Miksi

Kerro lisää käytetyistä komponenteista. Ovatko ne huonoja laadultaan vai alimitoitettuja kooltaan? Ainakin minusta ne ovat yleisesti käytettyjä merkkituotteita.

ehkä ei? kirjoitti:

Kerro lisää käytetyistä komponenteista. Ovatko ne huonoja laadultaan vai alimitoitettuja kooltaan? Ainakin minusta ne ovat yleisesti käytettyjä merkkituotteita.

polkupyöriin.
halpiskauppojen täysjousitetut maastopyörät edulliseen hintaan aidoilla Shimano-osilla.

katso eroa tuplahintaisiin pyöriin ja ajele molemmolla muutama vuosi vaihtelevissa olosuhteissa. kumman luulet kaipaavan enemmän huoltoa.

kaikki valmistajat tekevät eritasoisia "merkkituotteita" eri käyttötarkoituksiin - myös venetarvikkeiden puolella

vertausta kirjoitti:

polkupyöriin.
halpiskauppojen täysjousitetut maastopyörät edulliseen hintaan aidoilla Shimano-osilla.

katso eroa tuplahintaisiin pyöriin ja ajele molemmolla muutama vuosi vaihtelevissa olosuhteissa. kumman luulet kaipaavan enemmän huoltoa.

kaikki valmistajat tekevät eritasoisia "merkkituotteita" eri käyttötarkoituksiin - myös venetarvikkeiden puolella

Lue lisää

Käytetäänkö Bavarioissa toisentasoisia merkkituotteita kuin ns. laatuveneissä? Esim. vinssien koko on yksi valintapaikka, mutta ovatko vinssit laadullisesti erilaisia Bavarioissa?

vertausta kirjoitti:

polkupyöriin.
halpiskauppojen täysjousitetut maastopyörät edulliseen hintaan aidoilla Shimano-osilla.

katso eroa tuplahintaisiin pyöriin ja ajele molemmolla muutama vuosi vaihtelevissa olosuhteissa. kumman luulet kaipaavan enemmän huoltoa.

kaikki valmistajat tekevät eritasoisia "merkkituotteita" eri käyttötarkoituksiin - myös venetarvikkeiden puolella

Lue lisää

Tässä on Bavarian käyttämiä varustevalmistajia:

http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/ Volvo-Penta venemoottorit
http://www.seldenmast.com/ Selden mastovarusteet
http://www.harken.com/default.php Harken vinssit
http://www.raymarine.com/raymarine/ Raymarine mittarit ja autopilotit
http://www.rutgerson.se/ Rutgerson köysilukot
http://en.lewmar.com/home/index.aspx?page=home Whitlock ruorikoneistot
http://www.lofrans.it/english/intro.html Lofrans ankkurivinssit
http://www.sleipner.no/ Side-Power keulapotkurit

Kertoisitko, miten nuo eroavat skandeissa ja Bavarioissa?

Siis onko

Volvolla, Seldenilla, Raymarinella, Lofransilla, Sleipnerilla jne

olemassa jokin halpissarja Bavariaa ja ehkä ranskattariakin varten? En ole kuullut sellaisista, mutta kun kerran tiedät, kerro minullekin!

Bavariassani on mm. Volvon D2-55, Raymarinen ST-60 mittarisarja ja Lofrans Cayman 88 ankkuripeli.

Vastaa huutoosi ja kerro, miten nuo eroavat skandeihin asennettavista.

Sitten kirjoitti:

Käytetäänkö Bavarioissa toisentasoisia merkkituotteita kuin ns. laatuveneissä? Esim. vinssien koko on yksi valintapaikka, mutta ovatko vinssit laadullisesti erilaisia Bavarioissa?

Lue lisää

Mutta kuten aikaisempi kirjoittaja huomioi on esim Andersenilla eri tyyppisiä vinnssejä eri veneisiin.
Esim Itsejalustava, Ruostumaton Itsejalustava, kaksinopeuksisia, liukulaakereilla kuulalaakereilla sileällä pinnalla karhennetulla pinnalla. Jos myyntiesitteessä lukee Kaksinopeuksinen itsejalustava 40 vinssi se voi maksaa 400 tai 4000€ eli on niissä eroja. En nyt ota kantaa onko bavariassa 4000€ vinssi mutta laadullisia eroja on, eteenkin materiaaleissa. Mastoissa aivan sama, plokeissa on hirvittäviä eroja, esim 8mm köydelle tarkoitettu ploki voi kestää useita tonneja jatkuvaa rasitusta tai sitten menee siinä 800kg paikkeilla rikki ja molemmissa lukee harken. 500kg kohdalla ei enää toimi kunnolla, kun laakerointi alkaa jumittamaan.
EI nyt jaksaisi lähteä selvittämään mitä vinssejä missäkin veneissä on käytetty mutta epäilen että Bavariassa on cruising käyttöön suunnitellut vinssit, ja hyvä näin cruiserihan se on.

tiedä mitään kirjoitti:

Mutta kuten aikaisempi kirjoittaja huomioi on esim Andersenilla eri tyyppisiä vinnssejä eri veneisiin.
Esim Itsejalustava, Ruostumaton Itsejalustava, kaksinopeuksisia, liukulaakereilla kuulalaakereilla sileällä pinnalla karhennetulla pinnalla. Jos myyntiesitteessä lukee Kaksinopeuksinen itsejalustava 40 vinssi se voi maksaa 400 tai 4000€ eli on niissä eroja. En nyt ota kantaa onko bavariassa 4000€ vinssi mutta laadullisia eroja on, eteenkin materiaaleissa. Mastoissa aivan sama, plokeissa on hirvittäviä eroja, esim 8mm köydelle tarkoitettu ploki voi kestää useita tonneja jatkuvaa rasitusta tai sitten menee siinä 800kg paikkeilla rikki ja molemmissa lukee harken. 500kg kohdalla ei enää toimi kunnolla, kun laakerointi alkaa jumittamaan.
EI nyt jaksaisi lähteä selvittämään mitä vinssejä missäkin veneissä on käytetty mutta epäilen että Bavariassa on cruising käyttöön suunnitellut vinssit, ja hyvä näin cruiserihan se on.

Lue lisää

genuavinssi. Keskikokoisessa Bavariassa on Harkanin 44.2 kromattu pronssirunkoinen, "kuula"/neulalaakereilla.

Harkenin sivuilta:
" Aluminum is not quite as durable as chrome or bronze. If you are racing, the normal choice is aluminum. "

Siis nuo tällä palstalla ihaillut kisaveneet käyttävät Harkenin mukaan yleensä kevyempiä mutta huonompilaatuisia vinssejä kuin Bavaria.

mielenkiintoiseksi kirjoitti:

Tässä on Bavarian käyttämiä varustevalmistajia:

http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/ Volvo-Penta venemoottorit
http://www.seldenmast.com/ Selden mastovarusteet
http://www.harken.com/default.php Harken vinssit
http://www.raymarine.com/raymarine/ Raymarine mittarit ja autopilotit
http://www.rutgerson.se/ Rutgerson köysilukot
http://en.lewmar.com/home/index.aspx?page=home Whitlock ruorikoneistot
http://www.lofrans.it/english/intro.html Lofrans ankkurivinssit
http://www.sleipner.no/ Side-Power keulapotkurit

Kertoisitko, miten nuo eroavat skandeissa ja Bavarioissa?

Siis onko

Volvolla, Seldenilla, Raymarinella, Lofransilla, Sleipnerilla jne

olemassa jokin halpissarja Bavariaa ja ehkä ranskattariakin varten? En ole kuullut sellaisista, mutta kun kerran tiedät, kerro minullekin!

Bavariassani on mm. Volvon D2-55, Raymarinen ST-60 mittarisarja ja Lofrans Cayman 88 ankkuripeli.

Vastaa huutoosi ja kerro, miten nuo eroavat skandeihin asennettavista.

