Osia artikkelista, joka täällä on tietysti moneen kertaan ollutkin. Edelleen itse kuitenkin kärvistelen tämän sairauden kanssa, joka on alkanut suunnilleen niihin aikoihin kuin artikkeli on kirjoitettu. Olisinpa lukenut sen silloin.
Hankala, haitallinen home
Duodecim
2004;120(13):1681-7
Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen
Teema: Ympäristö
Terveyshaitat
Kosteusvaurioisissa rakennuksissa esiintyy monenlaisia terveyshaittoja. Yleisimpiä ovat erilaiset ärsytys- ja yleisoireet. Sekä lapsilla että aikuisilla on osoitettu esiintyvän tavallista enemmän hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytystä, yskää ja limannousua, nuhaoireita, käheyttä, hengenahdistusta sekä yleisoireita, kuten väsymystä, kuumeilua, lihas- ja nivelkipuja, muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia (mm. Dales ym. 1991, Peat ym. 1998, Bornehag ym. 2001). Oireita esiintyy rakennuksessa oltaessa, ja yleensä ne lievittyvät tai katoavat altistuksen loppuessa (Hirvonen ym. 1999). Rakennuksen korjauksiin yhdistettyjä interventiotutkimuksia on julkaistu vasta vähän, mutta löydökset ovat olleet yhdensuuntaisia: lasten sairastuvuus infektioihin palaa tavanomaiseksi ja oireet vähenevät merkitsevästi sekä kouluikäisillä että nuoremmilla altistuksen päätyttyä (Koskinen 1999, Savilahti ym. 2000, Taskinen 2001, Meklin 2002). Keuhkojen toiminnassa ei lapsilla ole havaittu merkittäviä muutoksia (Taskinen 2001, Immonen 2002), mutta aikuisilla pitkäaikaiseen altistukseen on liittynyt hengitysteiden hyperreaktiivisuutta ja muutosten korjaantuminen on kestänyt vuosia (Rudblad ym. 2001).
Homealtistus lisää astmaa
Astman on osoitettu yleistyvän ja astmaoireiden pahenevan kosteusvaurioaltistuksen yhteydessä (Jaakkola ym. 1993 ja 2002, Peat ym. 1998, Kilpeläinen ym. 2001). Syntyvä astma ei aina ole allergista, IgE-välitteistä, vaan kyseessä on usein viivästynyt, soluvälitteisen yliherkkyyden kautta välittyvä sairaus, jonka synnyssä tulehduksella on vahva osuus. Kosteusvaurioaltistuksen vaikutukset näyttävät liittyvän yleisemminkin tulehdukseen. Tähän viittaavat vauriorakennuksissa työskentelevillä tehdyt tutkimukset nenähuuhtelunesteen sisältämien tulehduksenvälittäjäaineiden pitoisuuksista. Vaurioituneen koulun (Hirvonen ym. 1999) (kuva 1) ja toimistorakennuksen (Roponen ym. 2001a) työntekijöillä pitoisuudet olivat suuremmat työjaksojen aikana kuin lomalla. Oireiden esiintyminen noudatti samaa sykliä. Tulehduksen välittäjäaineiden lisääntyminen liittyy nimenomaan kosteusvauriorakennuksessa altistumiseen, sillä suurillekaan mikrobipitoisuuksille altistuvilla sahatyöntekijöillä ei todettu vastaavia eroja työjakson ja loman välillä (Roponen ym. 2002).
Homepölyn ja alveoliitin välinen yhteys on tunnettu jo vuosikymmenien ajan (Terho 1999). Suomalaisen käytännön mukaan homealtistukseen liittyvä allerginen alveoliitti, allerginen nuha, astma, astman paheneminen ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) voidaan katsoa korvaukseen oikeuttaviksi ammattitaudeiksi. Kosteusvauriorakennuksiin liittyneiden uusien tautitapausten määrä on eri vuosina vaihdellut noin sadasta muutamaan sataan (Ammattitaudit 2000). Huomattava osa ammattitaudeista on todettu opetus- ja hoitoaloilla.
