Eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokkaanakin ollut Sauli Niinistö on kehoittanut selvittämään Euroopan unionin Nato-mailta, mitkä ovat niiden turvallisuustakuut, EU-turvallisuustakuut ja kehottanut vetämään tästä johtopäätökset.
Usein kuulee sanottavat, että Nato-takuu on EU-takuuta parempi, koska kukaan ei ole koskaan hyökännyt Nato-maata vastaan.
Nato:a vastaan hyökkäsi al-Qaida 11.9.2001 New Yorkissa aiheuttaen suunnilleen saman verran, tai enemmän kuolonuhreja kuin Japanin keisarillinen laivasto Pearl Harborissa 7.12.1941. Tämän johdosta Nato:n jäsenvaltiot myönsivät Yhdysvalloille Nato:n viidennen artiklan mukaisen turvallisuustakuun - ensimmäistä kertaa koko järjestön historiassa.
Nato:a vastaan hyökkäsi myös Argentiinan sotilashallitus, kun se päätti lähettää jäänmurtaja Bahia Paraison miehittämään 23.3.1982 komentajakapteeni Alfredo Astizin johdolla Etelä-Georgian saaren. Tuloksena oli Falklandin / Malvinasin sota, missä EEC ei luvannut muuta kuin Argentiinan kauppasaarron, mitä britit ja argentiinalaiset kiersivät hollantilaisten peiteyritysten avulla vuosia jälkeenpäin.
Nato-maa Espanja joutui marokkolaisen jalkaväkiryhmän hyökkäyksen kohteeksi, kun nämä tulivat veneellä Espanjalle kuuluvalle, mutta Marokon rannikolla sijaitsevalle saarelle. Espanja pyysi EU:lta tukea ja Euroopan unionin komissio kehotti "neuvottelemaan". Lopputuloksena ei EU eikä NATO, vaan Espanja itse poisti ongelman.
Nato:a vastaan hyökkäävät jatkuvasti esimerkiksi kurdit Irakista, vaikka maa oli ennen uutta itsenäistymistään 2003 vapaaehtoisten koalition miehittämä. Koalitiossa oli merkittävässä määrin Nato-maita.
Nato-maa Turkki miehittää jatkuvasti EU:n jäsenvaltiota Kyprosta eikä asiantilaan tunnu olevan ratkaisua, ei miehittävällä Nato:lla eikä miehityksen kohteeksi joutuneella Kyproksella.
On melko helppo osoitella Neuvostoliiton jäämistöä: Transdnestriaa Moldovassa, Abhaziaa Georgiassa jne. ja pitää itäisivä jäätyneitä konflikteja turvallisuuspoliittisina haasteina, vaikka toki niitä on ja on ollut myös Euroopan yhteisöissä ja Nato:ssa.
Puhemies Sauli Niinistön ajatusta kannattaa jatkaa. Kun on ensiksi saatu selville se, mikä Euroopan unionin puolustusulottuvuus on, niin ennen johtopäätösten vetämistä kannattaa myös kysyä Nato:lta, mikä on sen turvallisuustakuu käytännössä YK:n 51. artiklaan sitoutuen 4. ja 5. artiklansa perusteella. Esimerkiksi Turkille ei myönnetty ennen Irakin sotaan turvallisuustakuuta, vaikka se sitä pyysi Irakin ennalta ehkäisevän hyökkäyksen varalta, mikäli Turkki olisi asettanut alueensa Irakin sotaa varten vapaaehtoisten käyttöön.
Nato:llakin niin sekä Nato:n peruskirjan mukaista toimintaa puolustusliittona sekä vapaaehtoista peruskirjaan sitoutumatonta toimintaa - silkasta solidaarisuudesta.
Siinä, etteivät Nato-maiden ja EU-maidenkaan asiat ole sopimusten mukaisessa kunnossa niin kuin eivät Itsenäisten valtioiden yhteisönkään, ei ole asian harrastajille mitään uutta. Julkinen selvittäminen kuitenkin palvelisi hyvin paljon niin kolumnisteja kuin kolumnien lukijoitakin.
