Maksuttomia palveluja ei ole
8.10.2007
--------------------------------------------------------------------------------
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkisti viime keväänä Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivion analyysin, jossa hän ehdotti, että koska opintojen maksullisuus tulee ennemmin tai myöhemmin ajankohtaiseksi, asiasta olisi avattava keskustelu jo nyt. Ehdotuksesta älähti heti SDP.
Puolueen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Jutta Urpilainen ryhtyi oitis peräämään opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) kantaa yliopistojen lukukausimaksuihin. Urpilainen maalaili, etteivät uhkakuvat koulutuksen maksuttomuudesta ole tuulesta temmattuja ja kyseli ollaanko maksut hiljaa hyväksymässä, vai tunnustellaanko vasta maksullisuuden kannatusta
SDP onkin hellinyt ajatusta hyvinvointipalvelujen maksuttomuudesta – tai ainakin mahdollisimman alhaisesta maksutasosta, mitä tulee asiakkaiden maksamiin taksoihin. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma pelotteli hallituksen ensi vuoden budjettia koskeneessa lähetekeskustelussa eduskunnassa, että kohoava inflaatio sekä hallituksen maksu- ja veropolitiikka tuovat ensi vuonna monelle kotitaloudelle ikävän yllätyksen.
Erityisen tiukoille Heinäluoma arveli joutuvan lapsiperheiden, jotka maksavat yhtä aikaa kohoavia lainanhoitokuluja, nousevia sähkö- ja polttoainelaskuja sekä päivähoidon ja terveydenhoidon kohoavia asiakasmaksuja. Luonnollisestikaan Heinäluoma ei maininnut erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattuja etuisuuksien korotuksia.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov puolestaan syytti viime viikon välikysymyskeskustelussa, että hallituksen linja johtaa kunnallisten palveluiden heikentymiseen. Hän kyseli, onko tarkoitus siirtyä vähitellen yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja rapauttaa julkisia.
SDP:n johtaman opposition linja on, että valtio maksaa hyvinvointipalvelut. Tähän tähtää esitys ensi vuoden budjettiin otettavasta 600 miljoonaa euron lisärahasta kuntien palveluihin ja henkilökunnan palkkoihin.
Heinäluoman ja Filatovin lääke – valtion lisäraha – on helppo niellä, mutta se saa jonkun aikaa suolenmutkassa pyörittyään mahan sekaisin: Valtion raha on yhteistä rahaa, joka otetaan kansalaisilta veroeuroina. Menolisäykset merkitsevät verotuksen kiristymistä, sitä kautta ostovoiman heikentymistä ja edelleen kulutuskysynnän hiipumista. Demarit ovat perinteisesti pyrkineet ratkaisemaan ongelman nimellispalkkojen suurilla korotuksilla, joka taas on merkinnyt painetta hintoihin ja sitä myötä korkeampaa inflaatiota – jolla Heinäluoma muun muassa pelottelee.
SDP-leiri tuntuu lisäksi olevan kahtia hyvinvointipalvelujen maksuttomuuden kanssa. Kuntaliiton sosialidemokraattinen toimitusjohtaja Risto Parjanne näet vaati lauantain Kauppalehti Presson haastattelussa hyvinvointipalveluihin maksuja. Esimerkkeinä maksullisista palveluista hän mainitsi muun muassa lukio- ja korkeakoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Sen sijaan peruskoulun pitää hänen mielestään olla ilmainen jatkossakin.
Parjanteen mielestä poliitikot väistävät "pakollista keskustelua" hyvinvointipalvelujen rajauksesta. - Olen vakuuttunut, että olemme pidemmällä tähtäimellä tällaisten kysymysten äärellä. Nyt poliittisella järjestelmällä ei ole halua käydä tähän kiinni, hän huomautti.
Maksuttomia palveluja ei ole. Joku ne maksaa aina. Halua tarttua asiaan näin ollen aivan ilmeisesti siis on. Parjanteen kuitenkin soisi järjestävän Urpilaiselle ja muillekin demareille tukiopetusta oikeaan otteeseen. Ja säästävän lukio-opetuksen edelleen maksuttomana.
