Yksinkertainen kysymys: onko vapaasti hengittävä moottori kestävämpi kuin ahdettu.Mitä moottorin osia ahdin rasittaa eniten (männät, kiertokanget,laakerointi?..)Kova väittely töissä tuosta Vw:n uudesta 1,4 tupla-ahdetusta koneesta.Asiantuntiat kommentoikaa kiitos.
Ahdin ja moottorin kestävyys
Onko tietoo
43
10108
Vastaukset
- ei ole
Vaparista on enemmän kokemuksia suunnittelupöydältä. Näin ollen ne saadaan helposti kestämään, tosin pitkä kokemus voidaan myös käyttää ylimitoituksen poistamiseen jolloin tilanne muuttuu.
Turbollisen koneen mitoitus on sitten hieman erilainen, mutta kunhat asiat ovat kunnolla huomioitu niin ihan yhtä kestäviä ovat.
Kyseessä on siis enemmänkin mitoitusperiaatteista kuin konetyypistä.- vielä vw tapauksesta
Lisätään nyt vielä että VW on perinteisesti suhteellisen huonosti pystynyt mitoittamaan ratkaisut oikein uusien ratkaisujen myötä. Näin ollen olettaisin että kyseinen 1.4l kohdallakin ollaan jossakin kohtaa vedetty rimaa hipoen niin että koneet eivät ole kestäviä.
Jos kyseessä olisi jokin muu valmistaja niin vastaus voisi olla erilainen.
- Erkko!
Aivan mahdoton alkaa arvailemaan..
Vertaa Formula 1:n moottoria johonkin kuorma-auton moottoriin.
F1:n moottori kestää juuri sen kisan (~300km) ennen kuin särkyy. Kuorma-autojen moottori kestää pidempään kuin maailman tappiin. Kuitenkin ensimmäinen on vapari ja jälkimmäinen ahdettu.
Mitä tämä todistaa?? Ei mitään.- paljonkin..
Todistaahan se paljon. Kuormaauto on suunniteltu kestäväksi satojatuhansia km kun taas F1 on suunniteltu kestämään kisan.
Eli molemmat kestävät juuri sen mihin ovat mitoitetut. - MAN_MAN_MAN
paljonkin.. kirjoitti:
Todistaahan se paljon. Kuormaauto on suunniteltu kestäväksi satojatuhansia km kun taas F1 on suunniteltu kestämään kisan.
Eli molemmat kestävät juuri sen mihin ovat mitoitetut.Kyllä ne turbot kestää siinä missä vaparitkin. Itsellä on nyt kolmas turbolla varustettu auto menossa ja aiempaa GTI golfia tuli käskettyä jonkin verran. Yksi tetkijä mikä kannattaa ottaa huomioon on litrateho. 1.4 TSI moottorissa on 100-121 hv/litra. tuo 121 on jo melko paljon pikkukoneelle. Toisaalta esim Touran 1.4 TSI 140 hv eli 100 hv/litra. Samoin Hondan vapari 2.0 VTEC on 100 hv/litra ja kiertää paljon korkeammalle.
Varma tapa saada kone hajalle on kierrättää korkealle, jolloin venttiilien joustetn on oltava jäykempiä pystyäkseen laittamaan vastaan venttiilien dynaamiselle energialle.Tällöin venttiilikoneisto rasittuu enemmän ja on alttiimpi vaurioille.
On myös totta että 1.5bar(g) ylipaine, jonka TSI moottori tuottaa on huomattavasti korkeampi kuin esim muiden VW/Audi konsernin turbojen ahtopaineet. Jännityksellä odotan sadan tuhannen kilometrin rikkoutumista (toivottavasti ei koneen rikkoutumista) - Aikapoika___
MAN_MAN_MAN kirjoitti:
Kyllä ne turbot kestää siinä missä vaparitkin. Itsellä on nyt kolmas turbolla varustettu auto menossa ja aiempaa GTI golfia tuli käskettyä jonkin verran. Yksi tetkijä mikä kannattaa ottaa huomioon on litrateho. 1.4 TSI moottorissa on 100-121 hv/litra. tuo 121 on jo melko paljon pikkukoneelle. Toisaalta esim Touran 1.4 TSI 140 hv eli 100 hv/litra. Samoin Hondan vapari 2.0 VTEC on 100 hv/litra ja kiertää paljon korkeammalle.
