käytetty luonnonvara jälleen oikeisto tukevan Aamulehden etusivulla.
Aamulehti, joka oli todella ryvettynyt 1950-1990 luvulla suomalaisen politiikan salailussa, tarjoilee toistuvasti sopivin välein etusivullaan kuvaa siitä, että erityisesti tasavallan presidentti Tarja Halonen olisi 1970-luvun alussa tehnyt jotakin Suomen etujen vastaista osallistuessaan työnantajansa työnjohto-oikeutensa puitteissa määräämään tehtävään. DDR:n tunnustamiskomiteaan hän osallistui seitsemän kertaa, joka vuotta kohden tehnee 2-3 kokousta.
Olisi tietysti suotavaa, että kaikkien nimet, jotka osallistuivat tuolloin tärkeänä pidettyyn tunnustamiskomitean työhön. Ja niidenkin nyt julkisuudessa olevien DDR:n myötäsukaisesti suhtautuneiden nimet.
Tarja Halonen taisi olla tuolloin juuri valmistunut 25 vuotias juristi. Tuskin oli tietoinen edes siitä, että mistä oikeasti saattoi olla kyse.
Emeritus professorit taisivat olla jo pitkällä tutkimustyössään. Ilmeisesti jo 30 vuotta ylittäneitä. Kaikki tietävät ja kaiken osaavat tohtorismiehet, eivät tuolloin nostaneet metakkaa Aamulehden sivuilla siitä, että DDR:n tunnustamiskomiteaan osallistuminen on rikos Suomea vastaan. Saatoivat myötäillä, koska oli kyse myös heidän tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan edetä professuureihin.
Erityisesti kiinnittyy huomio kahteen emerituprofessoriin. Apunen, lieneekö sukua ihan Aamulehden päätoimittajalle ja Martikainen. Mikä olikaan heidän roolinsa 1970-1990 luvuilla. Olivat näkijöitä ja näkijän paikalla? Vaikenivatko? Nyt heidän lausuntonsa tuntuu pettyneiden ja epäonnistuneiden miesten jokeltelulta. Arvottomia puheita. Olivat Tarja Halosta varmaan vuosikymmenen vanhempia tutkijoita ja tiedon äärellä.
Mielenkiintoiselta tuntuu se, että he nyt osallistuvat Aamulehden keskusteluun jossa syytellään muita 1970-luvun tiedeyhteisöön kuuluneita ja nyt opiskelijoita kouluttamassa olevia ilmeisen päteviäkin naisia tai miehiä. Nyt se tuntuu pettyneiden miesten jokeltelulta ja kierolta sellaiselta. Apusen olisi syytä kertoa nyt tietonsa niistä juristeja opettavista professroista, jotka jatkossa havaitaan pettureiksi ja harhaanjohtajiksi.
Emeritus professorit menettelevät arvottomasti.
Aamulehti, joka oli todella ryvettynyt 1950-1990 luvulla suomalaisen politiikan salailussa, tarjoilee toistuvasti sopivin välein etusivullaan kuvaa siitä, että erityisesti tasavallan presidentti Tarja Halonen olisi 1970-luvun alussa tehnyt jotakin Suomen etujen vastaista osallistuessaan työnantajansa työnjohto-oikeutensa puitteissa määräämään tehtävään. DDR:n tunnustamiskomiteaan hän osallistui seitsemän kertaa, joka vuotta kohden tehnee 2-3 kokousta.
Olisi tietysti suotavaa, että kaikkien nimet, jotka osallistuivat tuolloin tärkeänä pidettyyn tunnustamiskomitean työhön. Ja niidenkin nyt julkisuudessa olevien DDR:n myötäsukaisesti suhtautuneiden nimet.
Tarja Halonen taisi olla tuolloin juuri valmistunut 25 vuotias juristi. Tuskin oli tietoinen edes siitä, että mistä oikeasti saattoi olla kyse.
Emeritus professorit taisivat olla jo pitkällä tutkimustyössään. Ilmeisesti jo 30 vuotta ylittäneitä. Kaikki tietävät ja kaiken osaavat tohtorismiehet, eivät tuolloin nostaneet metakkaa Aamulehden sivuilla siitä, että DDR:n tunnustamiskomiteaan osallistuminen on rikos Suomea vastaan. Saatoivat myötäillä, koska oli kyse myös heidän tulevaisuudestaan ja mahdollisuuksistaan edetä professuureihin.