Lue lisää

ei kiinosta ketään. Jos ja kun vastauksen tiedät itsekin niin mihin pyrit. Onhan pava kelpo vene onhan? vittu kun joku jaksaa:)
Minulla on arava asunto vantaalla kylle se on vain hintalaatusuhteeltaan mainio, ihan samoista rekennusmateriaaleista tehty kun uusi kämppä lauttasaaresta. Kas kun eivät ymmärrä tätä seikkaa nuo kuluttajat.

kertoisi sun pavasta kirjoitti:

ei kiinosta ketään. Jos ja kun vastauksen tiedät itsekin niin mihin pyrit. Onhan pava kelpo vene onhan? vittu kun joku jaksaa:)
Minulla on arava asunto vantaalla kylle se on vain hintalaatusuhteeltaan mainio, ihan samoista rekennusmateriaaleista tehty kun uusi kämppä lauttasaaresta. Kas kun eivät ymmärrä tätä seikkaa nuo kuluttajat.

Lue lisää

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

esimerkiksi kirjoitti:

genuavinssi. Keskikokoisessa Bavariassa on Harkanin 44.2 kromattu pronssirunkoinen, "kuula"/neulalaakereilla.

Harkenin sivuilta:
" Aluminum is not quite as durable as chrome or bronze. If you are racing, the normal choice is aluminum. "

Siis nuo tällä palstalla ihaillut kisaveneet käyttävät Harkenin mukaan yleensä kevyempiä mutta huonompilaatuisia vinssejä kuin Bavaria.

Lue lisää

Eli jos et kissaa ei kannata maksaa extraa alumiinisesta eikö näin? Tuskin ne ainakaan huonompilaatuiset on ehkä ei yhtä kestävät mutta...

mielenkiintoiseksi kirjoitti:

Tässä on Bavarian käyttämiä varustevalmistajia:

http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/ Volvo-Penta venemoottorit
http://www.seldenmast.com/ Selden mastovarusteet
http://www.harken.com/default.php Harken vinssit
http://www.raymarine.com/raymarine/ Raymarine mittarit ja autopilotit
http://www.rutgerson.se/ Rutgerson köysilukot
http://en.lewmar.com/home/index.aspx?page=home Whitlock ruorikoneistot
http://www.lofrans.it/english/intro.html Lofrans ankkurivinssit
http://www.sleipner.no/ Side-Power keulapotkurit

Kertoisitko, miten nuo eroavat skandeissa ja Bavarioissa?

Siis onko

Volvolla, Seldenilla, Raymarinella, Lofransilla, Sleipnerilla jne

olemassa jokin halpissarja Bavariaa ja ehkä ranskattariakin varten? En ole kuullut sellaisista, mutta kun kerran tiedät, kerro minullekin!

Bavariassani on mm. Volvon D2-55, Raymarinen ST-60 mittarisarja ja Lofrans Cayman 88 ankkuripeli.

Vastaa huutoosi ja kerro, miten nuo eroavat skandeihin asennettavista.

Lue lisää

Mulla autossa boshin starttimoottori kuitenkaan se ei tahdo lähteä kostealla kelillä käyntiin? Naapurin bemarissa on samanlainen se vaan saatana lähtee ihmeellistä en mä tajuu?

huonompilaatuisia? kirjoitti:

Eli jos et kissaa ei kannata maksaa extraa alumiinisesta eikö näin? Tuskin ne ainakaan huonompilaatuiset on ehkä ei yhtä kestävät mutta...

on käytössä selvästi kestävämpi, on se myös selvästi parempi.

näitä on samoja kirjoitti:

Mulla autossa boshin starttimoottori kuitenkaan se ei tahdo lähteä kostealla kelillä käyntiin? Naapurin bemarissa on samanlainen se vaan saatana lähtee ihmeellistä en mä tajuu?

Lue lisää

saksalainen auto sen vanhan 900-saabin tilalle niin jo starttaa.

vinssi.. kirjoitti:

on käytössä selvästi kestävämpi, on se myös selvästi parempi.

Kestävyys on vain yksi kriteeri.

vinssi.. kirjoitti:

on käytössä selvästi kestävämpi, on se myös selvästi parempi.

Että kilpaveneissä vinssit ovat kalliita, ja toinnalta laadukkaita, eivät vaan niin pitkäikäisiä ja huoltovapaita
Ihan kun ferrarin F1-kisakone on paljon kalliimpi ja hienopi, tehokkaampi, ja laadukkaammista osista tehty, kun minun volvoni dieselkone, mutta sillä ferrarin koneella ei varmaan ajeta 500 tuhatta ennen kun tarvii rempata.

On siitä kirjoitti:

Että kilpaveneissä vinssit ovat kalliita, ja toinnalta laadukkaita, eivät vaan niin pitkäikäisiä ja huoltovapaita
Ihan kun ferrarin F1-kisakone on paljon kalliimpi ja hienopi, tehokkaampi, ja laadukkaammista osista tehty, kun minun volvoni dieselkone, mutta sillä ferrarin koneella ei varmaan ajeta 500 tuhatta ennen kun tarvii rempata.

Lue lisää

että käytetäänkö Bavariassa samojen valmistajien huonompia osia kuin esim. skandeissa.

Mutta, kuten todistit:
"Että kilpaveneissä vinssit ovat kalliita, ja toinnalta laadukkaita, eivät vaan niin pitkäikäisiä ja huoltovapaita "

Siis Bavarian vinssit ovat pitkäikäisempiä ja huoltovapaampia, kuin ns. "kisaveneiden" vastaavat. Eikä päinvastoin.

On siitä kirjoitti:

Että kilpaveneissä vinssit ovat kalliita, ja toinnalta laadukkaita, eivät vaan niin pitkäikäisiä ja huoltovapaita
Ihan kun ferrarin F1-kisakone on paljon kalliimpi ja hienopi, tehokkaampi, ja laadukkaammista osista tehty, kun minun volvoni dieselkone, mutta sillä ferrarin koneella ei varmaan ajeta 500 tuhatta ennen kun tarvii rempata.

Lue lisää

jos alumiinivinssit ovat noin 15% kromattuja pronssivinssejä halvempia, mutta ruostumattomat 50% pronssisia kalliimpia.

oli siitä kirjoitti:

että käytetäänkö Bavariassa samojen valmistajien huonompia osia kuin esim. skandeissa.

Mutta, kuten todistit:
"Että kilpaveneissä vinssit ovat kalliita, ja toinnalta laadukkaita, eivät vaan niin pitkäikäisiä ja huoltovapaita "

Siis Bavarian vinssit ovat pitkäikäisempiä ja huoltovapaampia, kuin ns. "kisaveneiden" vastaavat. Eikä päinvastoin.

Lue lisää

Jos purjehtii (avomerellä), pitää vinssit huoltaa. Vinssirasva jähmettyy suolavedestä ja vinssi voi tulla toimintakyvyttömäksi; vinssi voi jopa alkaa "pyöriä tyhjää". Lewmarin vinsseissä tämä ongelma oli pahempi kuin vanhoissa isoissa Barloweissa. "Skandissani" oli alkuperäisiä 32-v vanhoja Barlowin vinssejä ja samankokoiset uudet Lewmar 58 vinssit.
Myös muoviosat, joita Lewmarissa on, voivat rikkoutua. Turha luulla, että vinssejä ei tarvitsisi huoltaa säännöllisesti. "Normaalikäytössä" riittäneet vinssin avaaminen ja huoltaminen kerran vuodessa. Tietysti, jos veneellä ei purjehdi, voi vinssejä luulla vähän huoltoa tarvitseviksi tai peräti huoltovapaiksi!
Sama koskee rikiä. Seldenin T-päätteissä on esiintynyt hiushalkeamia ja vaijerit tahtovat katkeilla prässättyjen päätteiden vierestä. Ongelmat riippuvat myös rikin mitoituksesta ja rasituksesta.

oli siitä kirjoitti:

että käytetäänkö Bavariassa samojen valmistajien huonompia osia kuin esim. skandeissa.

Mutta, kuten todistit:
"Että kilpaveneissä vinssit ovat kalliita, ja toinnalta laadukkaita, eivät vaan niin pitkäikäisiä ja huoltovapaita "

Siis Bavarian vinssit ovat pitkäikäisempiä ja huoltovapaampia, kuin ns. "kisaveneiden" vastaavat. Eikä päinvastoin.