Varma tapa saada kone hajalle on kierrättää korkealle, jolloin venttiilien joustetn on oltava jäykempiä pystyäkseen laittamaan vastaan venttiilien dynaamiselle energialle.Tällöin venttiilikoneisto rasittuu enemmän ja on alttiimpi vaurioille.
On myös totta että 1.5bar(g) ylipaine, jonka TSI moottori tuottaa on huomattavasti korkeampi kuin esim muiden VW/Audi konsernin turbojen ahtopaineet. Jännityksellä odotan sadan tuhannen kilometrin rikkoutumista (toivottavasti ei koneen rikkoutumista)"Yksi tetkijä mikä kannattaa ottaa huomioon on litrateho. 1.4 TSI moottorissa on 100-121 hv/litra. tuo 121 on jo melko paljon pikkukoneelle."
Autossani on vakiona litrateho yli 130 onkos se paljon 2 litraiselle moottorille? Nyt siinä on litrateho yli 170 ja vieläkin toimii.
Ei vittu mitä neroja! - litrateholla
Aikapoika___ kirjoitti:
"Yksi tetkijä mikä kannattaa ottaa huomioon on litrateho. 1.4 TSI moottorissa on 100-121 hv/litra. tuo 121 on jo melko paljon pikkukoneelle."
Autossani on vakiona litrateho yli 130 onkos se paljon 2 litraiselle moottorille? Nyt siinä on litrateho yli 170 ja vieläkin toimii.
Ei vittu mitä neroja!autosi ei tule kestämään kuin korkeintaan pari-kolmekymmentä tuhatta. Vittu minkälaisia idiootteja täällä luuhaa.
Terv. moottorisuunnittelija - ja kestävyys
litrateholla kirjoitti:
autosi ei tule kestämään kuin korkeintaan pari-kolmekymmentä tuhatta. Vittu minkälaisia idiootteja täällä luuhaa.
Terv. moottorisuunnittelijaMulla on 2-litrainen 270 hv Evo3 Mitsu ja mittarissa kohta 170000 tkm ja hyvin kestää. Litrateho on vakiona 135 hv/litra.
Sama kone kestää hyvin 320 hv eli 160 hv/ litra ilman muutoksia. Kyse on siitä, mitä tehoja ajatellen kone on rakennettu. Eli paljon tehoa --> kestävät osat - Aikapoika__
litrateholla kirjoitti:
autosi ei tule kestämään kuin korkeintaan pari-kolmekymmentä tuhatta. Vittu minkälaisia idiootteja täällä luuhaa.
Terv. moottorisuunnittelijaOmallani on ajettu vakiona 60tkm ja nyt viritettynä 50tkm. Hyvinhän tuo on kestänyt... palaa vaan moottorisuunnittelija piirtäjän pöytäs ääreen.
- Ketjun aloittaja
ja kestävyys kirjoitti:
Mulla on 2-litrainen 270 hv Evo3 Mitsu ja mittarissa kohta 170000 tkm ja hyvin kestää. Litrateho on vakiona 135 hv/litra.
Sama kone kestää hyvin 320 hv eli 160 hv/ litra ilman muutoksia. Kyse on siitä, mitä tehoja ajatellen kone on rakennettu. Eli paljon tehoa --> kestävät osatIhan hyviä pointteja on tullut esille.Lähtökohta keskustelulle oli siis se, kun nyt perheautoihin kyhätään viritelmiä jossa pienelläiskuntilavuudella otetaan suht suuria tehoja asentamalla kaksi ahdinta.Ja hinta kuitenkin jää alle 30k.euroa.Eli onkohan mitoitukset tuohon hintaan tehty kunnolla.Totta kai Lancer Evo kestää sehän on ralliauto jo lähtökohdiltaan ja hinta sen mukainen.Eli selvää kai on että turbot saadaan kestämään, mutta se maksaa.
