Kun yritys pyytää siivoushommasta 30€ tunti, ja maksaa työntekijälle 7,50€ tunti, niin osatteko suunnilleen laskea mitä yrittäjälle jää bruttona käteen työntekijä- ja yrityskulujen jälkeen?
Onko se niin että työntekijän kulut on 2xpalkka, eli noin 15€?
Entä mitä maksuja yrittäjä maksaa, ainakin omia eläkevakuutusmaksuja ym. mutta kuinka paljon suunnilleen 30€ tuntiveloituksesta?
Onko se niin että työntekijän kulut on 2xpalkka, eli noin 15€?
Entä mitä maksuja yrittäjä maksaa, ainakin omia eläkevakuutusmaksuja ym. mutta kuinka paljon suunnilleen 30€ tuntiveloituksesta?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ensin pois alv, 30 eurosta jää noin 24.
Palkan lisäksi menee työntekijälle loma-ajan palkka ja lomaraha, eli se 7.5 euron tuntipalkka on oikeasti vähän yli 8.5 euroa.
Eläkemaksuja, sotuja ja vakuutusmaksuja menee bruttopalkasta ehkä 25-30%, palkkakustannukset kaikkiaan jotain 11.5 euroa.
Yrittäjälle jää katetta 12.5 euroa josta maksetaan esim. autot, siivousaineet, välineet jne.
Lopusta menee ehkä 40% veroja.
Yhteenveto:
Siitä 30 euron laskusta työntekijä saa verojen jälkeen noin 5 euroa, firma korkeintaan 5 euroa ja 20 euroa menee valtiolle erinimisinä veroina ja maksuina.
Juuri tästä syystä Suomessa ei kannata tehdä töitä eikä perustaa firmaa. Jokainen vaihtakoon öljyt ladaansa itse.
Nuo työntekijän kustannukset olivat tuossa minimissään. Lisäksi tulevat sairaslomat, äitiyslomat, siltä maksettavat osat.
Valitettavasti työntekijän pitäminen ei ole niin kovin halpaa, koneesta saa alv vähennyksenkin :)
Ei siis kannata kahdehtia ollenkaan, riskejä kuitenkin on. vakuutusten on oltava kunnossa jne.
Yrittäjän veroprosenttia on aika vaikea sanoa, riippuu yritysmuodosta ja myös tulojen määrästä.
Missään nimessä ei mielestäni ole kannattavaa ryhtyä tuollaisen alan yrittäjäksi, tehdä itse töitä ja ottaa vaikkapa yksi tai kaksi työntekijää. Siinä on vain kova työ ilona. Mutta, jos on suurempi määrä työntekijöitä ja erilaisia työkohteita tilanne voi olla jo toinen.
"Yhteenveto:
Siitä 30 euron laskusta työntekijä saa verojen jälkeen noin 5 euroa, firma (saa) korkeintaan 5 euroa ja 20 euroa menee valtiolle erinimisinä veroina ja maksuina."
Tiedän siivousfirman jossa on noin 30 työntekijää porrassiivoojina, firmalla ei autoja työkäytössä, eikä kilometrikorvauksia työntekijöiden matkakuluihin. Palkka noin 7,20 euroa tunti.
Siivousvälineet minimissä eli märkä- ja kuivamoppi, joiden mopit vaihdetaan hyvin harvakseltaan, muutamat rätit ja ämpäri, ja rättejä vaihdetaan harvakseltaan, siivooja pesee työn jälkeen käsin. Halvimmat pesuaineet, joita ei paljon kulu.
Jos yhdestä työntekijästä jää verojen jälkeen tunnissa 5 euroa, niin firman omistaja elelee kyllä herroiksi.
En yhtään ihmettele, ettei kannata, jos toiminta perustuu noihin laskelmiin, kun ainuttakaan vähennystä ei ole edes mainittu.
Joo ja imuri per työkohde eli kerrostaloyhtiö vielä, mutta ne kuten muutkin siivousvälineet ja aineet voi laittaa tietenkin vähennyksiin.
Ja vielä jos sama työntekijä tekee usemman yhtiön porrassiivouksen, niin ne on hoidettu läheltä, jotta matkakuluja ei tarvitse maksaa. Työvaatteita ei ole, ja jos ymmärtää kysyä pesukuluja niin saa pesujauhetta.
Sairastuessa omistaja tai joku tämän perheenjäsen hoitaa siivouksen, joskin poissaoloja on hyvin vähän koska työnantaja antaa kuulua jos sairastellaan.
Parasta bisnestä on sellainen missä ei ole itselle kuluja.
Jos tarkoitat "vähennyksillä" sitä mitä saa vähentää veroista niin kaksi kertaa suurempi summa on jo lähtenyt pankkitililtä.
