Nalkuttava mies

hermostunut aviovaimo

Revin pian tukan päästäni, kun en jaksa kuunnella armaan mieheni nalkutusta. Muuten niin iloinen ja reipas, hyväseksinen avioliittomme alkaa käydä ahdistavaksi tämän asian takia.

Nalkutuksen aiheet ovat minusta pikkumaisia: kolistelen liikaa astioita, pudottelen välillä tavaroita (voiveitsi, kynä, kolikko), jätän ulko-oven auki (kantaessani lasta ulos), käyn liian usein vessassa (!!!), laitan tukkaani liikaa.. Lista on aika pitkä. Okei, joskus hän nalkuttaa aiheestakin (esim. epäsiisti keittiö), mutta pääasiassa nuo mainitut toistuvat ja toistuvat eikä auta, vaikka sanoisin, että älä opeta minua. Pikkuhiljaa hermostun noista maininnoista enemmän ja enemmän, ja siitäpä mieheni sai uuden nalkutuksen aiheen: olen tosikko. Hän muka ihan kiltisti ja rakentavassa mielessä on ohjeita antanut, eikä niistä pidä suuttua.

Kierrämme asian kanssa kehää, sillä mies ei muuta tapaansa, enkä minä näköjään opi sitä sietämään.

Help me, anyone?

30

7740

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei jaksa kuunnella

      Mieheni isä on nalkuttaja. Se on sietämätöntä. Soittaa pojalleen, siis miehelleni, ja "neuvoo" miten pitää elämää elää: joko teit sen kylpyhuoneremontin. Se pitää tehdä silleen ja silleen... Joko koiranpentunne oppi sisäsiistiksi. Ei olisi pitänyt ottaa koko koiraa... Joko asensit tietsikkaan senjasen ohjelman. Se pitää tehdä niinjaniin... Ja nämä ohjeet tulee 700 kilsan päästä puhelimitse. Minulle se soittaa ja "neuvoo" lastenkasvatuksessa. Puhelut kestää tuntitolkulla. Muuten mukava mies, ettei viitsi luuria korvaankaan lyödä. Nyt on menossa opetus siitä, ettei meidän 17-vuotias tytär saa hänen mielestään olla poikaystävällään yötä. Koska siitä voi seurata sitäjasitä ja ei hänen nuoruudessaan vaan...

      • ap.

        Siis tekeekö miehesi sinulle samaa?

        Meillä ei omena ole puusta kauas pudonnut, eli olen kuunnellut vastaavaa appiukon nalkutusta anopille. Ja minulle hän nalkuttaa kiertoilmauksin.. Grrr...


      • ei jaksa kuunnella.
        ap. kirjoitti:

        Siis tekeekö miehesi sinulle samaa?

        Meillä ei omena ole puusta kauas pudonnut, eli olen kuunnellut vastaavaa appiukon nalkutusta anopille. Ja minulle hän nalkuttaa kiertoilmauksin.. Grrr...

        aina välillä tulee mieleen, että kylläpäs puhuu taas appiukon suulla... mutta olen koittanut ottaa asian siltä kannalta, että minulle saakin nalkuttaa, kun olen tuon taloudenpidon suhteen vähän suurpiirteinen.
        Alkuaikoina liitossamme se nalkutti, oli siis isäänsä tullut, mutta vuosien saatossa on vähentynyt huimasti. Silloin tällöin vielä huomauttelee, esim. kun sukat on pitkin lattioita, mutta kuten sanottu, ihan aiheesta.


    • ...olla kiltti,mutta minä ainakin olisin niin pirullinen,että kokeilisin tuon nalkuttaja-ukon omaa lääkettä itselleen.Eli siis huomauttelisin jokaisesta pikkiasiasta ja sitten kysyisin,tuntuuko mukavalta !? Vai kenties olet jo tätäkin kokeillut.

      • eronnut n-

        Ex-mieheni kiukutteli, valitti ja nalkutti loppuaikoina lähes kaikesta.