- Luetun ymmärtäminen
Ketjun aloittaja kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja on tullut esille.Lähtökohta keskustelulle oli siis se, kun nyt perheautoihin kyhätään viritelmiä jossa pienelläiskuntilavuudella otetaan suht suuria tehoja asentamalla kaksi ahdinta.Ja hinta kuitenkin jää alle 30k.euroa.Eli onkohan mitoitukset tuohon hintaan tehty kunnolla.Totta kai Lancer Evo kestää sehän on ralliauto jo lähtökohdiltaan ja hinta sen mukainen.Eli selvää kai on että turbot saadaan kestämään, mutta se maksaa.
"Lähtökohta keskustelulle oli siis se, kun nyt perheautoihin kyhätään viritelmiä jossa pienelläiskuntilavuudella otetaan suht suuria tehoja asentamalla kaksi ahdinta."
Missään ei puhuttu kahdesta ahtimesta.
"Eli onkohan mitoitukset tuohon hintaan tehty kunnolla."
Pakkohan sen on kestää, jos ei niin sitä varten on takuut.
"Eli selvää kai on että turbot saadaan kestämään, mutta se maksaa."
Turbo kestää aina, mutta kone on eri asia. - R. Aivo
Luetun ymmärtäminen kirjoitti:
"Lähtökohta keskustelulle oli siis se, kun nyt perheautoihin kyhätään viritelmiä jossa pienelläiskuntilavuudella otetaan suht suuria tehoja asentamalla kaksi ahdinta."
Missään ei puhuttu kahdesta ahtimesta.
"Eli onkohan mitoitukset tuohon hintaan tehty kunnolla."
Pakkohan sen on kestää, jos ei niin sitä varten on takuut.
"Eli selvää kai on että turbot saadaan kestämään, mutta se maksaa."
Turbo kestää aina, mutta kone on eri asia.Opettele ymmärtämään lukemasi! Mitähän aloittaja kirjoitti? Mietipä sitä.
- lukemaan ja
Luetun ymmärtäminen kirjoitti:
"Lähtökohta keskustelulle oli siis se, kun nyt perheautoihin kyhätään viritelmiä jossa pienelläiskuntilavuudella otetaan suht suuria tehoja asentamalla kaksi ahdinta."
Missään ei puhuttu kahdesta ahtimesta.
"Eli onkohan mitoitukset tuohon hintaan tehty kunnolla."
Pakkohan sen on kestää, jos ei niin sitä varten on takuut.
"Eli selvää kai on että turbot saadaan kestämään, mutta se maksaa."
Turbo kestää aina, mutta kone on eri asia.ymmärtämään luettu. Lähtökohdan kirjoituksessa mainitaan kaksi ahdinta. Tosin niistä on vain toinen turbo. Toinen on mekaanisesti toimiva. Kestääköhän se toinen aina, niinkuin sun turbo, koneesta puhumattakaan. Takuu ei ole ikuinen.
- R. Aivo
lukemaan ja kirjoitti:
ymmärtämään luettu. Lähtökohdan kirjoituksessa mainitaan kaksi ahdinta. Tosin niistä on vain toinen turbo. Toinen on mekaanisesti toimiva. Kestääköhän se toinen aina, niinkuin sun turbo, koneesta puhumattakaan. Takuu ei ole ikuinen.
Niin siis kumpiko on turbo ja toinen ei?
Kyllä ne molemmat ON turboja. Toimintatapa on vain eri.
Toinen on roots tyyppinen remmiAHDIN -siis mekaaninen ahdin eli turbo.
Toinen on pakokaasuAHDIN -siis turboahdin eli turbo.
Niin siispä kerro kumpiko EI ole TURBO? - kielitoimisto
R. Aivo kirjoitti:
Niin siis kumpiko on turbo ja toinen ei?
Kyllä ne molemmat ON turboja. Toimintatapa on vain eri.
Toinen on roots tyyppinen remmiAHDIN -siis mekaaninen ahdin eli turbo.
Toinen on pakokaasuAHDIN -siis turboahdin eli turbo.
Niin siispä kerro kumpiko EI ole TURBO?Mekaaninen ahdin on kompressori; pakokaasuahdin on turbo
- syytä myöskin miettiä..
litrateholla kirjoitti:
autosi ei tule kestämään kuin korkeintaan pari-kolmekymmentä tuhatta. Vittu minkälaisia idiootteja täällä luuhaa.
