Tällä hetkellä tulevan talomme lämmöntuottajana näyttäisi vahvimmin olevan sähköllä lämpiävä lattia ja vielä niin, että lattia on koko ajan lämmin. Summattuani vesikiertoisen lattialämmityksen edut, haitat ja investointikustannukset sekä sähköllä toteutettavan vastaavat (yösähkönä ja jatkuvana) ja valintamme näyttäisi olevan jatkuva sähköinen lattialämmitys. Vesikiertoinen toisi tietysti paremman mahdollisuuden jatkossa vaihtaa lämmöntuottotapaa ja varaava sähkölämmitys ehkä pienentäisi sähkön menekkiä, mutta asumismukavuuden vuoksi valinta on tuo jatkuva. Asumme nyt talossa, jossa on varaava lattialämmitys ja kokemukseni ovat siitä huonot. Kämpän lattiat ovat illalla selkeästi kylmät enkä oikein jaksa uskoa taloudellisuuteen, kun päivän mittaan jäähtymään päässyttä lattiaa aletaan taas illalla lämmittämään. Jatkuva lattialämmitys mahdollistaa myös suuremman valikoiman erilaisia lattiamateriaaleja (ei ole lämmönvaihtelua nääs), myös laminaatit tulevat kysymykseen. Aijuu, valintaan vaikutti myös tontin koko (1400 m2), maaperä (moreenia), taloon tuleva leivinuuni ja asuinpaikkakunta (Pohjois-Suomi).
No tuumaillaanhan vielä, saa nähdä koska taas mielipiteet muuttuvat. Väittäkää vastaan, miksei nuo em. suunnitelmani ole kenties järkeviä?
No tuumaillaanhan vielä, saa nähdä koska taas mielipiteet muuttuvat. Väittäkää vastaan, miksei nuo em. suunnitelmani ole kenties järkeviä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulla on kattolämmitys, ja se pitää kyllä lattiat, istuimet ym. lämpimänä. Olisi ehkä halvempi rakennettaessa, ja tosi huoleton. 20 vuotta on pelannut ilman mitään ongelmia.
Sillähän on myös helppo säädellä lämpötilaa ja pudottaa sitä reissujen yms. ajaksi.
Onko lämmityksen sitten pakko olla lattiassa? Paremman säädettävyyden saat suoraan sähkölämmitykseen pattereilla tai vaikka kattolämmityksellä. Jos päädyt silti lattialämmitykseen niin pyri saamaan varaavuus minimiinsä, eli mahdollisimman ohut laatta.
Minuakin kiinnostaa, miksi varaavuus minimiin?
Jos et halua hyötyä halvasta yösähköstä, vaan haluat käyttää suoraa sähkölämmitystä, niin silloin on parasta hankkiutua eroon myös varaavan lämmityksen haitasta eli hitaudesta. Mitä vähemmän varaavaa massaa, sitä tarkempi ja nopeampi on lämpötilan säätö. Näin esimerkiksi lämpötilan pudotuksista saadaan maksimaalinen hyöty.
En ole huomannut kenenkään mainostavan vesikiertoista lattiaa ja vain typerää sähkökattilaa tekemään lämpöä kiertoon.
Ovatko nämä markkinoilla olevat pikkukattilat niin ulos hinnoiteltuja ( jämä,wirsbo )
Yksinkertaisin "kattila" jonka olen joskus nähnyt oli puolen metrin pätkä 300mm halkaisijalla olevaa putkea. Laipat hitsattu päähän , 2" muhvi jossa 6kW:n vastus/termostaatti/ylikuumenemisuoja paketti.
Lisäksi vielä varoventtiili ja kiertopumppu.Se hoiteli tavallisia vesipattereita termostaattiventtiileillä.
Lattiahommiin lisättäisiin 4-tie venttiili ja säädin.
Käyttövesi normaalilla 300l:n varaajalla.
Asuntovaunumiehet käyttänevät samasta asiasta nimeä lämpöpatruuna.
Esim 6 kW:n vastuksella pitäisi pärjätä jo 120 m2:n talon lämmityksessä, piikit sillä takalla.
kannattaa käydä katsomassa vtt:n tekemä lämmitystapavertailu.
http://www.termocal.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=termocal&mid=14&sid=20081
eipä näytä tuo testi puoltavan täällä palstalla kerrottujen "lämmittäjien" mielipiteitä juurikaan.
vertailusta pisti silmään monikin asia. Mutta ehkä eniten se, että maalämmön kulutus on yllättävän suuri tuossa vertailuryhmässä. Se tarkoittaisi hyötysuhteeksi muutettuna vain 1/2 suhdetta, kun se pumpuissa on 1/3 - 1/4 tasolla.
Omassa talossani öljy maksaisi 9000mk / vuosi, mutta maalämmöllä pääsen 6500mk / vuosi. Sähkö menisi jo lähemmäs 20000mk / vuosi.
Öljyn ja sähkön hinnoista on paha sanoa pitkällä aikavälillä mitään. Sähköllä on se etu, että ison maailman tapahtumat eivät sen hintaan paljoakaan vaikuta. Hyvänä vesivuotena kun sähköstä kuitenkin on ylitarjontaa.
Toinen puoli asiasta on öljypoltinten reistailu. Jotkut öljylämmittäjät ovat vehkeisiinsä varsin kyllästyneitä.
Kattolämmitys on siitä autuas, että sen huoltokustannukset 20 vuoden aikana ovat olleet 0 euroa.
Pari kohtaa kyllä vähän nyrhjähtää tussa taulukossa. Meinaavat repiä 10kWh litrasta öljä... olen nähnyt kyllä laskelmia joissa todelliseksi energiamääräksi on todettu 7kWh/litra. Ja toinen juttu näyttää olevan se että yösähkön hintaa ei ole edes kerrottu ja kallista näkyy olevan ilmitettu yleissähkön hinta. Kolmanneksi, ensin todetaan että energiaa kuluu yhtä paljon lämmitystavasta riippumatta ja silti kaikilla on vähän eri vuosikulutukset.
itse päädyin vesikiertoiseen lattialämmitykseen koska se on vaihdettavissa muuhun lämmitystapaan.Nyt lämmitän yösähköllä 2000 litran varaajaa,käyttövesi lämpiää myös yöllä samassa varaajassa ja hyvin riittää pakkasillakin eikä termostaatit ole lähelläkään täysiä.kustannuksista sen verran että yösähköä on mennyt noin 20000 kwh euroissa kuukausi yhteensä käyttösähkön kanssa noin 100 eeroo.5henkeä 152 asuin neliöö kahdessa kerroksessa kauttaaltaan vesik.lattialämmitys,2001 rak talo.
Samasta syystä minäkin päädyin vesikiertoon ja yösähköön. Itse tosin päädyin parin tuhannen litran varaajaan ja erilliseen käyttövesivaraajaan. Erillisellä käyttövedellä säästän lämpöhäviöissä, kun ei tarvitse kesällä lämmittää sitä suurta varaajaa. Suuri varaajan on ollut asetettuna 30 asteen lämpöön jo yli kuukauden. Ja omassa talossa yösähkö ei olisi riittänyt lähellekään 100% osuuteen, jos käyttövesi olisi samassa pöntössä.