Porasin yhden kesän vesillä olleeseen purteen reiän peräsimeen. Yllätyin, kun vettä tuli ulos peräti kaksi litraa. Akseli vuotaa siis jo uusissakin veneissä vettä peräsimen sisään. Peräsimen akseliin hitsatut tukilevyt ja hitsaussauma saattavat olla sähkökemiallisessa sarjassa eri jännitteisiä, jolloin sisään päässyt suolavesi käynnistää sähkökemiallisen korroosion. Tuli mieleeni, että sen voisi estää täyttämällä peräsimen kesäksi glykolivesiseoksella. Sama litku voisi olla peräsimessä ehkä muutaman kaudenkin. Mitäs olette asiantuntijat tästä mieltä? Suomalaiset veistämöt voisivat panna peräsimiin valmiiksi ruuvit, joista homma hoituisi kätevästi.
Glykolia peräsimeen
eskom
132839
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
no ainoa oikea ratkaisu on irrottaa peräsin ja viedä asiantuntevalle venekorjaamolle korjattavaksi. Oikein rakennetussa peräsimessä ei ole vettä sisällä.
Ja jos vene on ollut vain yhden kesän vesillä niin oikea valituskohde on valmistaja tai maahantuoja. Tietenkin jos tämä on Bavaria niin valitus on turhaa.
Bavarian peräsin on siis tehty niin hyvin ettei sinne mene vettä eikä tarvitse valittaa.
Miksi sitten niitä haukutaan jos ovat noin esimerkillisesti tehtyjä.
Kerrassaan outo tarina! Mikä yleensä sai poraamaan reiän peräsimeen? No hyvä sikäli, että ongelma paljastui. Mutta peräsimessä ei pidä kyllä olla vettä missään tapauksessa. Jos on, niin kyllä pitää olla erikoinen konstruktio kyseessä. Jos ongelmia haluaa välttää, niin rakenne pitää olla kuiva. Glykolia ei missään nimessä peräsimeen, jos kyseessä on polyesteri-lasikuitu! Olen joutunut perehtymään perusteellisesti osmoosiin oman veneeni ongelmien kanssa, ja glykoli on yksi peruskemikaaleista, mikä johtaa osmoosin etenemiseen. Suora lainaus eräästä osmoosiongelmaa koskevasta artikkelista: "...confirm the connection between glycols and osmosis better than any research project could have ever done." Joskus menneisyydessä joku ranskalaisveistämö oli yrittänyt räätälöidä hartsireseptiä glykolin kanssa, ja sillä oli katastrofaaliset seuraukset osmoosin muodossa. Joten takuukorjaukseen vaan eikä mitään glykolivirityksiä!
Ilman sen suurempaa asiantuntemusta väitän, että tuo kosteuden/veden pääseminen peräsinrakenteisiin on erittäin yleinen ja hiipimällä etenevä vaiva. Sen todennäköisempää mitä vanhempi vene. Tätä ei vaan tiedä ennenkuin poraa tuon reiän tai mittaa rakenteen kosteuden mittalaitteella. Reiän poraaminen peräsimen alareunaan on helppo tapa tarkistaa asia. Reikähän on helppo paikata jälkikäteen.
Itsellä on sama vaiva (tai jos sitä ylipäätään vaivaksi voi kutsua). Syksyisin poraan peräsimen alareunaan pari reikää. Niistä tulee vettä tihkumalla. Koputeltaessa lapaa se tuntuu ihan kunnolliselta, mutta kosteuden voisi joskus kyllä mitata. Reiät kannattaa porata jo senkin takia, että jäätyessään vesi ei rikkoisi rakennetta. Eräs tuntemani veneenrakentaja sanoi, että hänen kokemuksensa mukaan 9:ssä lavasta 10:ssä on vettä. Lavan aukaisu on käynyt mielessä, mutta en ole toistaiseksi lähtenyt moiseen urakkaan.
Katsoin ko. artikkelin. Siinä puhuttiin propyleeniglygolista. Autoissa käytettävä pakkasneste on etyleeniglygolia. Mahtaako se aiheuttaa myös osmoosia lasikuidussa? Jos peräsinakselin ja peräsimen yläpään liitosta ei ole erikseen tiivistetty o-renkaalla tai jollain muulla keinolla, niin peräsimeen menee vettä heti uudesta alkaen. Kuinka moni veistämö tekee sen? Villi arvaus: ei yhtään.
Moi,
Ajatuksesi glykolista peräsimessä tuskin nyt ainakaan peräsintä huonontaa. Tosin jos peräsimessä ylipäätään on aukko, josta merivesi pääsee sisään, laimenee glykoliseoskin sen saman aukon kautta. Yksi vaihtoehto olisi täyttää peräsinontelo jollakin sopivalla aineella (itselläni mieleeni tulee vaikkpapa polyesterihartsi täyteainepallot, mutta tässä lienee paikallaan kysyä veistämön mielipidettä). Esim. kymppimetrisessä Targassa ei painopisteenkään pitäisi kärsiä...
Minä haluaisin kovasti saada vastauksen siihen, miksi peräsintä ei voi tehdä umpilaminaatista? Yksi
Umpilaminatti on aivan liian painava ja kallis ratkaisu veistämölle.
Yleisesti ottaen kaikki peräsimet ovat vettyneitä syksyllä koska niissä todellakin on ilmatilaa johon vesi kerääntyy.Eli nopeasti kasaan kyhättyjä.Täyttämällä esimerkiksi jollain airex:n tyyppisellä materiaalilla peräsimen molemmat puoliskot tulee perämisestä"yhtä puuta",jolloin vedelle ei ole tilaa.
Oliko peräsin ontto rosterista tehty? Elän ainakin siinä uskossa, että meillä tällainen peräsin on ollut ehjä ja vedetön vuodesta -79. Kumisee ainakin ontosti kun raaputellaan syksyisin ja keväisin. Eli ei pitäisi olla mahdotonta hitsata tiivistäkin tekelettä.
Vai ei kai kyse ollut lasikuitumuovisesta?
Minulla on teräsvene ja peräsimessä on tulppa ylhäällä a toinen alhaalla ja se on täytetty glykooliseoksella. Tämä sen takia että se on tehty corten teräksestä ja maalattu vain ulkopuolelta joten glykooli estää ruostumisen ja jäätymisen ja vaimentaa värinät. Köli on myös täytetty glykooliseoksella.
Miksi porata uutta(?) venettä. Meidän 30v. vanhan veneen peräsimen vesi valuu kahdesta reiästä pois, ennenkuin vene on vielä pukille stemmattukaan. Ja vanha kestää 15m/s kryssin.
mutta entäs jos seuraavan kerran tuleekin tuulta 16m/s? sanotko sellaista vaatetta kuivaksi,josta ei enää lirisemällä valu vettä? lasikuituruttoa korjatessa monet asiantuntijat sanovat,että veneen pitää seistä pohja auki hiottuna kaksi talvea kuivumassa ennen kuin uudet primerit kannattaa laittaa. tuskin sieltä kuitenkaan enää vettä valumalla tulee ensimmäisenä keväänäkään,mutta silti.
kuivaisin kunnolla ja sit sp:n tai westin epoksia prässillä niin paljo kuin menee. Loppuu veden imu ja pysyy myös runkoraudat kii. Siis jos o guttapergaperäsin kuin itel muinoin.