Terv. moottorisuunnittelijaMoottorisuunnittelija: oletko koskaan miettinyt millaiseen käytöön koneet tulee? Autot ajetaan pääosin nopeusrajoituksien mukaan, eli rasitus on mitätön (luokkaa 20hp).
Vaikka se kone on hieman pirteämpi se 20hp on edellen 20hp.
Tästä johtuen auton koneet kestävät vaikkakin ovat huonosti mitoitettuja. Harva niistä kestää jatkuvaa korkeata (80-90%) kuormitusta. - vaan että
syytä myöskin miettiä.. kirjoitti:
Moottorisuunnittelija: oletko koskaan miettinyt millaiseen käytöön koneet tulee? Autot ajetaan pääosin nopeusrajoituksien mukaan, eli rasitus on mitätön (luokkaa 20hp).
Vaikka se kone on hieman pirteämpi se 20hp on edellen 20hp.
Tästä johtuen auton koneet kestävät vaikkakin ovat huonosti mitoitettuja. Harva niistä kestää jatkuvaa korkeata (80-90%) kuormitusta.kyllä ahdetut autot saavat aina vaparia enemmän kenkää "suuremman/paremman" suorituskyvyn takia joten kestävyys lyhenee...ja varsinkin nykyautot joita on vielä helppo lastuttaa ja ottaa kaikki irti.
- muka moottorisuunnittelijoita
litrateholla kirjoitti:
autosi ei tule kestämään kuin korkeintaan pari-kolmekymmentä tuhatta. Vittu minkälaisia idiootteja täällä luuhaa.
Terv. moottorisuunnittelijaTurbon hauskuus on siinä, että kuljettaja voi itse vaikuttaa siihen paljonko sitä ja sen synnyttämää "lisätehoa" tulee käyttöön. Jos aikuisten leikisti laittaisimme 100hv pikkukoneeseen turbon ei sen koneen kestäminen vähene yhtään ettei kuljettaja "käske" sitä koskaan. Jos sitä taas käsketään autobaanaan tuntitolkulla täyttä kaasua se saattaa hyytyä jo ensimmäisen tunnin aikana. Ainakin Audin (VW) koneet kestävät ahdon noistamista todella reippaasti ja silti niillä ajelee satoja tuhansia.
Toisaalta en ole koskaan ymmärtänyt mitä järkeä on suurella työllä ja rahalla virittää 100hv diiseliä tai bensakonetta kun ei se kuitenkaan koskaan kiihdy yhtään mihinkään kuin katolta pudottamalla. Aivan sama meneekö nollasta sataan 10 tai 15 sekunttia. Sitten kun sen saa menemään 5 sekunnin pintaan alkaa hommassa olemaan jotain järkeä. Muuten se yleensä vain pilaa ennestään hyvän auton ja edelleen monet perheautot hujahtelevat ohi joka puolelta. - Taas Termit
R. Aivo kirjoitti:
Niin siis kumpiko on turbo ja toinen ei?
Kyllä ne molemmat ON turboja. Toimintatapa on vain eri.
Toinen on roots tyyppinen remmiAHDIN -siis mekaaninen ahdin eli turbo.
Toinen on pakokaasuAHDIN -siis turboahdin eli turbo.
Niin siispä kerro kumpiko EI ole TURBO?...sekaisin.
Ei kukaan käytä puhekielessä mekaanisesta ahtimesta termiä turbo!!Vai väitätkö esim.että Top-fuel-dragsterit ovat TURBOAHDETTUJA??!!
Ja tossa vähän terminologiaa==> http://fi.wikipedia.org/wiki/Turbo
- asfgdsafgd
Tältä palstalta et saa yhtään asiantuntijan kommenttia.
- vain maallikko
Kirjoituksesi tarkoitusta ?
Jos olet asiantuntija tai tiedät jotain, niin miksi et kertoisi, saataisi palstan tasoa päivitettyä.
Ellet itsekään tiedä mitään niin mille pohjalle arvostelusi nojaa ? - vain
vain maallikko kirjoitti:
Kirjoituksesi tarkoitusta ?
Jos olet asiantuntija tai tiedät jotain, niin miksi et kertoisi, saataisi palstan tasoa päivitettyä.