Erityisesti kiinnittyy huomio kahteen emerituprofessoriin. Apunen, lieneekö sukua ihan Aamulehden päätoimittajalle ja Martikainen. Mikä olikaan heidän roolinsa 1970-1990 luvuilla. Olivat näkijöitä ja näkijän paikalla? Vaikenivatko? Nyt heidän lausuntonsa tuntuu pettyneiden ja epäonnistuneiden miesten jokeltelulta. Arvottomia puheita. Olivat Tarja Halosta varmaan vuosikymmenen vanhempia tutkijoita ja tiedon äärellä.
Mielenkiintoiselta tuntuu se, että he nyt osallistuvat Aamulehden keskusteluun jossa syytellään muita 1970-luvun tiedeyhteisöön kuuluneita ja nyt opiskelijoita kouluttamassa olevia ilmeisen päteviäkin naisia tai miehiä. Nyt se tuntuu pettyneiden miesten jokeltelulta ja kierolta sellaiselta. Apusen olisi syytä kertoa nyt tietonsa niistä juristeja opettavista professroista, jotka jatkossa havaitaan pettureiksi ja harhaanjohtajiksi.
Emeritus professorit menettelevät arvottomasti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vilpitön anteeksi pyyntö. Asiaa se ei kuitenkaan toiseksi muuta. Missä olit Aulis Aarnio, kun olisi pitänyt sanoa EI. Missä olit Tuomo Martikainen, kun olisi pitänyt sanoa EI.
Olitte näkijän paikalla.
Aamulehti olit tiedon lähteillä kaiken aikaa. Tietoa tulvi DDR:n tunnustamiskomiteasta kaikista länsimaisista vakoiluorganisatioista. Aamulehti sai paljon enemmän tietoa, kuin Tarja Halonen.
Hanketta DDR:n tunnustamiseksi pidettiin kaikkialla tarkoituksenmukaisena Suomen politiikkana. Harva tiedeyhteisön jäsen, media tai politiikassa mukana ollut tuomitsi tunnustamiskomitean. Ja se kuoli. Hyvä niin.
kuin ei milloinkaan. Paljonko onkaan asioita joita kansalta salataan ylemmän johdon tasalta. Avoimuutta esiin kiitos.
tiedeyhteisöt näyttävän olevan varsinaisia peittelijöitä. Nytkin vasta vuosikymmenien kuluttua, kun ei suun soitto vaikuta elämään, avataan turpavärkkejä. Rahastivat varmaan tuolloin ja kehittelivät omaa ammattiaan peitellen.
Ala arvoista toimintaa nk. asiantuntijoilta ja todella lausuntoautomaateilta.
ihan vanhapiikaisässä ja varmaan joutui maksamaan vanhanpiian veroakin, joten turha kaunistella hänen osuuttaan.
po. vanhapiikaiässä. Siis normaalisti olis jo naimisissa pitänyt olla yhteiskunnan käsityksen mukaan.
Salaisissa kammioissaan peitellen tietojaan? Peläten että heiltä katkeaa polku rahakkaisiin hankkeisiin. Tottako vai tarua.
Itse kaipaisin tutkimusta Koiviston konklaavista. Ei ainoastaan lähihistorian tutkimuksena vaan myös rikostutkimuksena. Käviskö?
Näillä sivuilla on ollut mies niemltään xx, joka teki kyselyn Haloselle Koiviston toimista. Halonen vastasikin hänelle, ettei anna julki niitä asiakirjoja.
Mielestäni tämä mies on hän, joka on jo tehnyt tai pitäisi tehdä Haagiin kysely ja miksei myös YK:lle, en muista sen instituutin nimeä. Miten tämä Iloniemi oli asiaan, muistelen, tai hän oli YK:n jutuissa mukana. Kuka muistaa ja mitenkä nämä asiat kietoutuvat toisiinsa?
Oikeuslaitosinstituution luotettavuuden palauttamiseksi Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamiseen ei enää suostuta.