        Tyyppi pitää itseään minun yläpuolellani ja on mielestään oikeutettu arvostelemaan kaikkea tekemisiäni.

        Ero tuli.

        Ihanaa, kun ei tarvitse ikinä enää tulla kotiin ja pelätä sen ainaisen valituksen alkamista.

        Milloin mistäkin, aiheesta, aiheen vierestä. Joskus kiukutteli siitä, että oli mustasukkainen ja purki sen sitten haukkumalla ja arvostelemalla minun siivoustaitojani.

        Sanoin takaisin ja mies ei kestänyt, oli agressiivinen ja paiskoi esineitä.

        Sitten sen kiukuttelu vasta alkoikin kun rohkenin arvostella hänen käytöstään.

        Mariseva mies ei kestä itseensä kohdistuvaa kriikkiä.


      • kalliitakin
        eronnut n- kirjoitti:

        Ex-mieheni kiukutteli, valitti ja nalkutti loppuaikoina lähes kaikesta.

        Tyyppi pitää itseään minun yläpuolellani ja on mielestään oikeutettu arvostelemaan kaikkea tekemisiäni.

        Ero tuli.

        Ihanaa, kun ei tarvitse ikinä enää tulla kotiin ja pelätä sen ainaisen valituksen alkamista.

        Milloin mistäkin, aiheesta, aiheen vierestä. Joskus kiukutteli siitä, että oli mustasukkainen ja purki sen sitten haukkumalla ja arvostelemalla minun siivoustaitojani.

        Sanoin takaisin ja mies ei kestänyt, oli agressiivinen ja paiskoi esineitä.

        Sitten sen kiukuttelu vasta alkoikin kun rohkenin arvostella hänen käytöstään.

        Mariseva mies ei kestä itseensä kohdistuvaa kriikkiä.

        esineitä rikki. mun ukko paiskas television ikkunasta pihalle.


      • Nalkuttajan vaimo
        kalliitakin kirjoitti:

        esineitä rikki. mun ukko paiskas television ikkunasta pihalle.

        Ainoa tapa saada miehesi käytös muuttumaan on sanoa suoraan, miten paljon se loukkaa ja ärsyttää. Kukaan kun ei ajatustenlukija ole, ja vastakkaisen sukupuolen mieltä on joskus mahdoton ymmärtää.

        Minun mieheni on myös näitä nalkuttajia. Vaikka yleensä sanotaan, että nainen ottaa isänsä kaltaisen miehen, niin meillä minä olen ottanut pikemminkin äitini kaltaisen miehen. Ja he molemmat ovat nalkuttajia pahimmasta päästä.

        Kuitenkin, kun viimein, pitkällisten keskustelujen ja riitojen jälkeen sain mieheni ymmärtämään, kuinka paljon hänen käytöksensä loukkaa minua, hän on todella pyrkinyt muuttamaan tapansa. Meillä on kuitenkin puolellamme se, että rakastamme toisiamme edelleen, vaikka emme mitään täydellisiä olekaan. Hän rakastaa minua sellaisena spontaanina, tunteellisena sottapyttynä, ja minä häntä huolehtivaisena, suojelevana kontrollifriikkinä.

        Ja silloin kun mieheni muistaa hillitä kieltään ja sanoa vaikka: " vietkö nuo pyykit pyykkikoriin?" Mieluummin kuin "Sinä et sitten ikinä... ja niin edelleen..." Vaikutus on dramaattinen. Mielelläni vien pyykit heti, vaikka siitä ilosta, että mieheni kerrankin sanoi asiallisesti, eikä nalkuttanut.


      • onnellinen ex
        Nalkuttajan vaimo kirjoitti:

        Ainoa tapa saada miehesi käytös muuttumaan on sanoa suoraan, miten paljon se loukkaa ja ärsyttää. Kukaan kun ei ajatustenlukija ole, ja vastakkaisen sukupuolen mieltä on joskus mahdoton ymmärtää.