Kissa pöydälle - ennen kuin pöytä pyyhitään ja aloitetaan keskustelu ylipäällikön asemasta itsenäisessä valtiossa, joka kyllä kuuluu valtioliittoon, jota epäillään paperitiikeriksi.
Usein kuulee sanottavat, että Nato-takuu on EU-takuuta parempi, koska kukaan ei ole koskaan hyökännyt Nato-maata vastaan.
Nato:a vastaan hyökkäsi al-Qaida 11.9.2001 New Yorkissa aiheuttaen suunnilleen saman verran, tai enemmän kuolonuhreja kuin Japanin keisarillinen laivasto Pearl Harborissa 7.12.1941. Tämän johdosta Nato:n jäsenvaltiot myönsivät Yhdysvalloille Nato:n viidennen artiklan mukaisen turvallisuustakuun - ensimmäistä kertaa koko järjestön historiassa.
Nato:a vastaan hyökkäsi myös Argentiinan sotilashallitus, kun se päätti lähettää jäänmurtaja Bahia Paraison miehittämään 23.3.1982 komentajakapteeni Alfredo Astizin johdolla Etelä-Georgian saaren. Tuloksena oli Falklandin / Malvinasin sota, missä EEC ei luvannut muuta kuin Argentiinan kauppasaarron, mitä britit ja argentiinalaiset kiersivät hollantilaisten peiteyritysten avulla vuosia jälkeenpäin.
Nato-maa Espanja joutui marokkolaisen jalkaväkiryhmän hyökkäyksen kohteeksi, kun nämä tulivat veneellä Espanjalle kuuluvalle, mutta Marokon rannikolla sijaitsevalle saarelle. Espanja pyysi EU:lta tukea ja Euroopan unionin komissio kehotti "neuvottelemaan". Lopputuloksena ei EU eikä NATO, vaan Espanja itse poisti ongelman.
Nato:a vastaan hyökkäävät jatkuvasti esimerkiksi kurdit Irakista, vaikka maa oli ennen uutta itsenäistymistään 2003 vapaaehtoisten koalition miehittämä. Koalitiossa oli merkittävässä määrin Nato-maita.
Nato-maa Turkki miehittää jatkuvasti EU:n jäsenvaltiota Kyprosta eikä asiantilaan tunnu olevan ratkaisua, ei miehittävällä Nato:lla eikä miehityksen kohteeksi joutuneella Kyproksella.
On melko helppo osoitella Neuvostoliiton jäämistöä: Transdnestriaa Moldovassa, Abhaziaa Georgiassa jne. ja pitää itäisivä jäätyneitä konflikteja turvallisuuspoliittisina haasteina, vaikka toki niitä on ja on ollut myös Euroopan yhteisöissä ja Nato:ssa.
Puhemies Sauli Niinistön ajatusta kannattaa jatkaa. Kun on ensiksi saatu selville se, mikä Euroopan unionin puolustusulottuvuus on, niin ennen johtopäätösten vetämistä kannattaa myös kysyä Nato:lta, mikä on sen turvallisuustakuu käytännössä YK:n 51. artiklaan sitoutuen 4. ja 5. artiklansa perusteella. Esimerkiksi Turkille ei myönnetty ennen Irakin sotaan turvallisuustakuuta, vaikka se sitä pyysi Irakin ennalta ehkäisevän hyökkäyksen varalta, mikäli Turkki olisi asettanut alueensa Irakin sotaa varten vapaaehtoisten käyttöön.
Nato:llakin niin sekä Nato:n peruskirjan mukaista toimintaa puolustusliittona sekä vapaaehtoista peruskirjaan sitoutumatonta toimintaa - silkasta solidaarisuudesta.
Siinä, etteivät Nato-maiden ja EU-maidenkaan asiat ole sopimusten mukaisessa kunnossa niin kuin eivät Itsenäisten valtioiden yhteisönkään, ei ole asian harrastajille mitään uutta. Julkinen selvittäminen kuitenkin palvelisi hyvin paljon niin kolumnisteja kuin kolumnien lukijoitakin.
Kissa pöydälle - ennen kuin pöytä pyyhitään ja aloitetaan keskustelu ylipäällikön asemasta itsenäisessä valtiossa, joka kyllä kuuluu valtioliittoon, jota epäillään paperitiikeriksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.