Lue lisää

Se on totuus.

huoltovapaus?? kirjoitti:

Jos purjehtii (avomerellä), pitää vinssit huoltaa. Vinssirasva jähmettyy suolavedestä ja vinssi voi tulla toimintakyvyttömäksi; vinssi voi jopa alkaa "pyöriä tyhjää". Lewmarin vinsseissä tämä ongelma oli pahempi kuin vanhoissa isoissa Barloweissa. "Skandissani" oli alkuperäisiä 32-v vanhoja Barlowin vinssejä ja samankokoiset uudet Lewmar 58 vinssit.
Myös muoviosat, joita Lewmarissa on, voivat rikkoutua. Turha luulla, että vinssejä ei tarvitsisi huoltaa säännöllisesti. "Normaalikäytössä" riittäneet vinssin avaaminen ja huoltaminen kerran vuodessa. Tietysti, jos veneellä ei purjehdi, voi vinssejä luulla vähän huoltoa tarvitseviksi tai peräti huoltovapaiksi!
Sama koskee rikiä. Seldenin T-päätteissä on esiintynyt hiushalkeamia ja vaijerit tahtovat katkeilla prässättyjen päätteiden vierestä. Ongelmat riippuvat myös rikin mitoituksesta ja rasituksesta.

Lue lisää

Minä kun vielä kilpailin, avattiin vinssit joka kisan jälkeen, sillä esim meriveden määrä vinsseissä oli ihan eri luokkaa kuin perheveneilyssä.
Myöskin vinssien toleranssit ovat eri luokkaa, ei kestä hetkään niin rasvan kovettumista tai likaa.

huoltovapaus?? kirjoitti:

Jos purjehtii (avomerellä), pitää vinssit huoltaa. Vinssirasva jähmettyy suolavedestä ja vinssi voi tulla toimintakyvyttömäksi; vinssi voi jopa alkaa "pyöriä tyhjää". Lewmarin vinsseissä tämä ongelma oli pahempi kuin vanhoissa isoissa Barloweissa. "Skandissani" oli alkuperäisiä 32-v vanhoja Barlowin vinssejä ja samankokoiset uudet Lewmar 58 vinssit.
Myös muoviosat, joita Lewmarissa on, voivat rikkoutua. Turha luulla, että vinssejä ei tarvitsisi huoltaa säännöllisesti. "Normaalikäytössä" riittäneet vinssin avaaminen ja huoltaminen kerran vuodessa. Tietysti, jos veneellä ei purjehdi, voi vinssejä luulla vähän huoltoa tarvitseviksi tai peräti huoltovapaiksi!
Sama koskee rikiä. Seldenin T-päätteissä on esiintynyt hiushalkeamia ja vaijerit tahtovat katkeilla prässättyjen päätteiden vierestä. Ongelmat riippuvat myös rikin mitoituksesta ja rasituksesta.

Lue lisää

tuota "huoltovapautta". Lue ja ymmärrä mitä kirjoitin.

Kysy siltä, joka asian esitteli:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000029847582

Mutta ei hänkään tarkoittanut, että vinssejä ei tarvitse ollenkaan huoltaa. Vain sairailla tai pienillä aivoilla asian voi toisin ymmärtää.

kysy.. kirjoitti:

tuota "huoltovapautta". Lue ja ymmärrä mitä kirjoitin.

Kysy siltä, joka asian esitteli:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000029847582

Mutta ei hänkään tarkoittanut, että vinssejä ei tarvitse ollenkaan huoltaa. Vain sairailla tai pienillä aivoilla asian voi toisin ymmärtää.

Lue lisää

Huoltovapaus tarkoittaa että riittää kun kerran vuodessa avaa sen vinssin ja putsaa ja rasvaa.
Moni perheveneilijä tekee sen ehkä 10 vuoden välein, jotku vuoden välein.
Yleensähän se tehdään sillon kun ekan kerran ei vinssi pidä.
Kilpavehkeissä se tehdään joka kisan jälkeen.

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

isohko vene joo - pava - jee. En pitäisi asiasta ääntä. Jos paketti toimii - hyvä niin. Mitä koitat todostella? Sitäkö, että samoista komponenteistä ne perkeleet on tehty - kysytään näin vielä toisenkin kerran:) Vielä loppukevennyksenä jotta mulukku jatka vaan tuota itsevarmaa uhoamista ja vaikka vantaalla asuvien arviointia. Sulla oli se halpisvene ei mulla. Siis sulla ei mulla.

mielenkiintoiseksi kirjoitti:

Tässä on Bavarian käyttämiä varustevalmistajia:

http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/ Volvo-Penta venemoottorit
http://www.seldenmast.com/ Selden mastovarusteet
http://www.harken.com/default.php Harken vinssit
http://www.raymarine.com/raymarine/ Raymarine mittarit ja autopilotit
http://www.rutgerson.se/ Rutgerson köysilukot
http://en.lewmar.com/home/index.aspx?page=home Whitlock ruorikoneistot
http://www.lofrans.it/english/intro.html Lofrans ankkurivinssit
http://www.sleipner.no/ Side-Power keulapotkurit

Kertoisitko, miten nuo eroavat skandeissa ja Bavarioissa?

Siis onko

Volvolla, Seldenilla, Raymarinella, Lofransilla, Sleipnerilla jne

olemassa jokin halpissarja Bavariaa ja ehkä ranskattariakin varten? En ole kuullut sellaisista, mutta kun kerran tiedät, kerro minullekin!

Bavariassani on mm. Volvon D2-55, Raymarinen ST-60 mittarisarja ja Lofrans Cayman 88 ankkuripeli.

Vastaa huutoosi ja kerro, miten nuo eroavat skandeihin asennettavista.

Lue lisää

kun kerran kysyn niin vastaa

esimerkiksi kirjoitti:

genuavinssi. Keskikokoisessa Bavariassa on Harkanin 44.2 kromattu pronssirunkoinen, "kuula"/neulalaakereilla.

Harkenin sivuilta:
" Aluminum is not quite as durable as chrome or bronze. If you are racing, the normal choice is aluminum. "

Siis nuo tällä palstalla ihaillut kisaveneet käyttävät Harkenin mukaan yleensä kevyempiä mutta huonompilaatuisia vinssejä kuin Bavaria.

Lue lisää

vaikuttaa myös lopulliseen hintaan. Esim. Harmony veneessä ei ole genualle erillisiä vinssejä lainkaan, vaan on pärjättävä kahdella kajuutan katolle sijoitetulla reivi/nostin/säätö/jne. vinssillä. Ilmeisesti kipparin on jaettava vinsseille jonotusnumeroja. Bavariassa taitaa olla kuitenkin normaali määrä vinssejä, mutta jotain näkymättömissä olevaa saattaa puuttua ehkä.

huonompilaatuisia? kirjoitti:

Eli jos et kissaa ei kannata maksaa extraa alumiinisesta eikö näin? Tuskin ne ainakaan huonompilaatuiset on ehkä ei yhtä kestävät mutta...

Alumiininen vinssi on ainakin Lewmarin hinnastossa se halvin vaihtoehto: http://www.maritim.fi/pdfs/maritim_hinnasto_lewmar-07k.pdf

Se joka kirjoitti kirjoitti:

Huoltovapaus tarkoittaa että riittää kun kerran vuodessa avaa sen vinssin ja putsaa ja rasvaa.
Moni perheveneilijä tekee sen ehkä 10 vuoden välein, jotku vuoden välein.
Yleensähän se tehdään sillon kun ekan kerran ei vinssi pidä.
Kilpavehkeissä se tehdään joka kisan jälkeen.

Lue lisää

Missähän kisavehkeissä vinssit huolletaan joka kisan jälkeen? Varmaankin VOR-kisassa joka legin jälkeen ja AC-veneissä joka regatan jälkeen, mutta tuskin juuri muualla.

Joakim kirjoitti:

Missähän kisavehkeissä vinssit huolletaan joka kisan jälkeen? Varmaankin VOR-kisassa joka legin jälkeen ja AC-veneissä joka regatan jälkeen, mutta tuskin juuri muualla.

Se on vaan sitä mitä harvemmins eurataan navigaressa.

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

niin voisit kuitata - peruspalkkainen insinööri 55 v. jos oikein arvaan. sun elintaso tarvitaan tuollaisen vehkeen henkintaan.