Tarkoitan sitä, että elinkeinotoiminnassa saa tuloista vähentää kaikki menot, jotka vaikuttavat tulonmuodostukseen, mm. ulkopuolisille maksetut palkat. Valittu yritysmuoto vaikuttaa tässä kohden siten, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen, puolisolleen eikä alle 14-vuotiaalle lapselleen verotuksesta vähennyskelpoista palkkaa.
Ykistyisen elinkeinonharjoittajan tulo jaetaan pääomaverotettavaan osuuteen ja progressiivisesti verotettavaan ansiotulo-osuuteen. Pääomatulon verokanta on kiinteä 28%. Pääomatulona verotettavien tulojen osuus määrytyy yrityksen nettovarallisuudesta, josta hyväksytään 20% vuotuista tuottoa vastaavan määrän verran.
Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen ja sitä verotetaan 26% yhteisöverokannan mukaan.
Tällä hetkellä osakeyhtiön verotus on paljon kovempaa kuin toiminimen, ellei ole paljon vanhaa omaisuutta.
Ensin maksat yhtiönä veroja 26% ja jäljellejääneestä 28% kun otat rahat ulos.
Jos omistaa snagarin, aloittelevan softafirman tai siivousliikkeen niin verottaja rankaisee tosi pahasti.
Siihen ei ollut tarkoituskaan ottaa kantaa, mikä yritysmuoto olisi edullisin.
Osakeyhtiön omistajilleen jakama osinko aina 9% saakka yhtiön matemaattisesta arvosta on saajilleen verotonta tuloa (tosin muuttuu osittain verolliseksi yli 90 000 osingoilla). Omistajan itselleen maksamaa palkkaa verotetaan progressiivisen asteikon mukaan henkilökohtaisena ansiotulona.
Ylläoleva koskee siis listaamatonta yhtiötä, koska pörssiyhtiöiden maksamia osinkoja verotetaan kyllä.
"Ensin maksat yhtiönä veroja 26% ja jäljellejääneestä 28% kun otat rahat ulos"
Palkkamenot ovat vähennyskelpoisia osakeyhtiön tuloista, joten siitä osuudesta minkä otat itsellesi palkkana ulos, yrityksen ei ole tarvinnut maksaa veroja.
Tuohan tarkoittaa sitä että parhaimmillaan yhtiöstä saa rahat ulos yhtä edullisesti kuin jos olisi pelkkä toiminimi.
Lopuille rahoille käy huonommin.
Esimerkiksi tuo paljon mainostettu 90.000 euron _ainoastaan_kerran_ verotettu osinko vaatii että firmalle on kerätty 810.000 euron netto-omaisuus. Harvalla snagarilla sellaista on.
Ei kai kukaan ole edes sellaista väittänyt, että Suomen verolainsäädäntö tukisi varattomia pienyrittäjiä. Se 90 000 on yläraja, toki vuotuinen osinko saa jääda sen allekin jos kuvittelee pelkästään sillä elävänsä, eikä mikään estä maksamasta palkkaa lisäksi. Mutta ne joilla on varallisuutta sijoittaa osakeyhtiöön, tosiaan pääsevät käytännössä sillä 26% verolla, jonka osakeyhtiö joutuu maksamaan tuloistaan.
Käsittääkseni voittojen kerääminen osakeyhtiöön on kuitenkin verotuksellisesti huomattavasti edullisempaa kuin yksityisenä elinkeinonharjoittajana työskentely toiminimen alla. Tosin tarvitsee olla melkoiset tulot, ennenkuin kokonaisveroprosentti nousee 40 prosenttiin, sen nyt tietää jokainen palkkatyössä ollut.
Suomen verolainsäädäntö tukee vanhoja tuottamattomia yrityksiä joissa on paljon rahaa.
Osinkona saa jakaa vanhat voitot pois ilman veroseuraamuksia.
Uusia tuottavia yrityksiä rangaistaan.
Jos aloittaa tyhjästä niin maksaa veroja raskaimman päälle, ainakin enemmän kuin pelkän toiminimen avulla työskentelevä.
Voittojen kerääminen osakeyhtiöön on useimmiten huomattavasti epäedullisempaa kuin niiden ottaminen ulos ja sijoittaminen vaikka osakkeisiin tai rahastoihin.
Laske itse, ensin pitää maksaa firmaan jätetystä rahasta 26% veroja. Tämä "oikeuttaa" saamaan vain kerran verotettuna 9% nettosummasta eli 6.66% bruttosummasta.
Vaihtoehtona on ottaa rahat kerralla pois, maksaa hieman enemmän veroja ja sijoittaa rahat.