Ellet itsekään tiedä mitään niin mille pohjalle arvostelusi nojaa ?väitellään ja haukutaan?
- sanoa...
"Yksinkertainen kysymys: onko vapaasti hengittävä moottori kestävämpi kuin ahdettu."
Kuten tuossa yllä jo tulikin esille, tuohon yksinkertaiseen kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kestävyys riippuu moottorin mitoituksesta.
"Mitä moottorin osia ahdin rasittaa eniten (männät, kiertokanget,laakerointi?..)"
Korkeampi paine palotilassa rasittaa kaikkia noita luettelemiasi ja niiden lisäksi ainakin kampiakselia, kantta ja kannentiivistettä. Kaikkien osien rasitus kasvaa suunnilleen samassa suhteessa. Sen lisäksi lämpöä syntyy enemmän, koska polttoainettakin poltetaan enemmän ja tämä hukkalämpö osaltaan lisää moottorin rasitusta. Sylinterin jäähdytys ei yleensä ole ongelma, mutta mäntä tarvitsee lisäjäähdytystä ja venttiilit pitää ehkä valmistaa paremmin kuumuutta kestävästä ja lämpöä johtavasta materiaalista. Kannen jäähdytystäkin tarvitsee ehkä tehostaa. Ja tietenkin koko jäähdytysjärjestelmä(vesikanavat, vesipumppu, jäähdytin, tuulettimet) pitää mitoittaa kasvanutta hukkatehoa silmällä pitäen.
Eli kestävyys riippuu täysin siitä, kuinka Saksalaisinsinöörit ovat osien mitoituksessa onnistuneet ja selviää kun kilometrejä ensimmäisille kyseisellä moottorilla varustetuille autoille enemmän karttuu.
Sinänsä aika ihmeellistä että tuollaisia ratkaisuja niin paljon pelätään. Ei se turbo-moottori nyt enää mikään uusi keksintö ole, ja onhan Volkkarikin sellaisia rakennelut jo ainakin parikymmentä vuotta, joten kokemusta luulisi löytyvän ihan mukavasti. Itse en ainakaan usko, että se sen heikompi olisi kuin mikä tahansa muukaan täysin uusi moottorityyppi.- ole uusi
keksintö turbo kone,mutta silti en luottaisi pitemmän päälle pieneen kaksois ahdettuun.
Jos tuijotetaan tehoa ja otetaan esim. 2,5l v6 170hv ja 1,4 tsi 170hv ja ajetaan niillä 300000km!!
Kumpikohan kone kestää sen paremmin ja avaamatta? ei liene epäselvää!!!
Pieni kone on koko ajan kovemmilla kuin suurempi vaikka olisi tehot/suorituskyky aivan samat. - höpöhöpöö
ole uusi kirjoitti:
keksintö turbo kone,mutta silti en luottaisi pitemmän päälle pieneen kaksois ahdettuun.
Jos tuijotetaan tehoa ja otetaan esim. 2,5l v6 170hv ja 1,4 tsi 170hv ja ajetaan niillä 300000km!!
Kumpikohan kone kestää sen paremmin ja avaamatta? ei liene epäselvää!!!
Pieni kone on koko ajan kovemmilla kuin suurempi vaikka olisi tehot/suorituskyky aivan samat.ei opelin tai foortin 2,5 v6 koneella päästä lähellekkään tuota km määrää, ei ainakaan avaamatta
- Vaparikoneet
höpöhöpöö kirjoitti:
ei opelin tai foortin 2,5 v6 koneella päästä lähellekkään tuota km määrää, ei ainakaan avaamatta
Oikein tehtynä turbokone kestää helposti 250tkm. Vanhat bensakoneet ja dieselit kestivät helposti ajaa 800tkm-900tkm. Johtuen, että auton litratehot saatoivat olla vain 15-30hp. Ajotapa vaikuttaa myös kovasti koneen kestävyyteen. Onhan joku ajanut Honda Civic 1.3 litran bensakoneella 600tkm koskaan avaamatta konetta. Omalla Civicillä oli ajettu vähän vajaa 340tkm, moottoria ei oltu koskaan avattu.