        Minun mieheni on myös näitä nalkuttajia. Vaikka yleensä sanotaan, että nainen ottaa isänsä kaltaisen miehen, niin meillä minä olen ottanut pikemminkin äitini kaltaisen miehen. Ja he molemmat ovat nalkuttajia pahimmasta päästä.

        Kuitenkin, kun viimein, pitkällisten keskustelujen ja riitojen jälkeen sain mieheni ymmärtämään, kuinka paljon hänen käytöksensä loukkaa minua, hän on todella pyrkinyt muuttamaan tapansa. Meillä on kuitenkin puolellamme se, että rakastamme toisiamme edelleen, vaikka emme mitään täydellisiä olekaan. Hän rakastaa minua sellaisena spontaanina, tunteellisena sottapyttynä, ja minä häntä huolehtivaisena, suojelevana kontrollifriikkinä.

        Ja silloin kun mieheni muistaa hillitä kieltään ja sanoa vaikka: " vietkö nuo pyykit pyykkikoriin?" Mieluummin kuin "Sinä et sitten ikinä... ja niin edelleen..." Vaikutus on dramaattinen. Mielelläni vien pyykit heti, vaikka siitä ilosta, että mieheni kerrankin sanoi asiallisesti, eikä nalkuttanut.

        Olen ollut naimisissa miehen kanssa, joka nalkutti aamusta iltaan, ja vaikka kuinka otin puheeksi miten ikävälle asia tuntuu, niin muutosta ei tapahtunut. Kuusi pitkää ja piinallista vuotta kuuntelin ukon elämöintiä, otin sitten kamppeeni ja lähdin ja päivääkään en ole katunut!!!
        Omasta mielestään hän oli maailman paras joka asiassa ja vain hänen elämäntyylinsä oli se, jonka mukaan kaikkien olisi pitänyt elää.


    • no tuota

      (Ota huumorilla jos suinkin > ) Voi kokeilla kolistella vähemmän astioita, joku pehmeä pöytäliina keittiöön? Oven voi pitää kiinni astioidenkäsittely aikaan ja radion päällä(joskus). Muoviset kolisee vähemmän(jos käsitteleekin oikein), jos oikein miettii. Voiveitsen voi vaihtaa puiseksi, ei kolahda. Ei käsittele kolikoita kuin tippumattomilla paikoilla ja ääntä vaimetavilla. Kynä voikin joskus tippua heh ... vaikka muovikyniä. Vessassa on pakko käydä, silloin kun on käytävä, siihen ei auta kuin isompi huoneisto jossa yksi vessa kauempana miehestä(ei vessanvetoääntä). Taikka joku raikastin/tuuletusikkuna mikäli mies hajuja pelkää. Liikaa hiuksia laittaa? Jos et käytä tuoksuvia lakkoja ja kovaäänistä kuivaajaa, niin mikä on miehen ongelma? Pelkääkö hän pinnallisuutta?

      Siivoaako mies koskaan epäsiistiä keittiötä itse? :)

      Jos ei edellämainitut innosta, niin antaa niiden olla, keksii muita ratkaisuja, keskustelee tai, tekee muun kompromissin taikka menee parisuhdeneuvojalle kysymään. Tai pitää oman päänsä, mutta mielenkiintoista olisi tietää jokaiselle asialle mihen nalkutusmotiivi -siellä taustalla (esim. miksi hiustenlaitto haittaa). Ei nalkutusta jaksa.

      Ja jos nuo asiat korjaakin, niin jos mies keksii lisää aiheita niin... oivoi. Parisuhdeneuvojako osaa kompromissin keksiä. Itse en jaksa miesten nalkutusta. :D

      Joo tässä oli ratkaisuja huumorillakin. Nalkuttaisikohan mies ratkaisuista huolimatta?

      • ...

        Eli kolinan vaimennuksella voi auttaa sitä jos jollain on herkät korvat tai haluaa hiljaisuutta jotenkin.