Jos sijoittaa pörssiosakkeisiin, omasta sijoituksesta menee osinkotuotosta selvästi vähemmän veroja kuin firman kautta sijoitettuna.
Myyntivoitoista menee 2% enemmän.
Jos pistää rahat rahastoihin, omasta sijoituksesta ei mene veroja ennenkuin rahat ottaa pois, sen jälkeenkin 28% mikä on vain hieman enemmän kuin se firman maksama 26%.
Jos muuttaa eläkkeellä ulkomaille niin omien sijoitusten tuotot saa verotta. Hyöty on huomattava, koska suomessa verotetaan inflaation aiheuttamaa näennäistä arvonnousua.
Ensin maksat yhtiönä veroja 26% ja jäljellejääneestä 28% kun otat rahat ulos"
Palkkamenot ovat vähennyskelpoisia osakeyhtiön tuloista, joten siitä osuudesta minkä otat itsellesi palkkana ulos, yrityksen ei ole tarvinnut maksaa veroja.
Siis TIETENKIN palkkakulujen ja muiden vähennettävien kulujen JÄLKEEN jos tulee voittoa (jolla yritystä mm kehitettäisiin) maksetaan veroa 26%.Osingoista maksetaan 28%.
"Osingoista maksetaan 28%"
Mitäköhän osinkoja tässä tarkoitat?
Listaamattoman osakeyhtiön saamat osigot ovat pääsääntöisesti verovapaita. Verollisia sensijaan ovat sijoitusomaisuudesta saadut osingot.
Luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus riippuu siitä, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta vai muusta yhtiöstä.
Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadusta osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingoista 70 prosenttia on pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.
Sossusika yrittää antaa harhaanjohtavaa tietoa.
Elinkeinoverotusta uudistettiin perusteellisesti vuonna 2004.
Edellä kerrotut säädökset ovat osakeyhtiön osalta laki elinkeinotulon verottamisesta 6 a § ja luonnollisen henkilön osalta tuloverolaki 33 a ja b §. Sieltä voi tarkistaa ja kannattaa samalla katsoa myös EVL 6 b §, jossa on säädetty osakeyhtiön luovutusvoittojen verottomuudesta.
...mutta silti tilanteessa kuin tilanteessa, maassa kuin maassa on taloudellisesti menestyviä ja taloudellisesti epäonnistujia.
Tietenkin valtiollisten rajasuojien takia elintasomaassa epäonnistuja on kehitysmaassa vielä todellinen kroisos.
Kaikki on suhteellista.
Aika monella paikallisella menestyjällä on oy:ssa omaisuutta melkoisesti, näiden tulot jakaantuvat melkein 25-25-25-25 suhteessa palkan, verovapaiden osinkojen ja esim. henkilökohtaisena omaisuutena olevien kiinteistöjen vuokratulojen sekä päivärahojen ja kulukorvausten muodossa.
Aika yleistä tämä, että hallit ja tontit on vuokrattu yhtiölle käypää vuokratasoa vastaavasti. Tai sitten hallia ja tonttia ja kiinteistöä on oy:lla niin paljon, että alkaa osinkojen maksun veroprosentti laskea
Pöyhkeät lisäeläkkeet on näillä jo maksettu täyteen ja YEL - maksuja on suurennettu.
On siis keinoja tasata ainakin veroprogression vaikutuksia.
Mutta niin kuin sanoin, köyhällä tai saamattomalla ei missään liene mukavaa. Raha tulee rahan luo.
-oy-
"Osakeyhtiön omistajilleen jakama osinko aina 9% saakka yhtiön matemaattisesta arvosta on saajilleen verotonta tuloa (tosin muuttuu osittain verolliseksi yli 90 000 osingoilla). Omistajan itselleen maksamaa palkkaa verotetaan progressiivisen asteikon mukaan henkilökohtaisena ansiotulona."
Ylläoleva EI PIDÄ PAIKKAANSA kuin vain tietyissä reunatapaukissa.
Tätä asiaa mainostetaan julkisuudessa laveasti "unohtaen" muut ehdot, jotka käytännössä nollaavat koko kappaleen.
voit sijoittaa osakeyhtiölläsi myös osakkeisiin, tällöin ne eivät tule tilinpäätöksessä tulokseksi vaan näkyvät taseessa investointeija, "tulos" on voitto. Eli homma realisoituu vasta siinä vaiheessa kun jätät sen yrityksen pankkitilille rahaa voittona. Jos sijoitat kaiken ja yrityksellä on tätä kautta omaisuutta, ei välttämätt yrityksen tulos, eli voitto, ole mitään. Tällöin et maksa myöskään yhteisöveroa.
