä ikävissäni niin kuin te muutkin.
Jos on täysin ihastunut, jopa rakastunut, ei silloin voi olla ketään muuta. Ei vain voi. Minä näen vain yhden miehen. Kaikki muut on mustavalkoista, sukupuoletonta massaa. Jos ei saa häntä, niin sitte ei ketään. Ei tunteita voi siirtää toiseen. Tietysti joku päivä onnistuu unohtamaan, mutta ei heti.
hän jo vastannut. Et voi olla varma. Mutta varmuuden vuoksi vielä: ajattelen sinua koko ajan, en unohda koskaan. Rakastumiseksi tätä joku viisaampi kutsuisi.
...silloin kun on vika omassa päässä.
En tiedä, pitäis mennä varmaan terapiaan?
Yritän vaan unohtaa.
Onnistuu aina väliin sekin.
...ihmisen sairaaksi?
Vastauksen varmaan tiedätkin, joskus käy näinkin.
ikävän takana on tarkoitus. Ehkä tämän tarkoitus on se, että sitten jos (kun) saa toisen omakseen, tajunta räjähtää... sen on oltava parempaa kuin haaveet, eli se räjähtää.
Eihän mitään saa ilmaiseksi. Tämä tuska on etukäteismaksu susta.. äläkä loukkaannu, en väitä sua maksulliseksi:)
mennä yhdessä. Terapiaan. Enkä tahdo, että unohdat.
joku näistä ihanista vastauksistanne on juuri häneltä. Tänä yönä voinkin sitten nukkua hymy huulilla. Kiitos! Minäkin ikävöin. Ja kaipaan. Ja ajattelen. Ja muistan. Vaikka välillä haluaisinkin jo unohtaa.
jos etukäteismaksu meneekin hukkaan... vähän liian kallis on jos ei saa maksua valuutalle...
terapiaan teidän kanssa. Mennään joukolla. Sanotaan että tullaan Suomi24:stä niin ymmärtävät ilman selityksiä.
asioille jotain.. jos ei tee mitään, menee varmasti hukkaan. Jos tekee jotain on sentään 50/50 mahd. saada vastiketta. Mutta se "räjähdys" on varmasti hintansa arvoinen. Koskas me kokeillaan?
ryhmäalennus. Ja siellä tapais sitten muita ikävöiviä. Saattas vihdoin osua se oikea kohdalle.. samaan sessioon niinku
jo tehnyt jotakin... hihii.. että uskalsinkin.. *hui* vieläkin pelottaa ja jännittää
niin pieni kaupunki, että oltais siellä ihan kahden...ois muuten kiva juttu!
kävi. Tulikö hän vastaan? Tykkääkö susta?
olet tehnyt asialle jotain. Älä unohda ennenkuin olet varma. Ja nuku paremmin.
niin. Hänen kanssaan kyllä olisin mielelläni missä vaan.
On pakko tietää. Muuten vaivaa liiaksi ja liian kauan. Heti on olo kevyempi kun on ainakin tehnyt päätöksen eikä vaan mieti mielessään. Hullua ettei ota asioista selvää vaan jää tuskailemaan yksin. Eihän siihen kuole jos vastaus ei miellyttäisi. Tähän pohtimiseen ja tietämättömyyteen kyllä lopulta taitaa vielä kitumalla henkikin mennä.
Varataanko jo aika, säästettäis heti vuosia, kun voitais trendikkäästi puida kaikki jo etukäteen:)
ei oo enää ketään. Kaikki tulee järkiinsä ja elää elämänsä onnellisesti. Yhdessä tai yksin.
kuin tässä käy. En mä ihan puhelinrohkea ole, enkä varsinkaan silmästä silmään *huuuiiii* Vähän pelkurimaisesti mutta kuitenkin. Olen sittenkin ylpeä itsestäni että rohkenin. Kuinka moni täällä uskaltaa tehdä mitään muuta kun tänne anonyymisti salaa kijoitella?
jos olet pikkukaupungista...en lähe reissaamaan sun kaupunkiis. Mutta jos joku vähän isommasta kaupungista kauniisti pyytäisi, niin heti. Ja mies vois olla tämä pyytäjä.
