Ruotsalainen talouslehti PRIVATA AFFÄRER kirjoittaa tänään tutkimuksesta, missä verrataan ruotsalaisrahastojen ja kehittyvien markkinoiden rahastojen tuottoja ja riskejä.
Kaikki rahastosijoittajat toki tietävät kehittyvien markkinoiden ylivoimaisuuden tuottojen suhteen.
Erittäin yllättävä tieto on kuitenkin, että kehittyvien markkinoiden riskit ovat viimeisen kolmen vuoden aikana olleet pienemmät kuin ruotsalaiset vastaavat.
Tuoneeko tämä lisää rohkeutta sijoittaa kehittyville markkinoille?
Koko lehtijuttu löytyy tiistain lehdestä (www.privataaffarer.se/newsText.asp?s=kronika&a=5617)
Kaikki rahastosijoittajat toki tietävät kehittyvien markkinoiden ylivoimaisuuden tuottojen suhteen.
Erittäin yllättävä tieto on kuitenkin, että kehittyvien markkinoiden riskit ovat viimeisen kolmen vuoden aikana olleet pienemmät kuin ruotsalaiset vastaavat.
Tuoneeko tämä lisää rohkeutta sijoittaa kehittyville markkinoille?
Koko lehtijuttu löytyy tiistain lehdestä (www.privataaffarer.se/newsText.asp?s=kronika&a=5617)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jutun kirjoittaja perustelee BRIC-indeksin pienempää riskiä sillä, että arvonnousu viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut parempaa kuin ruotsalaisella rahastolla, mutta keskihajonta on ollut samansuuruinen. Tämä päätelmä on kyllä tehty vähän heppoisin perustein. Edellä olevasta ei voi päätellä muuta kuin, että viimeisen kolmen vuoden aikana markkinoilla on ollut yhtenäisempi käsitys BRIC-indeksin arvostustasosta, kuin ko. ruotsalaisenrahaston arvostustasosta. Tämä nyt ei ole mikään ihme, koska uskoisin, että verrattaen suurempi joukko analyytikkoja maailmalla seuraa Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan pörssejä kuin Tukholman pörssiä.
Ja siksi toiseksi, sijoittajaa tyypillisesti kiinnostaa tulevat riskit. Tätä ei voi päätellä mennyttä pörssidataa analysoimalla.
Kaikki tuo Teukan mainitsema pitää paikkansa. Toki on erittäin hyödyllistä vertailla näitä kahta, sillä meillä Suomessa on vain yksi nuotti kehittyvien markkinpoiden kirjoittelussa. Meillä vain varoitetaan jatkuvasti kehittyvien markkinoiden riskeistä, eikä analysoida ollenkaan, mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.
Uskoisin pääosan rahastosijoittajista jättävän noteeraamatta nämä varoitukset. Korkeintaan 10 % osuus kehittyville markkinoille on ollut tuo ainoa nuotti meillä. Sitä eivät ainakaan kokeneemmat sijoittajat alkuunkaan noudata.
Riskejä voi hallita oikein hyvin muutenkin, kuin luopumalla kunnon tuotoista.
sijoittajille mannaa että nopeaa laskee ja nopeaa nousee ylöspäin.rohkea rokan syö.hyvä että pikkusijoittjat lähtivät pois ja menivät korkopuolelle nyt ollaan jo entisellä tasolla .
kannattiko elokuussa nostaa tappiolla ulos.?
Kotiutin elokuussa voittoja yli 5000 euroa.
Sijoitin uudelleen kuopan pohjalla pääosan ja pienemmän osan vähän sen jälkeen. Nyt salkku näyttää jo taas 4000 euroa plussaa. Monet rahastot ovat nousseet jo parikymmentä prosenttia elokuun notkahduksen jälkeen.
Olen piensijoittaja ja kotiutan voittoja säännöllisesti kun otollinen tilaisuus tulee. Vuositasolla olen päässyt 50-60% tuottoihin, mihin olen tyytyväinen. Se on noin kymmenen kertaa enemmän kuin mitä korkeimmat tämän hetken tallatuskorot antavat.
sen pitää mennäkkin.
massaa baanalle ja kunnolla 75% omaisuudesta kiinaan kyllä tulee kotia takasi lihavana.
