Kepu on laajentamassa maatalousvihamielisten piiriä. Enää sellaisia eivät ole vain demarit vaan nyt asiaan halutaan saada myös pohjoistamaista ulotuvuutta eli maatalousvihamielisiksi luetaan jo ruotsalaiset ja tanskalaiset demarien lisäksi. On jopa väläytelty suhteiden viilentämistä pohjoismaisen yhteistyön tasolla. Näin pitkälle Kepu on siis valmis menemään puolustaessaan pienen intressiryhmänsä etua. Tärkeitä ulkosuhteitammekin ollaan sen takia valmiita vaarantamaan.
Ruotsi ja Tanska eivät edes ole väärässä tässä Suomen kansallista tukea koskevassa asiassa. Tuki on määritelty siirtymäajan tueksi ja se on asianomaisissa dokumenteissakin jakson "siirtymätuet" alla. EU:n jäsenmaille kerrottiin heti tuoreeltaan, että Suomea koskeva tuki on siirtymäajan tukimuoto. Suomen osalta asiasta neuvottelivat keskeisimmin Pertti Salolainen (Kok), Heikki Haavisto (Kepu) ja Esa Härmälä (Kepu). Loppuvaiheessa neuvotteluissa tuli niin kiire, että sopimus jäi 141-tuen osalta epäselväksi eikä asiaa tarkistettu riittävästi Suomen puolelta. Nyt sitten Eu-komissio pitää kiinni siitä, mitä teksteissä lukee eikä anna arvoa sille, mitä mahdollisesti kahvipöydässä on asiasta juteltu.
Kepu on tietysti aina syyttänyt demareita asiasta, vaikka demareilla ei ollut osaa eikä arpaa neuvotteluissa. Toinen syntisäkki kepulaisille oli sitoutumaton Kalevi Hemilä, joka ei myöskään ollut neuvottelemassa sopimuksesta. Totuuden jäljille ovat pääseet eräät satakuntalaiset viljelijät, jotka ovat kaivaneet asiaa perinpohjin ja löytäneet oikeat syylliset.
Toinen asia on sitten se, kannattaako Suomen pitää tästä tuesta meteliä. Jos uskomme kepulaista Oiva Härköstä, niin Suomi kyllä pärjää maataloudessa, jos kaikki lähtevät samalta viivalta. Nythän on niin, että Ruotsissa ja Tanskassa ei makseta tällaista kansallista tukea, joten sen poistaminenhan asettaisi Suomen näiden kanssa samalle viivalle. Ruotsissa kansallisen tuen puuttuminen onkin järkeistänyt maataloutta niin, että sitä ei harjoiteta tunturialueilla kuten meillä, vaan maatalous on keskittynyt täysin Etelä-Ruotsiin. Suomellehan jäisi vielä tämä tunturituki eli 142-tuki, vaikka siirtymävaiheen 141 tuki lopetettaisiinkin. Ehkä suomalainen maatalous voidaan sen jälkeen keskittää sitten kokonaan tunturialueelle.
Yksi hyvä puoli tässä sotkussa on se, että sotkun aiheutti aikanaan porvarihallitus ja nyt sen saa selvitettäväkseen myös porvarihallitus. Näin he pääsevät itse selvittämään sotkunsa. Tässä välillähän Paavo Lipponen on käyttänyt henkilökohtaisia suhteitaan, jotta maataloudelle myönteinen tulos on saavutettu. Myös Esko Seppänen lupasi apuaan, mutta hän ei kyennyt kuitenkaan lopulta asiassa auttamaan.
Ruotsi ja Tanska eivät edes ole väärässä tässä Suomen kansallista tukea koskevassa asiassa. Tuki on määritelty siirtymäajan tueksi ja se on asianomaisissa dokumenteissakin jakson "siirtymätuet" alla. EU:n jäsenmaille kerrottiin heti tuoreeltaan, että Suomea koskeva tuki on siirtymäajan tukimuoto. Suomen osalta asiasta neuvottelivat keskeisimmin Pertti Salolainen (Kok), Heikki Haavisto (Kepu) ja Esa Härmälä (Kepu). Loppuvaiheessa neuvotteluissa tuli niin kiire, että sopimus jäi 141-tuen osalta epäselväksi eikä asiaa tarkistettu riittävästi Suomen puolelta. Nyt sitten Eu-komissio pitää kiinni siitä, mitä teksteissä lukee eikä anna arvoa sille, mitä mahdollisesti kahvipöydässä on asiasta juteltu.
Kepu on tietysti aina syyttänyt demareita asiasta, vaikka demareilla ei ollut osaa eikä arpaa neuvotteluissa. Toinen syntisäkki kepulaisille oli sitoutumaton Kalevi Hemilä, joka ei myöskään ollut neuvottelemassa sopimuksesta. Totuuden jäljille ovat pääseet eräät satakuntalaiset viljelijät, jotka ovat kaivaneet asiaa perinpohjin ja löytäneet oikeat syylliset.
Toinen asia on sitten se, kannattaako Suomen pitää tästä tuesta meteliä. Jos uskomme kepulaista Oiva Härköstä, niin Suomi kyllä pärjää maataloudessa, jos kaikki lähtevät samalta viivalta. Nythän on niin, että Ruotsissa ja Tanskassa ei makseta tällaista kansallista tukea, joten sen poistaminenhan asettaisi Suomen näiden kanssa samalle viivalle. Ruotsissa kansallisen tuen puuttuminen onkin järkeistänyt maataloutta niin, että sitä ei harjoiteta tunturialueilla kuten meillä, vaan maatalous on keskittynyt täysin Etelä-Ruotsiin. Suomellehan jäisi vielä tämä tunturituki eli 142-tuki, vaikka siirtymävaiheen 141 tuki lopetettaisiinkin. Ehkä suomalainen maatalous voidaan sen jälkeen keskittää sitten kokonaan tunturialueelle.
Yksi hyvä puoli tässä sotkussa on se, että sotkun aiheutti aikanaan porvarihallitus ja nyt sen saa selvitettäväkseen myös porvarihallitus. Näin he pääsevät itse selvittämään sotkunsa. Tässä välillähän Paavo Lipponen on käyttänyt henkilökohtaisia suhteitaan, jotta maataloudelle myönteinen tulos on saavutettu. Myös Esko Seppänen lupasi apuaan, mutta hän ei kyennyt kuitenkaan lopulta asiassa auttamaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Anttila vaatii nyt rauhaa 141-neuvotteluille.
Minä ymmärrän häntä, eihän neuvotteluista nyt saa kirjoittaa lehtiin koska sehän voi vaarantaa hänen asemansa, kannattajat saavat, hyvässä lykyssä, liian tarkkaa tai oikeata tietoa.