Idea olis kyllä toteutuskelpoinen. Ennenkuin edes aloittaa mitään suhdetta, käy suhdeterapiat läpi..hyvä idea.
palsta on niin sakeanaan porukasta että koko systeemi lysähtää liikakuormituksesta. Mites sitten käykään Suomen kansan?! Ilman Suomi24?
Miten otit yhteyttä, sähköpostillako?
Eiköhän sanotaanko 70% noista yhteydenotoista pääty onnellisesti. Voi per..., jäänköhän tänne kohta yksin. Kaikki muut saa toisensa... kaikki räjähtää, paitsi Suomi24 ja minä..
seuraksesi. Lohduttavaa tietää ettei ihan yksin jää kuitenkaan.
mun kanssa. Ajattelepa sitä, jos kaikki muut katoaa ja me vaan jäädään. Ja sitten selviääkin, että olemme koko olleet toisillemme se kaivattu ja turhaan täällä yhdessä ruikutettu. Mun tuurilla se menee just noin.
...siinäpä meille lennokas suhteen alku ;)
Molemmat on terapian tarpeessa jo ennen suhdetta.
*punoo päätään*
Voin mä sun kanssa terapiaan tulla, pidäthän minua kädestä kiinni. Laitan silmät kiinni ja ollaan vaan hiljaa.
puolestani, että...
...ajattelen joka päivä,
...muistan jokaisen piirteesi, ilmeesi, sanontojasi,keskustelujamme, yhteyden,
...ikävä on joka päivä, iltaisin kyyneleet polttavat silmiäni, päivisin koetan hymyillä
...kaipaan kaikkea, mitä meillä oli; hyvää ja huonoa
niin paljon väliä? Eikö se riitä että röyhtäilen täällä rohkeuttani? Tehkääpä sama perässä!
yksityiskohtia kyselenkin. Että saisin itsekin rohkeutta. Mulla on muuten joskus sitä ollut, ei enää. Pelotteluksi sullekin, täällä sitä ollaan edelleen...
kaikkeen. Haluan asian päätökseen, kävi miten kävi. Ei jaksa pitää asioita ilmassa roikkumassa. Täytyy saada jonkinlainen ratkaisu suuntaan tai toiseen. Tässä menee kaikki myttyyn kun ei pysty keskittymään muuhun. Ja täällä vaan istuu ja naputtelee ennemmin kun tekee jotain järjellistä. Sitten kun asia on selvä voin lopettaa tämänkin touhun, eihän minulla sitten ole täälläkään enää mitään tekemistä. Että sillai on suunnitelmat.
voi seurata. Kituuttamalla maksettu etukäteismaksu saa vihdoinkin jotain vastiketta. Ja uskon, että siitä tulee jotain ihanaaaa... Siis minun kohdallani tulisi ihanaa, jos toteutuisi, että hänet saisin omakseni edes hetkeksi. Mäkin haluun, mitä mä teen? Mullakin on keskittyminen niin pahasti hakusessa, etten voi jatkaa näin, arkiset asiat jää tekemättä. Miksi tämä kaikki on niin vaikeaa.
miksi näitten ihmissuhteiden täytyy olla niin vaikeita. Saa nyt sitten nähdä jos saa sitä vastiketta sille maksulle tai ei. En kuitenkaan sitten jatka makselemista turhan päiten.
Ei kai siinä auta sinunkaan muu kun saada joku ratkaisu tilanteeseen, suuntaan tai toiseen. Mikä hyvänsä on parempi kun tämä epätietoisuudessa ja toivossa kituminen. Se on tosi että kaikki jää tekemättä, kaikki muut ilman huomiota jne. Mietteet vaan pyörii siinä samassa ja sitä on kuin unissakulkija. Vaihtoehtoja ei ole niin kovin montaa jos haluaa lopun tilanteeseen. Joko uskaltautua ja korjata seuraukset tai yrittää unohtaa epätietoisuudessa. Se jälkimmäinen on sangen vaikeaa, olen huomannut.
vaihtoehdot on vähissä. Unohtaa tai saada joku päätös asialle. Ensimmäinen ei ole oikeasti vaihtoehto, koska en unohda kuitenkaan.