      • ...
        ... kirjoitti:

        Eli kolinan vaimennuksella voi auttaa sitä jos jollain on herkät korvat tai haluaa hiljaisuutta jotenkin.

        Mutta se että jos koittaa olla kolistelematta astioita, ei ole helppo juttu. Asiat painaa ja kolahtaa helposti. Eikä niitä voi yksitellen käsitellä. :)


      • ...
        ... kirjoitti:

        Mutta se että jos koittaa olla kolistelematta astioita, ei ole helppo juttu. Asiat painaa ja kolahtaa helposti. Eikä niitä voi yksitellen käsitellä. :)

        Muilla oli hyvät neuvot. :) Eli eikun miehen kanssa kommunikoimaan niin että hän ymmärtäisi olla loukkaamatta sinua. (?)


    • samaa!

      Munkin mies naputtaa ihan joka asiasta! Miksi ei muuten puhuta enemmän miesten nalkutuksesta? Miehet voisi kertoa miksi ihmeessä ne naputtaa?
      Mä otan pian pesäeron ukostani,kun en jaksa kuunnella.Aina on jokin pielessä!!!

    • ...............

      kirjoitin Parisuhde-palstalle negatiivisesta miehestä. Valittavat miehet ovat energiasyöppöjä pahimmasta päästä! Olo tuntuu helpottuneelta, kun saa olla omassa rauhassa. Mikä ihme siinä on, ettei kuitenkaan pysty irtautumaan sellaisesta ihmisestä, joka kuluttaa (yhteisiä!) voimavaroja päivästä toiseen? Miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kykene katsomaan itseään pelistä, eivät koskaan myönnä virheitään, eivätkä kykene näkemään, että elämä voi elää monin eri tavoin, ja silti yhtä "oikealla" tavalla? Taas eilisen "rakentavan keskustelun" jälkeen silmät ovat kuin punaiset golfpallot - taas mieheni viskoi syyllisyyden minun niskaani, minä olen se, jonka pitää muuttua, kyse on vain minun joustamattomuudestani.

      Se lienee yhteneväistä meidän parisuhteille, että miehissä on myös ihana ja iloinen puoli, heidän kanssaan keskusteluyhteys toimii tuppisuumiestä paremmin (jolloin myös väittelyille alkaa tulla tilaa yhä enemmän). Heillä on myös perinteinen arvomaailma, jossa mies on perheen pää ja näin hän kokee ahdistavaksi, jos nainen "hyppii nenille" vähättelemällä miehen valituksen aiheita. Kuolen varmaan 60-vuotiaana tätä menoa.

      • kuolemaa

        60 vuotiaana. Harva elää edes niin pitkään.


    • hermostunut aviovaimo

      "Mukavaa" kuulla, että kohtalotovereita löytyy.

      Minä olen yrittänyt olla ja käyttäytyä niin, ettei hän saisi aihetta naputtaa. Ja joistain asioista on puhuttu, ja joidenkin suhteen hän on antanut periksikin. Vaan nyt nämä viimeaikaiset on jotenkin niin typeriä ja pikkumaisia asioita, että tunnen oloni todella tyhmäksi kun vain mietinkin, että antaisin niiden osalta periksi. Jossain sen rajan on mentävä! Ja nyt ei tunnu puhe auttavan. Monta ja monta kertaa olen sanonut, että on loukkaavaa kun hän koittaa minua opettaa, johon hän vastaa, että ei hän yritä opettaa tai käskeä tai muuttaa minua. Että "leikillään" hän.. My ass. Sitten hän suuttuu, lyö nyrkit pöytään, marssii toiseen huoneeseen, ja mulle tulee syyllinen olo. Itken ja pyydän anteeksi.

      No, onneksi hälläkin on hyviä päiviä, ja sillon nää tuntuu pikkujutuilta. Mut sen kyllä sanon, että jos tilanne pahenee ja toistuu joka päivä, niin en minä kuolemaan saakka tätä jaksa. En edes lapsen takia.

