Vanhustenviikolla pidettiin hyviä puheita. Juhlapuheissa aineellinen hyvinvointi jää vähemmälle, mutta ei liene suuri synti jos siitäkin puhutaan. Palkat näyttävät kehittyvät kuluvana syksynä suotuisasti, mutta eläkkeet ovat laahanneet jo 30-vuotta jäljessä. Virallinen taho väittää eläkkeiden ostovoiman säilyvän, sitä on kuitenkin vaikea uskoa itse kokeneena ja voi sitä päätellä kymmenen viimevuoden keskimääräisen 2:n prosentin korotuksen perusteellakin.
Eläkkeiden ostovoiman parantamiseen on varaa meidän omissa rahastoissamme. Työeläkelaitosten tilastojen mukaan vuodelta 2006 työeläkelaitosten yhteenlasketut rahastot olivat, yksinkertaistettuna ja pyöristettynä miljardeina euroina, maksutulo 15, sijoitustulo 7,5 ja maksetut eläkkeet 15. Tarkat luvut löytyvät www.tela.fi sivuilta. Sijoitustulosta on mahdollista maksaa korotuksia, silti jää vielä pääoman 123 miljardia euroa, kartuttamiseenkin varoja.
Olemme sitä sukupolvea joka oli rakentamassa hyvinvointi- Suomea ja siihen kuului myös työeläkelaki v.1962 johon oli kirjattu eläkkeiden ostovoiman kehitys palkkojen korotuksia vastaavaksi, myöhemmin lakia on kaksi kertaa heikennetty niin, ettei tämä nykyinen indeksi pidä enää reaalista ostovoiman kehitystä yllä.
Eduskunta on useaan otteeseen yrittänyt palauttaa laman varjolla tehtyä tilapäisheikennystä takaisin, mutta ei ole siinä onnistunut. Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan sitä ei nyt sitten ollut enää kirjattukaan. Eläkeläisille jää vain yksi vaihtoehto, ei kannata ryhtyä holhottavaksi vanhukseksi vaan, ryhtyä käyttämään kansalaisoikeuksia ja vaikuttamista oman 1,4 miljoonaisen kansanosan hyvinvoinnin edistämiseksi.
Eläkkeiden ostovoiman parantamiseen on varaa meidän omissa rahastoissamme. Työeläkelaitosten tilastojen mukaan vuodelta 2006 työeläkelaitosten yhteenlasketut rahastot olivat, yksinkertaistettuna ja pyöristettynä miljardeina euroina, maksutulo 15, sijoitustulo 7,5 ja maksetut eläkkeet 15. Tarkat luvut löytyvät www.tela.fi sivuilta. Sijoitustulosta on mahdollista maksaa korotuksia, silti jää vielä pääoman 123 miljardia euroa, kartuttamiseenkin varoja.
Olemme sitä sukupolvea joka oli rakentamassa hyvinvointi- Suomea ja siihen kuului myös työeläkelaki v.1962 johon oli kirjattu eläkkeiden ostovoiman kehitys palkkojen korotuksia vastaavaksi, myöhemmin lakia on kaksi kertaa heikennetty niin, ettei tämä nykyinen indeksi pidä enää reaalista ostovoiman kehitystä yllä.
Eduskunta on useaan otteeseen yrittänyt palauttaa laman varjolla tehtyä tilapäisheikennystä takaisin, mutta ei ole siinä onnistunut. Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan sitä ei nyt sitten ollut enää kirjattukaan. Eläkeläisille jää vain yksi vaihtoehto, ei kannata ryhtyä holhottavaksi vanhukseksi vaan, ryhtyä käyttämään kansalaisoikeuksia ja vaikuttamista oman 1,4 miljoonaisen kansanosan hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
totta kirjoituksesi, mutta miten saadaan nämä päättäjät ym, vakuutus ym laitokset raottamaan kukkaroaan, kun on viisaat laskelmat tehty ja itse pitää aina saada eniten, sen ei ole väliä kenen rahoilla rellestetään, kunhan ei omilla.
Eläkeläisillä on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa ostovoiman kehittymiseen, se on tullut seväksi 30- vuoden aikana jolloin vanhat puolueet ja eläkejärjestöt ovat saaneet vain heikennyksiä aikaan. www.senioripuolue.fi
Eläke on tarkoitettu viime vuosien elämiseen niin kuin termikin kertoo.
Se karttuu osittain omasta säästöstä, 40% ja muitten ihmisten rahoista 60%.
Uutisten mukaan on lapsilla nykyään enemmän säästöjä kuin vamnhemmillaan.
Pitäisikö katsoa peiliin?
Olisiko aikanaan pitänyt säästää?
Suomessa puuhataan alemmankeskiluokanpiirissä löyhää yhteenliittymää jossa yhdistyisi epäpoliittisuus ja yhteiskuntaedut.
Jokaisella jäsenellä olisi ainoana velvollisuutenaan liittyä kansalliseen ja kansallisiin mielenilmauksiin ja toiminnallisiin yhteiskuntasopimuksiin.
Yhteistyötahoja sitoisi palkkojen ,toimeentulon lisääminen ja jälkeen jääneisyyden korjaaminen alemmilta kansalaisryhmiltä.
Joten tähän littyisivät: Eläkeläiset, pätkä-, osa-aika-, lyhytaika-, matalapalkkatyöntekijät, työttömät, osa-aikatyöttömät, ulkomaalaisperäiset suomalaiset, romaanit, vanhukset, varattomatihmiset ja yhteiskuntakehityksestä syrjään työnnetyt ihmiset.
Yhteinen tavoite olisi ajaa painostusryhmien etuja vuoronperään yhdessä voimakkaana etujärjestönä.
Tarvittaessa he lamauttaisivat yhteiskunnan perustoimintoja hetkessä.
Kaikki toimisi lain ja järjestyksen mukaan.
Kaiken lain ja järjestyksen mukaan kokoontuva ryhmä toimisi vain kaikki yhdenpuolesta jos perustuslaki, ihmisoikeudet, nälkä, vilu ja syrjäytyminen uhkaisi.
Toisaalta voitaisiin toimia myös jos ammattiryhmän tulotaso poljettaisiin kulutusyhteiskunnassa niin alas ettei työ muodostuisi kuin pakkotyöksi.
Toivottomuuden estäminen olisi tavoitteena.