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

sullahan on markkinoiden halvin vene ja puhut ikäänkuin sulla olisi se keskivertainen purjevene eli isohko vene. bava ei ole sellainen. varmaan ihan hyvä juttu sulle, mutta ei se isohko vene muille:) voit ehkälaskea missä meni vikaan kun eläämäs elit ja kuvittelit pysyväs purjehduspiireissä tuolla surkealla bavarialla. huono homma

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

senkin isohkon veneen kippari. miten pääsisin tasollesi? 55 hv moottori ja laadikkaat vinssit vielä. mahtavaa on homma

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

kato peiliin

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

entä sä - mun bava mieheni. markkinoilla on useita pursia - mutta bava on se mun juttu. se vaan on jotenkin meitä poikia nii lehellä..tulkaa muutkin mukaan tähän...

ostovoiman ulkopuolella kirjoitti:

sullahan on markkinoiden halvin vene ja puhut ikäänkuin sulla olisi se keskivertainen purjevene eli isohko vene. bava ei ole sellainen. varmaan ihan hyvä juttu sulle, mutta ei se isohko vene muille:) voit ehkälaskea missä meni vikaan kun eläämäs elit ja kuvittelit pysyväs purjehduspiireissä tuolla surkealla bavarialla. huono homma

Lue lisää

50 jalkainen bava -06 kuin 30 jalkanen skandi. -86
Ja kumpi on isompi?

jutuistasi kirjoitti:

huomannut, että sinulla on arava-asunto Vantaalla:

"Minulla on arava asunto vantaalla kylle se..."

Kun kerran uusi isohko vene on näköjään täysin resurssiesi ulkopuolella, miksi otat osaa keskusteluun raapustelemalla tänne tuollaisia asian vierestä meneviä sepustuksia?

Lukisit nyt ensin edes viestiketjun, niin ymmrtäisit mistä on puhe.

Lue lisää

-maksuaika ja lyhin käyttöikä.

pisin kirjoitti:

-maksuaika ja lyhin käyttöikä.

KÄTEISELLÄ.

Vähän pilkalliseen sävyyn kirjoitit, mutta oli kyllä ihan asiaa siinä että miksi ostaa parempi kuin mitä tarvii. Mutta purjehdus on niin ihmeellistä että yksittäiset laitteet eivät tee hyvää tai huonoa venettä, kokonaisuus ratkaisee.
Jos esim viimeisen päälle hyvä fokka mutta sitä ei saa skuutattua hyvin tekeekö sillä mitään, ei sitten yhtään mitään. Jos skuuttikulma jää vajaaseen 20 asteeseen ei sillä voi kryssiä. Kunnari puuttuu ja etuliikin ryppyjä ei saa suoraksi millään. Jos nämä eivät sinua vaivaa onneksi olkoon olet varmasti bavariaan tyytyväinen.

Meitä on moneksi ja onneksi näin koska olishan se hirveetä jos kaikki purjehtisi esim J80 tai Babaria33.

Mitä noista "vehkeiden" jumiutumisesta niin ei taida veneen merkillä olla hirveästi väliä.

tiedä mitään kirjoitti:

Vähän pilkalliseen sävyyn kirjoitit, mutta oli kyllä ihan asiaa siinä että miksi ostaa parempi kuin mitä tarvii. Mutta purjehdus on niin ihmeellistä että yksittäiset laitteet eivät tee hyvää tai huonoa venettä, kokonaisuus ratkaisee.
Jos esim viimeisen päälle hyvä fokka mutta sitä ei saa skuutattua hyvin tekeekö sillä mitään, ei sitten yhtään mitään. Jos skuuttikulma jää vajaaseen 20 asteeseen ei sillä voi kryssiä. Kunnari puuttuu ja etuliikin ryppyjä ei saa suoraksi millään. Jos nämä eivät sinua vaivaa onneksi olkoon olet varmasti bavariaan tyytyväinen.

Meitä on moneksi ja onneksi näin koska olishan se hirveetä jos kaikki purjehtisi esim J80 tai Babaria33.

Mitä noista "vehkeiden" jumiutumisesta niin ei taida veneen merkillä olla hirveästi väliä.

Lue lisää

Ei ne bavassa ne nousut ja skuuttaukset sen kummempia ole., jos olet eri mieltä niin laitatko linkkiä missä ne näkyy.

Cunnarin varmaan sa jos haluaa, eikä ole mikään homma heittää jälkeenpäinkään sinne?
Vai kunaristako se riippuu että minkä VENEEN valitset?

Höpö- kirjoitti:

Ei ne bavassa ne nousut ja skuuttaukset sen kummempia ole., jos olet eri mieltä niin laitatko linkkiä missä ne näkyy.

Cunnarin varmaan sa jos haluaa, eikä ole mikään homma heittää jälkeenpäinkään sinne?
Vai kunaristako se riippuu että minkä VENEEN valitset?

Lue lisää

cunninghamin siihen bavaan usein valittavaan rullaisoon? ehkä kyse on jostain muusta kuin purjehdusominaisuuksista

teet sen kirjoitti:

cunninghamin siihen bavaan usein valittavaan rullaisoon? ehkä kyse on jostain muusta kuin purjehdusominaisuuksista

Miksi Bavariasa pitäisi olla kunnareita tai muita
ominaisuuksia, jotka edesauttaa veneen vastatuuleen kuljettamista.
Ei ole mitään järkeä ajaa purjeilla vastatuuleen
jos ei ole kilpailuissa tai harjoittele kilpailuihin. Itse en koskaan (kilpapurjehtija)
esim kesälomareissulle purjehdi kuin avotuuliin
(spinnulla niin korkealle kuin pääsee)vastatuuleen ajan koneella. Tai jos olen viemässa
venettä esim. Hangon regattaan ajan koneella koko
matkan jos on vastatuuli, perillä saan sitten kryssiä ihan riittämiin.
Miksi sitten sellaiset jotka ei koskaan kilpaile
ylipäätänsä olisivat kiinnostuneita veeneen kryssiominaisuuksista, eihän siinä ole mitään järkeä.

Höpö- kirjoitti:

Ei ne bavassa ne nousut ja skuuttaukset sen kummempia ole., jos olet eri mieltä niin laitatko linkkiä missä ne näkyy.

Cunnarin varmaan sa jos haluaa, eikä ole mikään homma heittää jälkeenpäinkään sinne?
Vai kunaristako se riippuu että minkä VENEEN valitset?

Lue lisää

Ei se fokan skuuttaaminen sen vaikeampaa ole bavariassa (cruiser) kun missään muussakaan veneessä. Sen voi tehdä niin hyvin kuin veneen puitteet antavat myöden. Bavariassa vain on vantit niin ulkona että ei onnistu, viellä kun on melko pullea vehe niin tuo skuuttikulma todellakin lähentelee 20astetta, mikä on liikaa.

Bavarian 37 kansi
http://2bavaria-yachtbau.com/index.php?eID=tx_cms_showpic&file=uploads/pics/B37-Deck_02.jpg&width=800m&height=600m&bodyTag=&wrap= | &md5=7e872fa94e7aa36cdca4057219e34c7e

Finngulf 37 kansi
http://www.finngulf.com/Yachts/37/eng/37-DeckPlan.html

Näitä jos hetken katselee, ja muistaa että bavaria ei oikein fokalla kulje eikä sitä kyllä noihin kiskoihin saisikaan. Eipä tarvitse ihmetellä kumpi kryssii paremmin, tähän viellä rullaiso niin voi että on hyvä purjevene. Toisaalta turhaa näistä on lässyttää perä edellä niitä tulee vastaan jatkuvasti.

Kannattaa muuten katsoa noita valokuvia muutenkin ero on todella huomattava, fingulffeista paljon kuvia missä fokkan trimmi näkyy hyvin eikä niissä paljoa valittamista ole.

tiedä niin kirjoitti:

Ei se fokan skuuttaaminen sen vaikeampaa ole bavariassa (cruiser) kun missään muussakaan veneessä. Sen voi tehdä niin hyvin kuin veneen puitteet antavat myöden. Bavariassa vain on vantit niin ulkona että ei onnistu, viellä kun on melko pullea vehe niin tuo skuuttikulma todellakin lähentelee 20astetta, mikä on liikaa.

Bavarian 37 kansi
http://2bavaria-yachtbau.com/index.php?eID=tx_cms_showpic&file=uploads/pics/B37-Deck_02.jpg&width=800m&height=600m&bodyTag=&wrap= | &md5=7e872fa94e7aa36cdca4057219e34c7e

Finngulf 37 kansi
http://www.finngulf.com/Yachts/37/eng/37-DeckPlan.html

Näitä jos hetken katselee, ja muistaa että bavaria ei oikein fokalla kulje eikä sitä kyllä noihin kiskoihin saisikaan. Eipä tarvitse ihmetellä kumpi kryssii paremmin, tähän viellä rullaiso niin voi että on hyvä purjevene. Toisaalta turhaa näistä on lässyttää perä edellä niitä tulee vastaan jatkuvasti.