      Joku mietti miehen motiivia esim sitä tukan laittoa vastaan. No, pilaan hiukseni niillä myrkyillä, rahaa menee hukkaan, luonnollinen on parasta, menee liikaa aikaa.. Perusjuttuja.

    • surullinennainen

      Kylläpä kuulostaa tutulta. Myös meillä on sama meininki, teen mitä hyvänsä, tai kuinka hyvin tahansa, niin aina saa olla varpaillaan, kun kumminkin kaikki on huonosti tehty tai väärällä tavalla. Milloin syön väärällä lusikalla jukurttia tai pyyhkeet on kaapissa vika hyllyllä tms. Tai jos en ehdi heti lukea lehtiä, niin ne menee pesään. Pelkkää nalkutusta joka päivä. Sitten mies ihmettelee kun ei seksi maista tms kun siihenkin ainoa lähestymismuoto on "suoraan asiaan" tyyli, ei koskaan halausta tai hellyyttä.
      Vihdoin olen tajunnut, että kaikki vika ei olekaan minussa, vaan miehen huonossa itsetunnossa ja narsismissa. Hän haluaa vain hallita ja alistaa, antamatta kuitenkaan itse mitään. Keskusteltu asiasta on kymmeniä kertoja, mutta hän ei mielestään tee mitään väärin. En jaksa enää, ansaitsen parempaa kohtelua, ansaitsen miehen jota voin helliä ja kunnioittaa ja jolta saan myös itse jotain. Jokainen ansaitsee kunnioitusta. Tsemppiä kohtalotovereille!

      • että on kohtalotovereita

        Olen aina ajatellut että miehestäni saisi joku mainion vaimon. Hän pitää paikat järjestyksessä, on ahkera ja siisti.Huomauttaa heti jos jää pöytä siivoamatta ruuan jälkeen, likaisia sukkia sohvan alla, kasvattaa tiukasti ja lempeästi lapsia tms.
        Ja jäkättää kuin akka.

        Olen häntä jo 20 vuotta katsellut, eikä mies vaihtoon mene mutta asiasta on keskusteltu ja riidelty MUTTA vikahan on tietysti vain minussa kun en näitä pieniä asioita voi hoitaa vaikka ne häntä kiusaavatkin...
        Mieheni pyytää omasta mielestään vain kahta asiaa. Kahta vain:
        1 ole aina iloisella päällä ja huoliteltu.
        2 pidä talo siistinä.

        Siinä sitä onkin puuhaa yhdelle äidille.

        jotenkin olin kuvitellut miestäni aika harvinaiseksi tapaukseksi....


      • Onpa
        että on kohtalotovereita kirjoitti:

        Olen aina ajatellut että miehestäni saisi joku mainion vaimon. Hän pitää paikat järjestyksessä, on ahkera ja siisti.Huomauttaa heti jos jää pöytä siivoamatta ruuan jälkeen, likaisia sukkia sohvan alla, kasvattaa tiukasti ja lempeästi lapsia tms.
        Ja jäkättää kuin akka.

        Olen häntä jo 20 vuotta katsellut, eikä mies vaihtoon mene mutta asiasta on keskusteltu ja riidelty MUTTA vikahan on tietysti vain minussa kun en näitä pieniä asioita voi hoitaa vaikka ne häntä kiusaavatkin...
        Mieheni pyytää omasta mielestään vain kahta asiaa. Kahta vain:
        1 ole aina iloisella päällä ja huoliteltu.
        2 pidä talo siistinä.

        Siinä sitä onkin puuhaa yhdelle äidille.

        jotenkin olin kuvitellut miestäni aika harvinaiseksi tapaukseksi....

        näilläkin palstoilla törmännyt usein ajatukseen, että nalkutus olisi vain ja ainoastaan naisten laji.
        Miehet eivät sitä kuulemma harrasta.