Kun sijoittamisessa puhutaan riskistä puhutaan yleensä volatiliteetistä eli kurssin vaihtelun suuruudesta TAAKSEPÄIN, kuten Teukka toinen kirjoittaja hyvin toi esille.
Kuten Teukka mainitsi sijoittajaa kiinnostaa riskit eteenpäin. Tätäpä ei sitten voida mitatakkaan.
Kehittyviä markkinoita ja perinteisiä markkinoita verrattessa minusta on hankala edes ajatella, kumpi on riskialttiimpi loppujen lopuksi. Minusta yksi ratkaiseva tekijä on miten sijoituksen tekee.
Itse esimerkkinä näen USA:n markkinat tällä hetkellä melkoisen suuren riskin markkinoina.
USA:ssa on ollut hiljattain hurrikaaneja ja ilmaston muutoksen on huhuttu kiihtyvän. Öljyn jalostus on merkittävässä roolissa USA:n taloudessa. Tämä yksi merkittävä riksi USA:n taloudelle.
Toinen merkittävä riski on terrorismi. Ei ole kauaa, kun hyökkäys tehtiin World Trade Centeriin. Seuraava isku iaheuttanmee myös poikkeustilan tai sotatilan. Tämä vaikuttaa varmasit markkinoihin.
Kolmas on tuo Subrime riski ja sitten taantuma. Nämä ei kuitenkaan todennäköisesti aiheuta esimerkkinä 20% laskua markkinoissa, jonka sotatila esimerkkinä voi tehdä.
Tässä esitettiin esimerkkejä riskeistä joita ei käytänössä mitata mitenkään. Onko kehittyvillä markkinoilla sitten enemmän riskejä kuin kehittyneillä. Kehittyneillä on pidemmät kapitalistiset perinteet ja toiminta vakiintunutta. Kehittyviellä markkinoilla voi tapahtua yllätäviä muutoksia. Tästä hyvä esimerkki Thaimaan sotilavallankaapaus ja sotatila, jonka seurauksena kurssit tipahti 40%.
Kuinka moni esimerkkinä Kiinaan sijoittaneista on katsonut kartalta missä on Myanmar. Mitä, jos tilanne siellä laajenee Kiinaan ja Kiina julista sotatilan? Laskeeko kurssit 40%? Minä en usko sen vaikuttavaan Kiinaan taoudellisesti, mutta pörssin reaktio ja mielikuvat voi olla toinen. Myanmarin tilanne voi vaimkuttaa sen sijaan neljään Tiikeriin ja kenties vähän välillisesti Kiinaan. Mutta eihän subprimen pitänyt vaikuttaa Suomeen. Eihän?
Pörssi elää paljon mielikuvista. Harva kehittyneille markkinoille sijoittavista edes tietää mitä esimerkkinä Intiassa todellisuudessa tapahtuu. Kuinka moni osaa esimerkkinä sanoa, mikä on hänen sijoituksensa yhtiöiden P/e-luku? Väittäisin, että aika harva. Ollaan vaan tyytyväisiä amrkkinoiden kehitykseen tietämättä kuinka tehokkasti markkinat todellisuudessa pyörivät.
Mielestäni näissä tapauksissa erittäin suuri paino jää rahastoyhtiön toiminnalle. Sen on osattva toimia järkevästi. Edelleen sijoittajan on käytännössä luotetava yhtiöönsä. Mik'ä on sitten luotettava yhtiö? Subprime kriisissä pyörivät Jenkkirahastoyhtiöt?
Minusta on tärkeintä ettei laita kaikkia marjoja samaan koriin. Toisaalta minusta on hyvä, että rahastoni hoitajalla on mahdollisuuksia. On huono tilanne rahaston hoitajalle, jos tiettää Kiinan tippuvan kymmeniä prosentteja, mutta ei voi siirtää rahaa muille markkinoille.
ainakin laadukkaita televisioita.
mutta eikös rahat kannata vetäistä turvaan kun aasia yskii , sieltä leviää europpaan ja usaa näin joka kerta. nyt kun aasia yskäisee niin heti rahat korkopuolelle odottomaan montun pohjaa.sitten vaan pikkuhiljaa takaisin.