8.10.2007
--------------------------------------------------------------------------------
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkisti viime keväänä Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivion analyysin, jossa hän ehdotti, että koska opintojen maksullisuus tulee ennemmin tai myöhemmin ajankohtaiseksi, asiasta olisi avattava keskustelu jo nyt. Ehdotuksesta älähti heti SDP.
Puolueen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Jutta Urpilainen ryhtyi oitis peräämään opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) kantaa yliopistojen lukukausimaksuihin. Urpilainen maalaili, etteivät uhkakuvat koulutuksen maksuttomuudesta ole tuulesta temmattuja ja kyseli ollaanko maksut hiljaa hyväksymässä, vai tunnustellaanko vasta maksullisuuden kannatusta
SDP onkin hellinyt ajatusta hyvinvointipalvelujen maksuttomuudesta – tai ainakin mahdollisimman alhaisesta maksutasosta, mitä tulee asiakkaiden maksamiin taksoihin. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma pelotteli hallituksen ensi vuoden budjettia koskeneessa lähetekeskustelussa eduskunnassa, että kohoava inflaatio sekä hallituksen maksu- ja veropolitiikka tuovat ensi vuonna monelle kotitaloudelle ikävän yllätyksen.
Erityisen tiukoille Heinäluoma arveli joutuvan lapsiperheiden, jotka maksavat yhtä aikaa kohoavia lainanhoitokuluja, nousevia sähkö- ja polttoainelaskuja sekä päivähoidon ja terveydenhoidon kohoavia asiakasmaksuja. Luonnollisestikaan Heinäluoma ei maininnut erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattuja etuisuuksien korotuksia.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov puolestaan syytti viime viikon välikysymyskeskustelussa, että hallituksen linja johtaa kunnallisten palveluiden heikentymiseen. Hän kyseli, onko tarkoitus siirtyä vähitellen yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja rapauttaa julkisia.
SDP:n johtaman opposition linja on, että valtio maksaa hyvinvointipalvelut. Tähän tähtää esitys ensi vuoden budjettiin otettavasta 600 miljoonaa euron lisärahasta kuntien palveluihin ja henkilökunnan palkkoihin.
Heinäluoman ja Filatovin lääke – valtion lisäraha – on helppo niellä, mutta se saa jonkun aikaa suolenmutkassa pyörittyään mahan sekaisin: Valtion raha on yhteistä rahaa, joka otetaan kansalaisilta veroeuroina. Menolisäykset merkitsevät verotuksen kiristymistä, sitä kautta ostovoiman heikentymistä ja edelleen kulutuskysynnän hiipumista. Demarit ovat perinteisesti pyrkineet ratkaisemaan ongelman nimellispalkkojen suurilla korotuksilla, joka taas on merkinnyt painetta hintoihin ja sitä myötä korkeampaa inflaatiota – jolla Heinäluoma muun muassa pelottelee.
SDP-leiri tuntuu lisäksi olevan kahtia hyvinvointipalvelujen maksuttomuuden kanssa. Kuntaliiton sosialidemokraattinen toimitusjohtaja Risto Parjanne näet vaati lauantain Kauppalehti Presson haastattelussa hyvinvointipalveluihin maksuja. Esimerkkeinä maksullisista palveluista hän mainitsi muun muassa lukio- ja korkeakoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Sen sijaan peruskoulun pitää hänen mielestään olla ilmainen jatkossakin.
Parjanteen mielestä poliitikot väistävät "pakollista keskustelua" hyvinvointipalvelujen rajauksesta. - Olen vakuuttunut, että olemme pidemmällä tähtäimellä tällaisten kysymysten äärellä. Nyt poliittisella järjestelmällä ei ole halua käydä tähän kiinni, hän huomautti.
Maksuttomia palveluja ei ole. Joku ne maksaa aina. Halua tarttua asiaan näin ollen aivan ilmeisesti siis on. Parjanteen kuitenkin soisi järjestävän Urpilaiselle ja muillekin demareille tukiopetusta oikeaan otteeseen. Ja säästävän lukio-opetuksen edelleen maksuttomana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.