Kolmas välivaihtoehto voisi olla tietysti se, että ei unohtaisi, mutta ei tulisi enää tänne lukemaan näitä juttuja. Elelisi rauhassa ja toivoisi, että joskus jotain tapahtuu tuolla muualla. Unohtaisi sitten aikanaan, jos mitään ei tapahdu.
Sekin pelottaa, että toinen sanoo heti ettei voisi vähempää kiinnostaa, tämä ikävä muuttuu vain tuskaksi. Mutta tänne ei kyllä pitäisi tulla ennenkuin on viilennyt täysin. Tämä vie aivan liikaa aikaa. En tiedä, pakko on häneltä kysyä jotain.. mutta kun se ihminen on niin ihana, tykkään niin, en halua unohtaa.
unohtaa ihmisen olemassa oloa, on vaan unohdettava tunteensa häntä kohtaan. Ja totta on että täällä käynti ruokkii tätä ikävää. Mutta kun ei voi pysyä poissa! Sitä elättelee jotain hullua toivetta että täältä löytäisi jotain sanomaa kohteeltaan. Voiko olla mielettömämpää!! Jos pysyisi täältä poissa niin arki toisi unohduksen, tai jos niin haluat, helpotuksen, paljon nopeammin. Mutta se on mun mielestäni parempi sittenkin jos saakin tyrmäyksen. Pääsee nopeammin keskittymään muihin asioihin ja ihmisiin. Vaikka sisällä kalvaakin paha olo niin siitä pääsee helpommin ohi kun kaikki toivo ja epävarmuus on poissa. Lopullisesti.
Totta, tää vie ihan liian paljon aikaa ja voimiakin. Ei tälleen voi jatkaa. Pois täältä! Tee nyt sinäkin jotakin asian eteen. Ei se odottamisella miksikään tule, pahenee vaan.
saa minutkin uskomaan, että noinhan se menee. Ja niinhän se on. Olet oikeassa. En minä voi jatkaa näin, kaikki muut asiat jää tekemättä, töitä lukuunottamatta (tai vaikuttaahan tämä kai sinnekin). Muu elämä seisoo, ja minun kohdallani sanan mukaisesti. Minun ei pitäisi edes olla tässä, missä olen, en vain saa mitään asioita etenemään. En jaksa ajatella mitä ympärillä tapahtuu, tai pitäisi tapahtua.
Pakko toimia, mutta ei se ole helppoa. Sitäkin ihmettelen miksi tämä ihminen vaikutti näin. En minä tätä "tilannut". En mielestäni kaivannut ketään. Miksi hän vaikutti niin vahvasti. En tiennyt että tällaista on olemassa. Luulin että olin ennenkin ollut rakastunut. En ole ollut. Nyt vasta ymmärrän mitä se on.
siis rakastua. Harmi vaan sitten jos se onkin yksipuolista. Mutta täytyyhän sekin sairaus potea ainakin kerran elämässään. Niin, ei näin voi jatkaa elämistä. Tämä tie vie turmioon. Ota nyt selvää asiasta onko kaikki toivotonta että pääset jatkamaan johonkin suuntaan, ilman häntä tai hänen kanssaan. Pidän sulle peukkuja. Ei siihen kysymiseen kuole vaikka se tuntuukin siltä etukäteen. Ajattele jos saatkin vaikka toivotun vastauksen. Jos hän vain odottaa sinun aloitettasi. Onhan näistä viesteistä tälläkin palstalla ymmärrettävä että monen moni ilahtuisi jos joku vaan uskaltaisi ottaa ensimmäisen askeleen. Älä odota liian kauaa ettei kohteesi ehdi jäädä kiikkiin sinua odotellessaan.
mitä pitäisi tehdä. Ei ongelma ole hän, vaan nämä palstat, jotka vievät liikaa aikaa.