Kannattaa muuten katsoa noita valokuvia muutenkin ero on todella huomattava, fingulffeista paljon kuvia missä fokkan trimmi näkyy hyvin eikä niissä paljoa valittamista ole.

Lue lisää

Vein molemmat kuvat rasterina cad:iin.
Mitotin veneet valmistajan ilmoittamien mittojen mukaan ja tulokseksi sain seuraavaa.

Vanttien alapäistä mitattuna kiinnityspisteiden etäisyys toisistaan:
Finngulf = 2340 mm.
Bavaria = 2600 mm.
Eli eroa 300 mm.
Tekee 150 mm/kylki.
Eli siis 15 cm.'

Onko tuo nyt sitten paljon vai vähän...hmm.

No sitten piirsin veneeseen keskiviivan keulasta taaksepäin, sekä viivan vantin alapään pisteestä keulaan.
Tämän keskiviivan ja avntilta tulevan viivan kulma oli seuraava:

Finngulf = 14 Astetta.
Bavaria = 16 Astetta.

Mahtaneeko tuolla 2 asteella olla merkitystä?
Onkohan se nyt vaan saivartelua?

Voisi olla mielenkiintoista katsoa mika se kulma on esim hai tai h -veneessä, tai jossain kauniissa risteilijä mallissa.

Kyllä tuntuu siltä että joutuu skandiveneilijät, joka itsekkin olen, keksimään uuden argumentin, 2 astetta ei oikeen vakuuta.

tiedä niin kirjoitti:

Ei se fokan skuuttaaminen sen vaikeampaa ole bavariassa (cruiser) kun missään muussakaan veneessä. Sen voi tehdä niin hyvin kuin veneen puitteet antavat myöden. Bavariassa vain on vantit niin ulkona että ei onnistu, viellä kun on melko pullea vehe niin tuo skuuttikulma todellakin lähentelee 20astetta, mikä on liikaa.

Bavarian 37 kansi
http://2bavaria-yachtbau.com/index.php?eID=tx_cms_showpic&file=uploads/pics/B37-Deck_02.jpg&width=800m&height=600m&bodyTag=&wrap= | &md5=7e872fa94e7aa36cdca4057219e34c7e

Finngulf 37 kansi
http://www.finngulf.com/Yachts/37/eng/37-DeckPlan.html

Näitä jos hetken katselee, ja muistaa että bavaria ei oikein fokalla kulje eikä sitä kyllä noihin kiskoihin saisikaan. Eipä tarvitse ihmetellä kumpi kryssii paremmin, tähän viellä rullaiso niin voi että on hyvä purjevene. Toisaalta turhaa näistä on lässyttää perä edellä niitä tulee vastaan jatkuvasti.

Kannattaa muuten katsoa noita valokuvia muutenkin ero on todella huomattava, fingulffeista paljon kuvia missä fokkan trimmi näkyy hyvin eikä niissä paljoa valittamista ole.

Lue lisää

Jos venettä saa rullaisolla, pilaako se tyystin merkin?
http://www.streamart.fi/images\swan51_pg.jpg

Mittailua.. kirjoitti:

Vein molemmat kuvat rasterina cad:iin.
Mitotin veneet valmistajan ilmoittamien mittojen mukaan ja tulokseksi sain seuraavaa.

Vanttien alapäistä mitattuna kiinnityspisteiden etäisyys toisistaan:
Finngulf = 2340 mm.
Bavaria = 2600 mm.
Eli eroa 300 mm.
Tekee 150 mm/kylki.
Eli siis 15 cm.'

Onko tuo nyt sitten paljon vai vähän...hmm.

No sitten piirsin veneeseen keskiviivan keulasta taaksepäin, sekä viivan vantin alapään pisteestä keulaan.
Tämän keskiviivan ja avntilta tulevan viivan kulma oli seuraava:

Finngulf = 14 Astetta.
Bavaria = 16 Astetta.

Mahtaneeko tuolla 2 asteella olla merkitystä?
Onkohan se nyt vaan saivartelua?

Voisi olla mielenkiintoista katsoa mika se kulma on esim hai tai h -veneessä, tai jossain kauniissa risteilijä mallissa.

Kyllä tuntuu siltä että joutuu skandiveneilijät, joka itsekkin olen, keksimään uuden argumentin, 2 astetta ei oikeen vakuuta.

Lue lisää

mutta kryssiveneessä on eri kisko fokalle ja genualle, saadaan kulmat kohdalleen. lisäsäätö tarvittaessa barberilla...

Mittailua.. kirjoitti:

Vein molemmat kuvat rasterina cad:iin.
Mitotin veneet valmistajan ilmoittamien mittojen mukaan ja tulokseksi sain seuraavaa.

Vanttien alapäistä mitattuna kiinnityspisteiden etäisyys toisistaan:
Finngulf = 2340 mm.
Bavaria = 2600 mm.
Eli eroa 300 mm.
Tekee 150 mm/kylki.
Eli siis 15 cm.'

Onko tuo nyt sitten paljon vai vähän...hmm.

No sitten piirsin veneeseen keskiviivan keulasta taaksepäin, sekä viivan vantin alapään pisteestä keulaan.
Tämän keskiviivan ja avntilta tulevan viivan kulma oli seuraava:

Finngulf = 14 Astetta.
Bavaria = 16 Astetta.

Mahtaneeko tuolla 2 asteella olla merkitystä?
Onkohan se nyt vaan saivartelua?

Voisi olla mielenkiintoista katsoa mika se kulma on esim hai tai h -veneessä, tai jossain kauniissa risteilijä mallissa.

Kyllä tuntuu siltä että joutuu skandiveneilijät, joka itsekkin olen, keksimään uuden argumentin, 2 astetta ei oikeen vakuuta.

Lue lisää

Kaksi astetta on merkittävä mitta tuossa kohden. Itse laitoin tänä vuonna vielä erilliset kiskot sisemmäksi, kun entiset olivat siinä 14 asteen kulmilla. Sain vielä asteen verran tiukemmalle ja sekin ero oli tuntuva. Jos veneen rakentaja olisi jättänyt kiskot noihin bava-lukemiin, olisi uudet kiskot asennettu heti alkuunsa. Tai ehkä vene jäänyt ostamatta.

tiedä niin kirjoitti:

Ei se fokan skuuttaaminen sen vaikeampaa ole bavariassa (cruiser) kun missään muussakaan veneessä. Sen voi tehdä niin hyvin kuin veneen puitteet antavat myöden. Bavariassa vain on vantit niin ulkona että ei onnistu, viellä kun on melko pullea vehe niin tuo skuuttikulma todellakin lähentelee 20astetta, mikä on liikaa.

Bavarian 37 kansi
http://2bavaria-yachtbau.com/index.php?eID=tx_cms_showpic&file=uploads/pics/B37-Deck_02.jpg&width=800m&height=600m&bodyTag=&wrap= | &md5=7e872fa94e7aa36cdca4057219e34c7e

Finngulf 37 kansi
http://www.finngulf.com/Yachts/37/eng/37-DeckPlan.html

Näitä jos hetken katselee, ja muistaa että bavaria ei oikein fokalla kulje eikä sitä kyllä noihin kiskoihin saisikaan. Eipä tarvitse ihmetellä kumpi kryssii paremmin, tähän viellä rullaiso niin voi että on hyvä purjevene. Toisaalta turhaa näistä on lässyttää perä edellä niitä tulee vastaan jatkuvasti.

Kannattaa muuten katsoa noita valokuvia muutenkin ero on todella huomattava, fingulffeista paljon kuvia missä fokkan trimmi näkyy hyvin eikä niissä paljoa valittamista ole.

Lue lisää

nuo asteluvut. Meillä ei ollut ostopäätöstä tehdessä minkäänlaisia ajatuksia kilpailla saaristoreiteillä kenenkään kanssa. Bavaria Cr on matkavene. Se on sisätiloiltaan erinomaisen kokoinen, käytännöllinen ja hinnaltaan kohtuullinen. Purjehdusominaisuudet ovat riittävät mukavaan matkantekoon. Jos olisin ostanut tuon FG33:n olisi pankkitililläni ja osakesalkussani nyt noin 50 000 €:n verran vähemmän.

