Heipä hei. Heräsin aamulla toinen poski aivan riekaleiksi purtuna ja muutenkin aika pihalla (vielä enemmän kuin normaalisti :) , koko päivän olin ihan poikki. Mietinkin tässä, onko mahdollista, että mulla on ollut yöllä kohtaus... mieskään ei sattunut olemaan kotona, ja ainoa oma muistikuvani on, että heräsin jossain vaiheessa yskimään ihan hullun lailla.
En ole aikaisemmin "kohtaillut" yöllä, joten kysyisinkin teiltä, jotka olette, miten tiedätte siitä aamulla -vai tiedättekö mitenkään.
En ole aikaisemmin "kohtaillut" yöllä, joten kysyisinkin teiltä, jotka olette, miten tiedätte siitä aamulla -vai tiedättekö mitenkään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
minulla. Tiedän kyllä saaneeni yöllisen kohtauksen juuri tuosta purrusta poskesta, aamupissille lähtiessä heikottaa ja olo on muutenkin ihan pöllämistynyt. Joskus hampaat eivät tunnu oikein "mahtuvan" suuhun; alaetuhampaani onkin nykyisin ihan "nökö" sitä tarpeeksi usein runneltuani.
Joskus myös kielessä on nirhaisu. Mutta sanoisin, että ennen kaikkea yleinen jäykkyys, pöllämistynyt/ puusta pudonnut -olo ovat itselleni jo riittäviä hälytyskelloja.
että minulla on ollut ainakin yksi yöllinen kohtaus. Olen joutunut paljon heräilemään yöllä vauvan takia . lämmittämään pulloa ja jne. Yhtenä yönä en päässyt nousemaan sängystä ylös, en sitten millään. Minulla kohtaukset kun vievät niin voimat etten pääse kävelemään. Onneksi mies sattui olemaan silloin kotona ja ruokki pikkuisen.
Kyselin mieheltä että olinko kohtaillut , mutta ei ainakaan ollut herännyt tärinään. Miehellä kun sattuu nuo unenlahjat olevan todella hyvät niin se ei heräisi vaikka pommi räjähtäisi, mutta itse epäilen että oisin saanut kohtauksen.
"keino" jolla vakuuttelen itselleni, ettei kohtausta ole ollut, on lihaskipujen puuttuminen. Nimittäin muutamia samantyyppisiä kokemuksia on täälläkin. Kieleen ja poskeen satun puraisemaan sen verran usein, etten oikein voi käyttää sitä epäilyissäni. Toisaalta olen ollut aina sitä mieltä, että olisi ihan normaalia silloin tällöin unissaan vähän näykkiä poskilihaa mutta onko lie:) Mutta kieltämättä muutamina aamuina kun ei meinaa pystyssä pysyä ensiaskelilla ja tärisyttää, on kohtauksen mahdollisuus jäytänyt mieltä. Itselläni todistetut GM:t on kuitenkin aiheuttaneet aivan järkyt lihaskivut parille seuraavalle päivälle.
Viitisen vuotta sitten, ennen epin uutta puhkeamista, heräsin aamulla ällöön todellisuuten; olin oksentanut sänkyyn. Säikähdin tosi paljon mutta laitoin mahdollisen ärhäkän ruokamyrkytyksen piikkiin kun en muutakaan järkevää syytä keksinyt eikä epi käynyt mielessäkään. Muistin siitä yöstä juuri sen kakomishetken mutten mitään muuta. Tätä epäilen nykyään ekaksi uudeksi tulemiseksi..
Koska asun toistaiseksi(?) yksin, on joskus hulluina hetkinä käynyt mielessäni videokameran ostaminen tms., ihan vain siksi että saisin tiedon mitä oikein puuhastelen unissani.
lihaskivut tulevat vasta n. vrk kohtauksen jälkeen; vähän samaan tapaan kuin pitkästä aikaa on käynyt salilla, seuraavana päivänä ei meinaa päästä pöntöltä ylös lihasten kipuillessa. Pahimmillaan lihaskivut ovat 2 vrk:n kuluttua. Yksi neurologi sanoikin minulle, että gm-kohtaus vastaa oikein kunnon punttisalitreeniä.
Webkamerankin lienee voi laittaa kuvaamaan yön yli... käsittääkseni siitä saa tallennettua myös. Pitäs vaan kai sitten nukkua valot päällä lienee.
Uskon tietäväni sen joka kerta sillä kohtaukseni tulevat nykyään aikalailla aikataulun mukaan ja kohtauksia seuraavana aamuna pystyn heti sanomaan että "jaha, oli taas yksi niistä öistä". Myös poikaystävä yleensä pystyy tuntemukseni todistamaan sillä hän herää jo siihen jos hengitän nopeammin kuin yleensä :)
Olo on sekava, hieman huimaa ja väsyttää ihan mielettömästi. Kyllä sen vaan tietää, kuten myös päivisin sen tietää jos kohtaus on tulossa..
kerran olin menossa nukkumaan, sammutin valot ja aloin nykiä, en tiedä oliko vain nykimistä vai kunnon kramppeja mutta muistan vain alun että "nyt se tulee" ja nykimisen alun muistan. aamulla heräsin seuraavan kerran. mietin kyllä että kuinka iso ja pitkä se kohtaukseni oli ollut. siitä ei ole mitään muistikuvaa.
Minulla on ollut nykimiskohtauksia, poissaolokohtauksia, lukemiseen ja puheeseen liittyviä kohtauksia, pari isoa kouristuskohtausta.