- muka pääse
höpöhöpöö kirjoitti:
ei opelin tai foortin 2,5 v6 koneella päästä lähellekkään tuota km määrää, ei ainakaan avaamatta
mulla on 287tkm taulussa ja avaamaton on.
Paremmin kestää kuin yksikään vw tsi turbo kone joilla tulee 200tkm olemaan jo kova saavutus avaamatta!! - ne elektroniset
muka pääse kirjoitti:
mulla on 287tkm taulussa ja avaamaton on.
Paremmin kestää kuin yksikään vw tsi turbo kone joilla tulee 200tkm olemaan jo kova saavutus avaamatta!!ohjaus-ja apulaitteet ja muut härpättimet joiden takia saa jatkuvasti korjaamolla juosta.
- niitähän ei
ne elektroniset kirjoitti:
ohjaus-ja apulaitteet ja muut härpättimet joiden takia saa jatkuvasti korjaamolla juosta.
ole muissa autoissa kuin ford ja opel,niinkö?
Työnnä sä härpättimes perseesees!!!!!!!
Ei ole muiden vika jos et muuta pysty ostaan ku opelin.
- Mämmi
Ei.
- nimimerkki
Jos on samantehoinen vapaastihengittävä ja ahdettu niin ahdetussa sylinteripainekäyrä on laakeampi ja huippu käy matalammalla kuin vapaastihengittävässä.
Tästä johtuu se että matalaviriteinen ahdettu moottori on ahdinta lukuunottamatta melkein ikuinen.
Ja miksi sylinterin mitat (=tilavuus) määräisi mitenkään koneen kestävyyttä?
Lähde: Corky Bell; Maximum boost. Mielenkiintoista luettavaa!- humoristi.
Heh heh
- nimimerkki
humoristi. kirjoitti:
Heh heh
Oliko tuossa jotai mitä et ymmärtänyt jos se humoristiselta vaikutti?
- olla
nimimerkki kirjoitti:
Oliko tuossa jotai mitä et ymmärtänyt jos se humoristiselta vaikutti?
ainoa ketä ymmärtää jotain,muut on jotain 16 vuotiaita mopopoikia,jotka eivät ole muuta tehneet kun asentaneet poppikoneen ja neon-valot pohjanalle...Ei taida suomen korjaamoilla olla helppoa löytää mekaanikkoja(tietokoneen räplääjiä kyllä löytyy 13 tusinassa)
- KONETYYPPI
olla kirjoitti:
ainoa ketä ymmärtää jotain,muut on jotain 16 vuotiaita mopopoikia,jotka eivät ole muuta tehneet kun asentaneet poppikoneen ja neon-valot pohjanalle...Ei taida suomen korjaamoilla olla helppoa löytää mekaanikkoja(tietokoneen räplääjiä kyllä löytyy 13 tusinassa)
On ainakin 18v46,1800 litrainen twinturbo ABB-ahtimilla.25000 hevosvoimaa on siinä 500rpm:llä ja tyhjäkäynti 500rpm,mites se on mahdollista?
Miettikääs sitä LIPPISPOJAT - LIPPISPOIKA
KONETYYPPI kirjoitti:
On ainakin 18v46,1800 litrainen twinturbo ABB-ahtimilla.25000 hevosvoimaa on siinä 500rpm:llä ja tyhjäkäynti 500rpm,mites se on mahdollista?
Miettikääs sitä LIPPISPOJATKyseessähän on raakaöljytislettä hyväksikäyttävä mäntämoottori, siis aika yleinen tyyppi.
Kone on vakiokierrosmoottori, jonka litrateho on n.14 hv/l, tarkottaa että 2 l moottorista puristetaan 28 hv, kestää varmaan kone kuin kone, ja ahtimet ei taatusti lisää käyttötunteja, olipa ne merkiltään mitä hyvänsä. - -seurailija-
Sylinteripainekäyrä on exponenttimuotoinen jonka alku ja loppupaineiden suhde riippuu vain puristussuhteesta ja kaasun koostumuksesta(pl. lämmön johtuminen).
Alkupaineen merkitys puristusvaiheessa käyrän muotoon on suurempi, ja mitä korkeampi se on, sitä jyrkempi on käyrä.