Ymmärrän kyllä nuorten miesten kilpailuvietin ja näyttämisen halun. Matkapurjehduksen salat selkiytyvät sitten myöhemmin, kun asiat kehittymisen myötä alkavat loksahdella paikoilleen.

pieni ero kirjoitti:

Kaksi astetta on merkittävä mitta tuossa kohden. Itse laitoin tänä vuonna vielä erilliset kiskot sisemmäksi, kun entiset olivat siinä 14 asteen kulmilla. Sain vielä asteen verran tiukemmalle ja sekin ero oli tuntuva. Jos veneen rakentaja olisi jättänyt kiskot noihin bava-lukemiin, olisi uudet kiskot asennettu heti alkuunsa. Tai ehkä vene jäänyt ostamatta.

Lue lisää

se 14 astetta.
Kiskon nokkaan mitattuna kulma oli 12 ja finnissä 10.
Eli ero oli kokoaika 2 astetta sama minkä otti mittapisteeksi, kiskon etupää, takapää, staagin kulma....
Minulle tuolla 2 asteella ei todellakaan ole mitään merkitystä.
Ei meidän perheen kesälomareissuilla.
Minä siis kuulun siihen 95% jolle tuo bavaria menis ihan hyvin.

ei ketään kiinnosta kirjoitti:

nuo asteluvut. Meillä ei ollut ostopäätöstä tehdessä minkäänlaisia ajatuksia kilpailla saaristoreiteillä kenenkään kanssa. Bavaria Cr on matkavene. Se on sisätiloiltaan erinomaisen kokoinen, käytännöllinen ja hinnaltaan kohtuullinen. Purjehdusominaisuudet ovat riittävät mukavaan matkantekoon. Jos olisin ostanut tuon FG33:n olisi pankkitililläni ja osakesalkussani nyt noin 50 000 €:n verran vähemmän.

Ymmärrän kyllä nuorten miesten kilpailuvietin ja näyttämisen halun. Matkapurjehduksen salat selkiytyvät sitten myöhemmin, kun asiat kehittymisen myötä alkavat loksahdella paikoilleen.

Lue lisää

siitä yksinkertaisesta syystä että Bavarialla pääsen selkeästi enemmän purjehtimaan kuin edellisellä skandillani. On siis paljon helpompaa saada perhe mukaan kun veneen asumistilat paranevat, sekä lapset että ennenkaikkea vaimo viihtyy. Se että FG:T, Infernot, sun muut menevät "heittämällä" ohi ei minua haittaa.

Tämä oli muuten asiallisin Bavariakeskustelu tällä palstalla pitkään aikaan. No, tämän kommentin jälkeen homma tietysti repeää :).

Mittailua.. kirjoitti:

Vein molemmat kuvat rasterina cad:iin.
Mitotin veneet valmistajan ilmoittamien mittojen mukaan ja tulokseksi sain seuraavaa.

Vanttien alapäistä mitattuna kiinnityspisteiden etäisyys toisistaan:
Finngulf = 2340 mm.
Bavaria = 2600 mm.
Eli eroa 300 mm.
Tekee 150 mm/kylki.
Eli siis 15 cm.'

Onko tuo nyt sitten paljon vai vähän...hmm.

No sitten piirsin veneeseen keskiviivan keulasta taaksepäin, sekä viivan vantin alapään pisteestä keulaan.
Tämän keskiviivan ja avntilta tulevan viivan kulma oli seuraava:

Finngulf = 14 Astetta.
Bavaria = 16 Astetta.

Mahtaneeko tuolla 2 asteella olla merkitystä?
Onkohan se nyt vaan saivartelua?

Voisi olla mielenkiintoista katsoa mika se kulma on esim hai tai h -veneessä, tai jossain kauniissa risteilijä mallissa.

Kyllä tuntuu siltä että joutuu skandiveneilijät, joka itsekkin olen, keksimään uuden argumentin, 2 astetta ei oikeen vakuuta.

Lue lisää

menipäs bavarian mollaajat skandipellet hiljaiseksi.
Ei todellakaan ole mitään merkitystä 2 asteella:)
On niin ihanaa kun joku joka tietää mistä puhuu, laittaa tyhjänpuhujille luun kurkkuun.

Totta- kirjoitti:

menipäs bavarian mollaajat skandipellet hiljaiseksi.
Ei todellakaan ole mitään merkitystä 2 asteella:)
On niin ihanaa kun joku joka tietää mistä puhuu, laittaa tyhjänpuhujille luun kurkkuun.

Lue lisää

Jos et tiedä, mitä ne asteet merkitsevät, ei kannattaisi liikoja elämöidä. Osoitit vain itsesi todelliseksi tyhjänpuhujaksi.

On kulma kirjoitti:

se 14 astetta.
Kiskon nokkaan mitattuna kulma oli 12 ja finnissä 10.
Eli ero oli kokoaika 2 astetta sama minkä otti mittapisteeksi, kiskon etupää, takapää, staagin kulma....
Minulle tuolla 2 asteella ei todellakaan ole mitään merkitystä.
Ei meidän perheen kesälomareissuilla.
Minä siis kuulun siihen 95% jolle tuo bavaria menis ihan hyvin.

Lue lisää

Kumma juttu, minun CAD-ohjelmani antoi kulmaksi 17 astetta. Mikä kulma Bavassa olisi 14?

tarkkuutta please kirjoitti:

Kumma juttu, minun CAD-ohjelmani antoi kulmaksi 17 astetta. Mikä kulma Bavassa olisi 14?

Minnekköhän voi laittaa kuvia muiden nähtäväksi?
Siis tuolla edellä annettujen kuvien päälle kun laitoin keulasta keskilnjaan ja staagin juureen vedettyjen viivojen kulmat. oli 14 ja 16
Kiskon päähän kulmat olivat 12 ja 14.

ja mitä? kirjoitti:

Jos et tiedä, mitä ne asteet merkitsevät, ei kannattaisi liikoja elämöidä. Osoitit vain itsesi todelliseksi tyhjänpuhujaksi.

Että osta jumaliste vene.
Jos 2 astetta genoan kulmassa on eroa, niin ei ole mitään valtakunnan merkitystä.
Ei sillä 95% suomalaisista jotka veneilevät kesäisin sen 500 mailia perheen kanssa.

tarkkuutta please kirjoitti:

Kumma juttu, minun CAD-ohjelmani antoi kulmaksi 17 astetta. Mikä kulma Bavassa olisi 14?

http://www.munkuvat.org/kuvat/41324.jpeg

Tuolta: kirjoitti:

http://www.munkuvat.org/kuvat/41324.jpeg

Sivukuvasta näkyy, että etustaagi on lähempänä keulaa kuin omassa tarkastelussani oletin. On siis se 16 astetta oikeampi kuin 17. Sillä taas ei ole merkitystä, missä kulmassa kiskot ovat sen takana.

Se on niin kirjoitti:

Että osta jumaliste vene.
Jos 2 astetta genoan kulmassa on eroa, niin ei ole mitään valtakunnan merkitystä.
Ei sillä 95% suomalaisista jotka veneilevät kesäisin sen 500 mailia perheen kanssa.

Lue lisää

Ja mitä niin erinomaista siinä on, että sellainen pitäisi ostaa?

Jos veneilee 500 mailia, ei niillä asteilla tosiaan ole muuta merkitystä kuin se, että kaiteen ja vantin väliin jää 150 mm vähemmän kulkutilaa. Löpöllä kuljetaan joka tapauksessa 300 mailia, ja purjehdituista kryssiä ei ensimmäistäkään.

jumaliste-vene kirjoitti:

Ja mitä niin erinomaista siinä on, että sellainen pitäisi ostaa?

Jos veneilee 500 mailia, ei niillä asteilla tosiaan ole muuta merkitystä kuin se, että kaiteen ja vantin väliin jää 150 mm vähemmän kulkutilaa. Löpöllä kuljetaan joka tapauksessa 300 mailia, ja purjehdituista kryssiä ei ensimmäistäkään.

Lue lisää

Koitappas vielä lukea oliko välissä väliviiva vai oliko kyseessä erilliset sanat?

Ja ei siihen kaiteen väliin jää 150 mm vähemmän kulkutilaa, kun se bava on niin paljon leveämpi kun se homekiila, niin kulkuväliä on kuitenkin.