Sähköalan työnantajajärjestön tutkima keskimääräinen TOTEUTUNUT työvoiman lisäkulu (siis maksetun bruttopalkan päälle) on 76%. Tämä prosentti muodostuu sairaslomista yms. kuluista, joita ei ole ennakoitavissa. Suurista ryhmistä on tietenkin vedettävissä tällaisia keskiarvoja, mutta pikku ryhmissä on aina tuurista kiinni.
Erään tutkimuksen mukaan noin 10% sähkömiehistä huolehtii 90% sairaslomista, joten ei naurata pienyrittäjää, jos tupsahtaa "mätä omena" omaan koriin. Tossa esimerkkitapauksessa olisi työtunnin kate noin 11,47 €.
Itse pääsin hyvin lähelle samaa katetta, mistä tietenkin pitää vähentää kiinteät kulut ennen kuin päästään edes verotettavaa tuloa laskemaan.
Sairaslomat yms. ovat melkoinen riski, ehkä juuri tästä syystä palkataan nuoria ja terveitä. Ja vältetään työkkärin kautta tulevaa porukkaa kuin ruttoa.
tilitoimistokulut, toimistokulut(laskutus,palkanlaskenta, mapit, tietokoneet, ohjelmistot,tulostimet, musteet ym),
toimistohenkilön palkka, markkinointikulut, puhelin-ja postituskulut, konttorivuokra vaikka olisi kotonakin..pikkuyritykselläkin on uskomaton määrä kuluja joita ei välttämättä tule edes ajatelleeksi.
EILAKAISLA
Ainoa tapa millä sain työntekijä riskiäni ja taloudellista laskentaa kohdilleen vuosien taistelun jälkeen omien työntekijötteni kanssa.
Jos toteutunut työvoima kulu on 76% päälle bruttopalkan. Niin tarkoittaako tämä että toiminimellä tekevän pitäisi laskuttaa tämän 76% lisäksi alv siihen päälle jotta tasoissa palkkatyöhön nähden?
Vai pitäisikö sen sisältää alv?
Unohdetaan tässä versiossa kulujen määrä ja ajatellaan vaan työnantajan näkökulmasta - pitääkö toiminimellä toimivan kertoa palkkatyön palkka 1,76 vai 1,76+alv?
Jos ajatellaan että se olisi yhtä edullista työnantajalle???
Tuli luettua vanhaa ketjua, mutta pakko kommentoida koska "tiedon" taso on tätä luokkaa.
"Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu riippuu siitä, jaetaanko osinkona enemmän
vai vähemmän kuin 9 %:n tuotto laskettuna osakkeen matemaattiselle arvolle. Jos osinkona jaetaan
vähemmän kuin 9 %, osinko on 90 000 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa ja 90 000 euron ylittävältä
osalta osittain veronalaista pääomatuloa. Jos taas osinkona jaetaan enemmän kuin 9 %:n tuotto,
9 %:n ylittävä osa osingosta verotetaan osittain ansiotulona."
Ote suoraan verohallinnon sivuilta. Se mitä tuossa ei mainita on se että osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa huomioon otetaan ainoastaan vapaa pääoma sekä likvidit tase-erät. Toisin sanoen yrityksessä täytyy olla joko edellisiltä vuosilta jakamatonta voittoa miljoona euroa tai jakamatonta voittoa ja likvidejä tase-eriä (kassa jne.) miljoona euroa. Jos tuo miljoona euroa löytyy, voidaan siitä nostaa 90% verottomana osinkoja.
Mutta, mutta...eihän tuokaan verotonta ole koska osakeyhtiö on jo maksanut voitosta 26% veron. Verottomaksi se mielletään koska osakeyhtiö on itsessään verovelvollinen ja omistaja luonnollisena henkilönä verovelvollinen. Vaikka nämä ovat yrittäjän kannalta "sama" ja pelkkää semantiikkaa, ei yhdestäkään firmasta voi koskaan nostaa yhtään rahaa verottomasti!
Tämä lisäksi, olettaen että firmassa on tuo miljoona euroa, jos osinkoja nostetaan yli 90 000 euroa, menee ylimenevästä osuudesta 70% progressiivisen tuloverotuksen piiriin ja 30% luonnollisen henkilön pääomaveron piiriin (28%). Kokonaisveroaste nouse tuossa tapauksessa aina yli 26% jonka yritys on jo tulosta maksanut.
Jos taas yrityksen osakkeiden matemaattinen arvo jää alle miljoonan euron rajan suhteutuu 9% "veroton" osuus suoraan siihen. 500 000 euron arvoisesta yrityksestä voi nostaa 45000 eur jne. Mutta koittakaa nyt muistaa että tuosta rahasta on jo osakeyhtiö maksanut sen 26% veron!!!