Esim jos puristussuhde on 10 ja alkupaine 1 bar, niin samaan loppupaineeseen päädytään kun putistussuhde on 9 ja alkupaine 1.15 bar.
Työpaine on muodoltaan identtinen puristuspaineen kanssa, kaasumäärän P,V/T-suhde pysyy samana tilavuuden kummankinsuuntaisessa muutoksessa,ja huippupaine on lämpötilojen (palaminen) suhteessa puristuspaineeseen.
Siis tarina ahtamisen(puristuksen alkupaine)vaikutuksesta käyrän loivenemiseen tai työpaineiden alenemiseen voidaan luokitella huvittavaksi provoksi tai totaaliseksi väärinkäsitykseksi. - pena 879
-seurailija- kirjoitti:
Sylinteripainekäyrä on exponenttimuotoinen jonka alku ja loppupaineiden suhde riippuu vain puristussuhteesta ja kaasun koostumuksesta(pl. lämmön johtuminen).
Alkupaineen merkitys puristusvaiheessa käyrän muotoon on suurempi, ja mitä korkeampi se on, sitä jyrkempi on käyrä.
Esim jos puristussuhde on 10 ja alkupaine 1 bar, niin samaan loppupaineeseen päädytään kun putistussuhde on 9 ja alkupaine 1.15 bar.
Työpaine on muodoltaan identtinen puristuspaineen kanssa, kaasumäärän P,V/T-suhde pysyy samana tilavuuden kummankinsuuntaisessa muutoksessa,ja huippupaine on lämpötilojen (palaminen) suhteessa puristuspaineeseen.
Siis tarina ahtamisen(puristuksen alkupaine)vaikutuksesta käyrän loivenemiseen tai työpaineiden alenemiseen voidaan luokitella huvittavaksi provoksi tai totaaliseksi väärinkäsitykseksi.No mites selität sen tilanteen että moottorin alkuperäinen kiertokanki/mäntä vaihdetaan pitempään kiertokankeen ja matalampaan mäntään (puristusuhde pysyy samana)ja kuitenkin kierrosherkkys ja kestävyys paranee...Tai sen asian että moottorista esim 250hv 8000rpm vapaasttihengittävänä ja samasta moottorista turbolla 250hv 6000rpm...vaikuttavasitkohan mottorin sisäisett massat ehkä jotenkin kestävyyteen?
- -seurailija-
pena 879 kirjoitti:
No mites selität sen tilanteen että moottorin alkuperäinen kiertokanki/mäntä vaihdetaan pitempään kiertokankeen ja matalampaan mäntään (puristusuhde pysyy samana)ja kuitenkin kierrosherkkys ja kestävyys paranee...Tai sen asian että moottorista esim 250hv 8000rpm vapaasttihengittävänä ja samasta moottorista turbolla 250hv 6000rpm...vaikuttavasitkohan mottorin sisäisett massat ehkä jotenkin kestävyyteen?
Suurempi kiertokanki/kammensäde - suhde, → pienempi männän max. nopeus (ei keskinopeus), ja -kiihtyvyys, sekä pienempi sivuttaisvoima.
Kierrosherkkyyteen ja kestävyyteen vaikutus on lähinnä
teoreettinen.
Tehohan on momentin ja kierrosten tulo.
Suurilla kierroksilla haittana mm. massavoimien kitkatehon kasvu ja momenttia kasvatettaessa suuremmat sylinteripaineet (=kitkat) ja lämpömäärät/kierto
Moottorin kestoa ei yksiselitteisesti voi verrata vain kierrosluvun mukaan.
Lue koko ketju, sieltä löytyy asiaakin. - nimimerkki
-seurailija- kirjoitti:
Sylinteripainekäyrä on exponenttimuotoinen jonka alku ja loppupaineiden suhde riippuu vain puristussuhteesta ja kaasun koostumuksesta(pl. lämmön johtuminen).
Alkupaineen merkitys puristusvaiheessa käyrän muotoon on suurempi, ja mitä korkeampi se on, sitä jyrkempi on käyrä.
Esim jos puristussuhde on 10 ja alkupaine 1 bar, niin samaan loppupaineeseen päädytään kun putistussuhde on 9 ja alkupaine 1.15 bar.