Hankala, haitallinen home
Duodecim
2004;120(13):1681-7
Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen
Teema: Ympäristö
Terveyshaitat
Kosteusvaurioisissa rakennuksissa esiintyy monenlaisia terveyshaittoja. Yleisimpiä ovat erilaiset ärsytys- ja yleisoireet. Sekä lapsilla että aikuisilla on osoitettu esiintyvän tavallista enemmän hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytystä, yskää ja limannousua, nuhaoireita, käheyttä, hengenahdistusta sekä yleisoireita, kuten väsymystä, kuumeilua, lihas- ja nivelkipuja, muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia (mm. Dales ym. 1991, Peat ym. 1998, Bornehag ym. 2001). Oireita esiintyy rakennuksessa oltaessa, ja yleensä ne lievittyvät tai katoavat altistuksen loppuessa (Hirvonen ym. 1999). Rakennuksen korjauksiin yhdistettyjä interventiotutkimuksia on julkaistu vasta vähän, mutta löydökset ovat olleet yhdensuuntaisia: lasten sairastuvuus infektioihin palaa tavanomaiseksi ja oireet vähenevät merkitsevästi sekä kouluikäisillä että nuoremmilla altistuksen päätyttyä (Koskinen 1999, Savilahti ym. 2000, Taskinen 2001, Meklin 2002). Keuhkojen toiminnassa ei lapsilla ole havaittu merkittäviä muutoksia (Taskinen 2001, Immonen 2002), mutta aikuisilla pitkäaikaiseen altistukseen on liittynyt hengitysteiden hyperreaktiivisuutta ja muutosten korjaantuminen on kestänyt vuosia (Rudblad ym. 2001).
Homealtistus lisää astmaa
Astman on osoitettu yleistyvän ja astmaoireiden pahenevan kosteusvaurioaltistuksen yhteydessä (Jaakkola ym. 1993 ja 2002, Peat ym. 1998, Kilpeläinen ym. 2001). Syntyvä astma ei aina ole allergista, IgE-välitteistä, vaan kyseessä on usein viivästynyt, soluvälitteisen yliherkkyyden kautta välittyvä sairaus, jonka synnyssä tulehduksella on vahva osuus. Kosteusvaurioaltistuksen vaikutukset näyttävät liittyvän yleisemminkin tulehdukseen. Tähän viittaavat vauriorakennuksissa työskentelevillä tehdyt tutkimukset nenähuuhtelunesteen sisältämien tulehduksenvälittäjäaineiden pitoisuuksista. Vaurioituneen koulun (Hirvonen ym. 1999) (kuva 1) ja toimistorakennuksen (Roponen ym. 2001a) työntekijöillä pitoisuudet olivat suuremmat työjaksojen aikana kuin lomalla. Oireiden esiintyminen noudatti samaa sykliä. Tulehduksen välittäjäaineiden lisääntyminen liittyy nimenomaan kosteusvauriorakennuksessa altistumiseen, sillä suurillekaan mikrobipitoisuuksille altistuvilla sahatyöntekijöillä ei todettu vastaavia eroja työjakson ja loman välillä (Roponen ym. 2002).
Homepölyn ja alveoliitin välinen yhteys on tunnettu jo vuosikymmenien ajan (Terho 1999). Suomalaisen käytännön mukaan homealtistukseen liittyvä allerginen alveoliitti, allerginen nuha, astma, astman paheneminen ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) voidaan katsoa korvaukseen oikeuttaviksi ammattitaudeiksi. Kosteusvauriorakennuksiin liittyneiden uusien tautitapausten määrä on eri vuosina vaihdellut noin sadasta muutamaan sataan (Ammattitaudit 2000). Huomattava osa ammattitaudeista on todettu opetus- ja hoitoaloilla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
äiti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010812758#22000000010812758
kuin allergista alveoliittia.
Allergisen alveoliitin saaneita ei ole montaakaan, mutta sitäkin enemmän on astmaa, altistumista myös muille orgaanisille pölyille, hajusteyliherkkyyttä, ihottumaa jne.
"Allergisen alveoliitin saaneita ei ole montaakaan,..."
Siis saaneita (diagnoosia) ei ole montaa, mutta sairastavia vaikka kuinka paljon. Sen sijaan astma-diagnooseja on saatu pilvin pimein, jotka kaikki ovat vääriä diagnooseja.
Ihottumatkin johtuvan III-tyypin allergiasta eli ihan samasta jutusta, mikä aiheuttaa keuhkorakkuloissa allergisen alveoliitin. Ihottumat johtuvat ns. kietävistä IgG-komplekseistä. Ne ovat alunperin syntyneet keuhkorakkuloissa allergisen alveoliitin yhteydessä.
Hajusteyliherkkyys puolestaan johtuu siitä, että kosteusvauriomikrobit tuottavat näitä samoja kemikaaleja, joita käytetään kaikenmaailman puhdistus- jne kemikaaleissa.
Kuten huomaat, niin selkeää ja jämptiä tietoa on tarjolla yltä kyllin ja juuri tällä palstalla. Arvauskeskuksesta et sitä saa!