Lukemisessa? kirjoitti:

Koitappas vielä lukea oliko välissä väliviiva vai oliko kyseessä erilliset sanat?

Ja ei siihen kaiteen väliin jää 150 mm vähemmän kulkutilaa, kun se bava on niin paljon leveämpi kun se homekiila, niin kulkuväliä on kuitenkin.

Lue lisää

Kun ei siinä lauseessa muutenkaan mitään tolkkua ollut. Yritin vain sovittaa siihen pienimmän virheen.

Näyttäisi olevan kertaluokkaa 35 cm tilaa kaiteen ja vantin välissä. Mun homekiilassa on reippaasti enemmän. Mutta sillä voi sitten kryssiäkin, jopa sillä perhemiehistöllä.

hain kirjoitti:

Kun ei siinä lauseessa muutenkaan mitään tolkkua ollut. Yritin vain sovittaa siihen pienimmän virheen.

Näyttäisi olevan kertaluokkaa 35 cm tilaa kaiteen ja vantin välissä. Mun homekiilassa on reippaasti enemmän. Mutta sillä voi sitten kryssiäkin, jopa sillä perhemiehistöllä.

Lue lisää

Voi kryssiä yksinkin.
Yleensä kyllä valitsen reittini niin että ei tarvi kryssiä, kryssiminen on tylsää.
Sama ku lähteä ylläkselle hiihtämään murtsikkaa kun vieressä on laskettelukeskus.

Tuolta: kirjoitti:

http://www.munkuvat.org/kuvat/41324.jpeg

Aikaisemmissa bavarioissahan taisi olla vantit vielläkin ulompana.

No tässä on mielestäni unohtunut totuus että, bavaria vaatii genoan kulkeakseen mitä ei saa vanttien väliin, tai eteen. FGssä tuon skuuttipisteen saa vanttien väliin ja tämä parantaa nousukyä huomattavasti. Tietysti tuo 5 asteen ero on todellahuomattava. 11 astetta pidetään muuten optimi kulmana. Toivottavasti nuo kuvat ovat mittasuhteessa?

Bavarialla kirjoitti:

Voi kryssiä yksinkin.
Yleensä kyllä valitsen reittini niin että ei tarvi kryssiä, kryssiminen on tylsää.
Sama ku lähteä ylläkselle hiihtämään murtsikkaa kun vieressä on laskettelukeskus.

Lue lisää

En minäkään väen väkisin lähde tunkemaan vastatuuleen, jos sitä on luvassa päiväkausiksi. Silloin voi muuttaa suunnitelmia, mutta ei kai reittiä sentään yleisemmin vaihdeta satunnaisen kryssipätkän tai -päivän takia? Viimeisen kahden vuoden aikana olen nähnyt yhden Bavarian, jolla oli purjeet kryssitrimmissä. Oli menossa ulos Hangon länsipuolella, mutta tuli koneella takaisin vartin päästä. Voinee tehdä johtopäätöksen, että kryssiominaisuuksilla ei ole juuri merkitystä Bavarian omistajille.

ainoa... kirjoitti:

En minäkään väen väkisin lähde tunkemaan vastatuuleen, jos sitä on luvassa päiväkausiksi. Silloin voi muuttaa suunnitelmia, mutta ei kai reittiä sentään yleisemmin vaihdeta satunnaisen kryssipätkän tai -päivän takia? Viimeisen kahden vuoden aikana olen nähnyt yhden Bavarian, jolla oli purjeet kryssitrimmissä. Oli menossa ulos Hangon länsipuolella, mutta tuli koneella takaisin vartin päästä. Voinee tehdä johtopäätöksen, että kryssiominaisuuksilla ei ole juuri merkitystä Bavarian omistajille.

Lue lisää

kun tunnut tietävän syyn tuohon erittäin outoon käyttäytymiseen? Vene siis tosiaankin lähti satamasta ja tuli hetken päästä koneella takaisin?

Todella outoa! Ainoa selitys täytyy olla se, että Bavaria kryssii huonosti tai ei lainkaan? Vai voisiko siihen keksiä muita syitä? Meille kävi kerran niin, että lähdimme Swanillamme satamasta moottorilla ja tulimme kymmenen minuutin kuluttua takaisin (moottorilla) hakemaan autoon unohtunutta shamppanjakoria. Kyllä meitä nauratti, kun ajattelimme muiden luulevan, ettei Swanimme kryssi hyvin!

suuri ero kirjoitti:

Aikaisemmissa bavarioissahan taisi olla vantit vielläkin ulompana.

No tässä on mielestäni unohtunut totuus että, bavaria vaatii genoan kulkeakseen mitä ei saa vanttien väliin, tai eteen. FGssä tuon skuuttipisteen saa vanttien väliin ja tämä parantaa nousukyä huomattavasti. Tietysti tuo 5 asteen ero on todellahuomattava. 11 astetta pidetään muuten optimi kulmana. Toivottavasti nuo kuvat ovat mittasuhteessa?

Lue lisää

Johan menee, tervettä verrata että toisessa on genoa ja toisessa fokka?
No sehän tarkottaa että sen muutaman prosentin ajasta finni nousee hyvin tuuleen, mutta pikkuräteillä sitten muuten jää kuin tikku paskaan.
Kuka yleensäkään fokalla läträä enää?
Ja miks ei bavaria kulje fokalla?
Eikö vertailussa pitäisi käyttää samoja purjeita?

ainoa... kirjoitti:

En minäkään väen väkisin lähde tunkemaan vastatuuleen, jos sitä on luvassa päiväkausiksi. Silloin voi muuttaa suunnitelmia, mutta ei kai reittiä sentään yleisemmin vaihdeta satunnaisen kryssipätkän tai -päivän takia? Viimeisen kahden vuoden aikana olen nähnyt yhden Bavarian, jolla oli purjeet kryssitrimmissä. Oli menossa ulos Hangon länsipuolella, mutta tuli koneella takaisin vartin päästä. Voinee tehdä johtopäätöksen, että kryssiominaisuuksilla ei ole juuri merkitystä Bavarian omistajille.

Lue lisää

ole lukemisen ongelma, olet vain tyhmä.
Sillä jos teet tuollaisen johtopäätöksen kaikista bavarioista yhden näkemän perusteella voit vain olla tyhmä.

Sama kun sanoisin että finngulf omistajat eivät lähde yli 8 m/s tuuleen, sillä kerran laiturissa yksi finngulf omistaja tuumasi että "ei viitsi lähteä kun on turhan napakka tuuli"?

Ja kyllä reitissä on helppo huomioida kryssitarve, saaret voi kiertää, melkeen aina on valinnainen reitti, koneella voi mennä pätkän.....
Ja kryssiminen on yksi vaihtoehto, vaikka menettääkin sen hirvittävän hiuman 2 prosenttia:)

Bavarialla kirjoitti:

Voi kryssiä yksinkin.
Yleensä kyllä valitsen reittini niin että ei tarvi kryssiä, kryssiminen on tylsää.
Sama ku lähteä ylläkselle hiihtämään murtsikkaa kun vieressä on laskettelukeskus.

Lue lisää

teitä bavaristejä. Itse harrastan murtsikaa ja vältän laskettelukeskuksia. Kierrän ne mieluummin kaukaa. Mukavampi yöpyä vaikkapa autiokämpissä. Varsinkaan ns. after ski-touhuilu ei kiinnosta pätkääkään. Laskettelu kyllä menetteli urheilulliselta kannalta, mutta siirryin kokonaan murtsikaan. Ei myöskään kiinnosta heinäkuinen Mhamina tai Hangon Itäsatama. Tungos tosiaan muistuttaa laskettelukeskuksia. Keväisin ja syksyisin ne ovat siedettäviä lyhyen pysähdyksen paikkoina. Purjehdin mielelläni pitkiä matkoja ja tykkään liikkumisesta tuulen voimalla. Minulle kryssiminen ja yöpurjehdus ovat luonnollinen osa purjehdusta.
Ehkä venetyypin valinnassa ovatkin vaikuttamassa elämän asenteet. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Bavaria ei ole lähelläkään ihannevenettäni. Mielestäni siinä on hyvää ainoastaan hinta.

alan ymmärtää... kirjoitti:

teitä bavaristejä. Itse harrastan murtsikaa ja vältän laskettelukeskuksia. Kierrän ne mieluummin kaukaa. Mukavampi yöpyä vaikkapa autiokämpissä. Varsinkaan ns. after ski-touhuilu ei kiinnosta pätkääkään. Laskettelu kyllä menetteli urheilulliselta kannalta, mutta siirryin kokonaan murtsikaan. Ei myöskään kiinnosta heinäkuinen Mhamina tai Hangon Itäsatama. Tungos tosiaan muistuttaa laskettelukeskuksia. Keväisin ja syksyisin ne ovat siedettäviä lyhyen pysähdyksen paikkoina. Purjehdin mielelläni pitkiä matkoja ja tykkään liikkumisesta tuulen voimalla. Minulle kryssiminen ja yöpurjehdus ovat luonnollinen osa purjehdusta.
Ehkä venetyypin valinnassa ovatkin vaikuttamassa elämän asenteet. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Bavaria ei ole lähelläkään ihannevenettäni. Mielestäni siinä on hyvää ainoastaan hinta.