        Minunkin ex-mieheni hallitsi nalkutuksen jalon taidon, mutta eihän siitä saa puhua...


    • ???

      Nalkuttavia miehiä näköjään yhdistää pedanttinen luonne! Paikat pitää olla siistit, mielellään tietenkin naisen pitää oma-aloitteisesti siivota. Kaljaa kittaavat sohvaperunat voivat kyllä valittaa kun ei tule mitään hyvää telkkuohjelmaa, mutta se on sentään inhimillisempää kuultavaa.. :) Nalkuttava mies ei todellakaan ole miehekäs! Ainakaan silloin kun ruikuttaa.

      • Toisinpäin

        Meillä minä nalkutan mutta en mistään kodinhoidosta kylläkään, pikemminkin siitä jos mieheni ei ehdi olla minun kanssani.
        Ainoa asia josta hän nalkuttaa on tiskipöydälle jääneet astiat tai tyhjentämätön astianpesukone!!!!Hän ei jätä sukkiaan tai vaatteitaan lattialle, enkä minäkään, mutta voi sitten kyllä nalkuttaa aina tiskeistä joita on pöydillä ihan kuin minä koko ajan heiluisin keittiössä! Tsemppiä teille joilla mies nalkuttaa - meillä on miehessä muita vikoja:=(


      • ap.

        Kiitos jälleen kommenteista.

        Minun mieheni on kaukana pedantista, eli siinä mielessä hän on omanlaisensa nalkuttaja. Hän on itse melkoisen epäsiisti, mutta jostain syystä minun jälkeni ärsyttävät, omat ei.

        Välillä minusta tuntuu, että hän ei vain jaksa enää yhtään minua, eli on niin totaalisen kyllästynyt, että jokainen hengenvetonikin ärsyttää. Toisaalta, välillä itsestä tuntuu ihan samalle. Sitten taas loistavan seksin jälkeen ollaan molemmat muutama päivä tyytyväisiä... Järkeä?

        Toisaalta syy tähän kaikkeen voi olla myös se, että meillä menee niin hyvin, että ei enää ole kunnon riidan aiheita, vaan tehdään tollasista pikkujutuista isoja. Kuulostaako tämä järkevälle vai totuuden peittelemiselle?


    • juu!

      miehesi tarvitsee toista naista.siis vierasta!anna hänelle mahdollisuus!toimii,eikä enää nalkuta.kokemusta on.on se sen väärti.=tiina

    • (N)

      ...kaikilla sama toimintaperiaate: Tekevät sitä, mistä saavat palkkion, välttävät sitä mikä tuntuu pahalta.

      Miehesi selvästi saa jotain tyydytystä nalkuttamisestaan. Selvitä mitä hän siitä saa ja toimi niin, että tyydytystä ei tulekaan.

      Nalkuttaako hän, koska hän kaipaa huomiotasi? Jätä hänet huomiotta kun hän nalkuttaa, mutta huomioi sitäkin enemmän kun hän EI nalkuta.
      Nalkuttaako hän, koska hänellä on tylsää ja hän kaipaa konfliktin jännitystä? Älä provosoidu, vaan lähde vaikka ulos kävelylle kun hän on taas sillä päällä. Tylsistyköön yksinään. Luo jännitystä muilla tavoin; tee yllättävä aloite seksiin.

      Jos olet joskus kouluttanut koiria, siitä on tässä apua. Kun toimii oikein, palkitse. Kun toimii väärin, jätä huomiotta tai rankaise. Sinun täytyy vain selvittää mitä hän oikeasti haluaa nalkuttamisellaan saavuttaa ja tehdä vaihtoehtoisesta toimintamallista houkuttelevampi.