Voihan olla niinkin, että jos tyrkytän tunteitani, hän säikähtää. Hitaasti tutustumalla kaikki voisi olla helpompaa. En tunne häntä niin hyvin, että tietäisin miten toimia.
Jos hän jää kiikkiin muualle, niin sitten hänellä on siihen tarve. Ja silloinhan hän ei ole minua varten. Kyllä tunteeni viilenevät, jos en saa niille vastakaikua. En aio tyytyä siihen, että toinen vähän välittää, jos itse tunnen näinkin paljon. Kyllä hänenkin pitää haluta vain minut.
En tiedä, kukahan tähänkin osaisi neuvoa, kun ei voi muualla kuin täällä näitä asioita pohtia.
hienosti lähestymään häntä? Jos on mahdollisuus pyytää jonkinlaista apua jossain asiassa, sitten tarjota vaikka kahville vaivannäöstä ja siitähän se sitten lähteekin jo käyntiin. Vaikea ehdottaa parempia neuvoja kun ei tunne tilannettasi. Ehkä löytäisit jonkun ihan luonnollisen tavan lähestyä häntä.
luonnollisen tavan.. en tiedä vielä mikä se voisi olla. Jotain vähemmän luonnollista asiaa jo kehitin, mutta ei se antanut varmaa vastausta mihinkään. Tai ehkä antoi, mutta en suostu uskomaan. Olen tyhmä, tyhmä, ..
Kun näkisi vähän useammin, niin voisi koittaa ottaa selvää mitä hän ajattelee. Mutta kun näkee liian harvoin ja aina pikaisesti ja yllättäen, ei pääse "tarkkailemaan tilannetta".
Sitäpaisi haluaisin jutella näistä hänen kanssaan, en muiden. En tahtoisi hänen asioistaan muille puhua. No, nämähän on mun tunteita, ei hänen.
Pitää siis miettiä, pohtia ja tehdä joskus jotain..ennenkuin aika tappaa sen pienen mahdollisuuden (en tosin tiedä onko sitä olemassakaan)
kun ei ole tyrmätty täysin. Kehitä joku suunnitelma valmiiksi joka voisi sopia moneen eri tilanteeseen ja jota voit käyttää seuraavan kerran kun yllättäen satut tapaamaan hänet. Ettei tarvitse alkaa kehittelemään mitään siinä tilanteessa. Silloinhan ei järki oikein pelaa kun pitäisi olla parhaimmillaan. On helpompi ottaa sitten valmis suunnitelma takataskusta ja pistää se käytäntöön.
aikamoista taktikointia:) mutta ehkä pitää tosiaankin käyttää järkeäkin, eikä jäädä tunteiden vallassa istumaan ja odottamaan jotain mikä ei odottamalla tapahdu. Kyllä jotain on joskus tapahduttavakin.. pitää ainakin uskaltaa tehdä jotain, jos joskus sattuu jonnekin täysin kahden, tilaisuushan ei välttämättä toistu ihan heti..
täällä palstoilla enää aikaasi hukkaamassa vaan hierot hyvän suunnitelman valmiiksi seuraavaan kertaan ja hiivaat kalan verkkoon. Lykkyä tykö!
välillä, kun tuntuu etten uskalla yhtään mitään, käyn lukemassa tämän keskustelumme. Rohkaisuksi. Onnea sullekin!
tätä keskustelua rohkaisuna. No ei se sitten ihan hukkaan mennyt aika tällä kertaa täällä istuessa. Pidän sulle peukkuja niin kovaa kun jaksan että taktiikkasi onnistuu.
kaikki taktikoinnit ja pyrin olemaan mahdollimman suora ja rehellinen. Jos uskallan. Pelottaa mitä siitäkin taas tulee. Mutta ei jaksa enää olla pelkuri.
paremmalle ja luonnollisemmalle. Ole oma itsesi niin hyvä tulee. Nyt minun täytyy mennä nukkumaan. Uni painaa silmäluomia. Hyvää yötä ja onnea yrityksissäsi. Muista nyt ettet vain jätä asiaa silleen.