Työpaine on muodoltaan identtinen puristuspaineen kanssa, kaasumäärän P,V/T-suhde pysyy samana tilavuuden kummankinsuuntaisessa muutoksessa,ja huippupaine on lämpötilojen (palaminen) suhteessa puristuspaineeseen.
Siis tarina ahtamisen(puristuksen alkupaine)vaikutuksesta käyrän loivenemiseen tai työpaineiden alenemiseen voidaan luokitella huvittavaksi provoksi tai totaaliseksi väärinkäsitykseksi.Kyse ei ollut puristuspaineesta vaan sytytyksen jälkeen tapahtuvasta palorintaman etenemisestä johtuvasta paineesta (työpaine?).
Käsitykseni mukaan herra Bell tarkoitti että korkeapaineinen seos palaisi hitaammin ja siitä johtuu tasaisempi painekäyän muoto.
Tarkistamma asian kunhan pääsen ylihuomenna kirjan ääreen ammentamaan tietoa...
Heebo on tuo:
http://www.bentleypublishers.com/author.htm?authorId=6
ja kirja on tuo:
http://www.bestwebbuys.com/Maximum_Boost-ISBN_0837601606.html?isrc=b-search - pena879
-seurailija- kirjoitti:
Suurempi kiertokanki/kammensäde - suhde, → pienempi männän max. nopeus (ei keskinopeus), ja -kiihtyvyys, sekä pienempi sivuttaisvoima.
Kierrosherkkyyteen ja kestävyyteen vaikutus on lähinnä
teoreettinen.
Tehohan on momentin ja kierrosten tulo.
Suurilla kierroksilla haittana mm. massavoimien kitkatehon kasvu ja momenttia kasvatettaessa suuremmat sylinteripaineet (=kitkat) ja lämpömäärät/kierto
Moottorin kestoa ei yksiselitteisesti voi verrata vain kierrosluvun mukaan.
Lue koko ketju, sieltä löytyy asiaakin.Pidemmän kiertokangen/matalamman männän vaikutus ei todellakaan ole teoreettinen,tätä temppua on käytetty huomattavilla tuloksilla esim fordin OHC moottorissa asentamalla siihen saabin 900 kiertokangget,nimenomaan sivuittaisvoimat(kun mäntä on tulossa ylöspäin se ei paina yhtäpaljon sylinterin seinämää vastaan,ja näinollen myös kuluminen/kitka pienenee...teoreetikot älkööt vaivautuko,20 vuotta pulttinpyöritystä opetta asioita...
- 35v vääntöä
pena879 kirjoitti:
Pidemmän kiertokangen/matalamman männän vaikutus ei todellakaan ole teoreettinen,tätä temppua on käytetty huomattavilla tuloksilla esim fordin OHC moottorissa asentamalla siihen saabin 900 kiertokangget,nimenomaan sivuittaisvoimat(kun mäntä on tulossa ylöspäin se ei paina yhtäpaljon sylinterin seinämää vastaan,ja näinollen myös kuluminen/kitka pienenee...teoreetikot älkööt vaivautuko,20 vuotta pulttinpyöritystä opetta asioita...
Ei niitä pitempiä ja painavampia kankia kestävyyden takia laitella vaan ku massoja koitetaan vähentää niin männät laitetaan kevyimmät, jotka on sitten niin matalat että vaatii pitemmät kanget pakosta.
Jokasta huumorilla heitettyä tarinaa ei tarttis ottaa ihan tosissaan. - MITÄ HELVETTIÄ
35v vääntöä kirjoitti:
Ei niitä pitempiä ja painavampia kankia kestävyyden takia laitella vaan ku massoja koitetaan vähentää niin männät laitetaan kevyimmät, jotka on sitten niin matalat että vaatii pitemmät kanget pakosta.
Jokasta huumorilla heitettyä tarinaa ei tarttis ottaa ihan tosissaan.Sä mahdat selitää,"yritetään pienentää massoja joten käytetään raskaampia kankia ja kevyempiä mäntiä...HYVIN SANOTTU.Mikä se hyöty sitten on?Taisin kirjoitta sen jo miksi niin tehdään(SUN VASTAUS OLI VÄÄRIN)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901249
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511046En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse63797Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14750Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli290706- 60694
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?39661- 60638
En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634