      • no onpas

        No, mutta tuossahan annetaan miehelle lupa olla "kuin koira" :(. Mulla oli ennen nalkuttava mies. Sitten ryhdistäydyin ja tein selväksi, että en pidä nalkutuksesta. Muutaman melko raivokkaan riidan jälkeen hän on yllättäen vähentänyt nalkutustaan. Eli hän saattaa tehdä sitä myös ajattelemattomuuttaan ja se voisko se olla opittua käytöstä esim. lapsuuden kodista? No jokatapauksessa kukaan ei jaksa ainaista nalkutusta, hermoja raastavaa se on! Mikset sano suoraan, että et jaksa kuunnella enää yhtään nalkutusta? Hän saattaa suuttua, mutta entäs sitten, totuus sattuu, kyllä hän leppyy :).


    • Casc@bel

      Pitkässä suhteessa se toisen kunnioittaminen voi unohtua, kun toinen ihminen käy niin kovin tutuksi. Puoliso ei ehkä edes huomaa, että on alkanut käyttäytyä ilkeästi.

      Ite aina mietin, että jos kunnioistupuoli menisi tosi huonolle mallille, niin häipyisin hetkeksi maisemista. Vähin äänin vain haihtuisin johonkin viikon matkalle vaikka. Luultavasti mies soittais ja kysyis,et missä oot. Sit vois kertoa, että "en kuuntele sun nalkutusta enempää, otin lomaa, mieti asioita!!" Luulis, että se vähän herättäis kumppania ja ois aikaa ajatella kodin yksinäisyydessä.

      En tiedä kyllä tosiaan, oisko järkevä temppu, mutta niin musta on aina tuntunut, että sen teen, jos kaveri käy liiiiian tutuks.

      • VITTUUNTUNUT!!!

        Taitaa monet nykyajan miehistä olla entisajan naisten tapaasia. Munki ukko nalkuttaa joka saatanan asiasta, välistä nauranki hänelle päin naamaa, että sähän nalkutat ihan ku mun äiti! Sitte ukkoa pitäis passata sänkyyn, se vahtaa telkkaria heti ku aamulla silmät saa auki ja käskee passata sänkyyn jäätelöä, karkkia, kahvin ja postin...huomautan aina, että sulla on omatki jalat, että tuu itte hakemaan keittiöstä...
        Lisäksi mun ukko on sitä mieltä, että vain hänen pessimisti elämäntyylinsä on paras ja hänen äiteensä ruuat on parhaita. Monta kertaa ku oon tehny hyvää hyvyyttäni meille ruokaaki, niin ukko sanoo vain että on käyny jo syömäs äitinsä työnä. Voin sanoa rehellisesti, että hänen äitinsä tekee perhanan pahaa ruokaa, mutta minkäs voit mammanpojalle...


      • ! HUH !
        VITTUUNTUNUT!!! kirjoitti:

        Taitaa monet nykyajan miehistä olla entisajan naisten tapaasia. Munki ukko nalkuttaa joka saatanan asiasta, välistä nauranki hänelle päin naamaa, että sähän nalkutat ihan ku mun äiti! Sitte ukkoa pitäis passata sänkyyn, se vahtaa telkkaria heti ku aamulla silmät saa auki ja käskee passata sänkyyn jäätelöä, karkkia, kahvin ja postin...huomautan aina, että sulla on omatki jalat, että tuu itte hakemaan keittiöstä...
        Lisäksi mun ukko on sitä mieltä, että vain hänen pessimisti elämäntyylinsä on paras ja hänen äiteensä ruuat on parhaita. Monta kertaa ku oon tehny hyvää hyvyyttäni meille ruokaaki, niin ukko sanoo vain että on käyny jo syömäs äitinsä työnä. Voin sanoa rehellisesti, että hänen äitinsä tekee perhanan pahaa ruokaa, mutta minkäs voit mammanpojalle...

        Nalkuttavaan ukkoon. Hän tietää aina, mikä on parasta ja oikein. Hän ohjailee ja korjailee minun tekemisiäni jatkuvasti. Ihana kun hän lähtee ovesta ulos jonnekin muualle.
        Vaikka hän onkin omasta mielestään täydellinen niin yleensä jäljistään ihminen tunnetaan parhaiten. Hänen jäljiltään löytyy lähes aina tekemättömien töiden suma ja valtava epäjärjestys. Työkalut ovat aina kadoksissa ja autotalli ihan hirveässä kunnossa.
        Sinne minulla ei todellakaan tee mieli mennä taiteilemaan lattialla risteilevien josjonkinmoisten johtojen ja letkujen päälle. Lisäksi työkalupakit ärvöttävät aukinaisena ja työkalut lojuvat aina siellä missä ei pitäisi. HUH!


    • kok.on

      alistaa ja hallita.

      Älä reagoi mitenkään hänen sanomisiinsa, se on paras. Se ettet reagoi on se, mitä hän ei odota. Sillä ainoa merkitys nalkuttamisella ja ohjeistamisella on alistaminen ja huomionsaanti. Seuraavan kerran sanot kylmänviileästi, että herra on hyvä ja etsii sitten sellaisen naisen joka kelpaa.

      Miehesi ei rakasta sinua. Hän haluaisi oikeasti erota, mutta hänestä ei ole siihen. Hän nalkuttaa, koska haluaa ajaa sinut siihen eropäätökseen.

      Tilaa eropaperit ja kun seuraavan kerran nalkuttaa niin pyydä nimi alle. Jo loppuu nalkutus.

      Turhaan itteäs kidutat vääränlaisen ihmisen kanssa. Se ei siitä muutu. Äläkä ainakaan ala varoa omia tekemisiäsi tai muuttaa omia tapojasi toisen takia. Äläkä vaan enää mene pyytelemään anteeksi!!! Miehen tarkoitus on vaivihkaa saada sinut alistumaan, ei mitään muuta. Kestä henkisesti vahvana, muista että syy ei ole sinussa vaan mies nalkuttaa omaa tyytymättömyyttään!

    • surullinennainen

      Mulla on kans nalkuttava aviomies. Se periytyy ihan selkeästi hänen äidiltään joka on kanssa sellainen perusnegatiivinen pessimisti tillittäjä. Olen tullut siihen lopputulokseen, että ihmiset jotka nalkuttavat ovat jättäneet jonkun kasvu/kehitysvaiheen välistä. He eivät ole oppineet muita keinoja pahan olonsa purkamiseen ja antavat kaiken paskan tulla tuutista, välittämättä toisen tunteista. Nalkuttajalle itselleen varmaan tulee parempi olo kun sai purkautua, mutta siltä nalkutuksen "uhrilta" saattaa loppua kärsivällisyys ja jaksaminen jossain vaiheessa...

      Olen päättänyt kokeilla seuraavaa taktiikkaa:

      - Aina kun nalkutus alkaa lopetan sen heti sanomalla: " Lopeta nalkutus" ja lähden ovesta ulos. Tulen hetken päästä uudestaan ja jos nalkutus jatkuu, lähden taas. Raskasta, mutta aion kokeilla.

      - Nalkutan takaisin. Olen joskus kokeillut "moottoriturpa" nalkutusta eli puhunut niin nopeaa hänen päälleen kuin vaan ikinä pystyn ja tilanne on lauennut siihen, että molemmat olemme nauraneet :D.

      Muita hyviä konsteja niiltä joille avioero ei ole se ensimmäinen vaihtehto vaan viimeinen?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      54
      2409
    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      28
      1759
    3. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      70
      1434
    4. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      238
      1320
    5. Mitä haluat sanoa kaivatullesi?

      Onko ikävä? Milloin näitte viimeksi?
      Ikävä
      119
      1154
    6. Yritin saada

      Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.
      Ikävä
      13
      990
    7. Kronikat..

      Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu
      Imatra
      11
      963
    8. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      23
      948
    9. Onko vielä

      mahdollista nähdä?
      Rakkaus ja rakastaminen
      68
      933
    10. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      59
      856
    Aihe