Lue lisää

niin miksi ihmeessä olet niin innokas ottamaan kantaa Bavaria-"keskusteluihin"?

Oletko sittenkin vähän kateellinen toisten uusista, isoista ja hienoista veneistä?

Happamia, sanoi...

alan ymmärtää... kirjoitti:

teitä bavaristejä. Itse harrastan murtsikaa ja vältän laskettelukeskuksia. Kierrän ne mieluummin kaukaa. Mukavampi yöpyä vaikkapa autiokämpissä. Varsinkaan ns. after ski-touhuilu ei kiinnosta pätkääkään. Laskettelu kyllä menetteli urheilulliselta kannalta, mutta siirryin kokonaan murtsikaan. Ei myöskään kiinnosta heinäkuinen Mhamina tai Hangon Itäsatama. Tungos tosiaan muistuttaa laskettelukeskuksia. Keväisin ja syksyisin ne ovat siedettäviä lyhyen pysähdyksen paikkoina. Purjehdin mielelläni pitkiä matkoja ja tykkään liikkumisesta tuulen voimalla. Minulle kryssiminen ja yöpurjehdus ovat luonnollinen osa purjehdusta.
Ehkä venetyypin valinnassa ovatkin vaikuttamassa elämän asenteet. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Bavaria ei ole lähelläkään ihannevenettäni. Mielestäni siinä on hyvää ainoastaan hinta.

Lue lisää

Minäkään en viihdy after-skissä, oleilen mielummin perheen kanssa mökillä, lämmitetään sauna, laitetaan takkaan tuli, kunnostetaan kamat seuraavaa päivää varten, tehdään hyvää ruokaa ja pelataan vaikka korttia. Se on elämää se.

Toki jos ei viihdy ihmisten parissa, on pikkasen erakko eikä halua katsella perhettään voi lähteä laavulle yöksi.

Oletko muuten edes koskaan ollut bavarian kyydissä, siis ihan oikeasti?
Kyllä se kryssii ihan hyvin, ei se 2 astetta tee mitään, väärä skuuttipiste jo vie sen 2 astetta, mieti nyt järjellä.

Se sittenkään kirjoitti:

ole lukemisen ongelma, olet vain tyhmä.
Sillä jos teet tuollaisen johtopäätöksen kaikista bavarioista yhden näkemän perusteella voit vain olla tyhmä.

Sama kun sanoisin että finngulf omistajat eivät lähde yli 8 m/s tuuleen, sillä kerran laiturissa yksi finngulf omistaja tuumasi että "ei viitsi lähteä kun on turhan napakka tuuli"?

Ja kyllä reitissä on helppo huomioida kryssitarve, saaret voi kiertää, melkeen aina on valinnainen reitti, koneella voi mennä pätkän.....
Ja kryssiminen on yksi vaihtoehto, vaikka menettääkin sen hirvittävän hiuman 2 prosenttia:)

Lue lisää

Jos et itse ymmärrä, mikä ero on siinä, että kahdessa vuodessa näkee yhden ainoan Bavarian kryssillä ja sillä, että yhden havainnon perusteella tekee johtopäätöksiä, ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä toisen älystä. Pitääkö vääntää rautalangasta: siis kahdessa vuodessa ja runsaan 2000 mpk matkan aikana näkyviin on tullut yksi kryssivä Bavaria. Ja lopussahan varmennatkin minun päätelmäni, Bavarialla ei kryssitä. Huomaatkohan muuten, että prosentit ja asteet ovat pikkuisen eri asioita? Missä se tyhmyys piilee?

alan ymmärtää... kirjoitti:

teitä bavaristejä. Itse harrastan murtsikaa ja vältän laskettelukeskuksia. Kierrän ne mieluummin kaukaa. Mukavampi yöpyä vaikkapa autiokämpissä. Varsinkaan ns. after ski-touhuilu ei kiinnosta pätkääkään. Laskettelu kyllä menetteli urheilulliselta kannalta, mutta siirryin kokonaan murtsikaan. Ei myöskään kiinnosta heinäkuinen Mhamina tai Hangon Itäsatama. Tungos tosiaan muistuttaa laskettelukeskuksia. Keväisin ja syksyisin ne ovat siedettäviä lyhyen pysähdyksen paikkoina. Purjehdin mielelläni pitkiä matkoja ja tykkään liikkumisesta tuulen voimalla. Minulle kryssiminen ja yöpurjehdus ovat luonnollinen osa purjehdusta.
Ehkä venetyypin valinnassa ovatkin vaikuttamassa elämän asenteet. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Bavaria ei ole lähelläkään ihannevenettäni. Mielestäni siinä on hyvää ainoastaan hinta.

Lue lisää

Luulempa enemmänkin elämän tilanteet.
Ilmeisesti et ole perheellinen mies, tai ainakaan lapset ei ole enään pieniä/mukana.
Sillä bavarian segmentti on perheet, ei yksinäiset avomerisudet.
Sinä et selvästikkään ole bavarian segmenttiä.
Joten ihan turha sinun on väitellä asiasta.
Sama kun perheellinen ja sinkkumies väittelee kumpi on parempi, volvo xc90 vai bmw 6-sarja.
Molemmat ovat hyviä juuri sille omalle segmentille.

asenteet... kirjoitti:

Luulempa enemmänkin elämän tilanteet.
Ilmeisesti et ole perheellinen mies, tai ainakaan lapset ei ole enään pieniä/mukana.
Sillä bavarian segmentti on perheet, ei yksinäiset avomerisudet.
Sinä et selvästikkään ole bavarian segmenttiä.
Joten ihan turha sinun on väitellä asiasta.
Sama kun perheellinen ja sinkkumies väittelee kumpi on parempi, volvo xc90 vai bmw 6-sarja.
Molemmat ovat hyviä juuri sille omalle segmentille.

Lue lisää

sitä bavariaa jatkuvasti tyrkytetään vaihtoehdoksi aivan eri segmentin veneilijöille?

Eiköhän tämä eipäs-juupas/paska-eipaska-keskustelu ole saanut melko hyvän pohjan juuri Bavariauskovaisten trollauksesta.

Kohtuuhintaisia veneitä löytyy myös muilta valmistajilta, ja ominaisuudet, joiden perusteella valintoja tehdään, riippuvat kunkin tarpeista

t. homeenestokäsitellyn vanhan skandin kippari

luetun ymmärtäminen kirjoitti:

Jos et itse ymmärrä, mikä ero on siinä, että kahdessa vuodessa näkee yhden ainoan Bavarian kryssillä ja sillä, että yhden havainnon perusteella tekee johtopäätöksiä, ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä toisen älystä. Pitääkö vääntää rautalangasta: siis kahdessa vuodessa ja runsaan 2000 mpk matkan aikana näkyviin on tullut yksi kryssivä Bavaria. Ja lopussahan varmennatkin minun päätelmäni, Bavarialla ei kryssitä. Huomaatkohan muuten, että prosentit ja asteet ovat pikkuisen eri asioita? Missä se tyhmyys piilee?

Lue lisää

En ole nähnyt yhtäkään kryssivää Oyster-venettä.
Ne ei sitten ilmeisesti kryssi laisinkaan, pakkohan se on niin olla, kun minä en ole nähnyt?

Tänä kesänä näin tasan yhden bavarian, se tuli purjeilla melkein laituriin asti 14 metrin tuulessa klo 2 yöllä kun muut jo nukkuivat sataman suojassa, oli pimeääkin, loppukesää.
Mitäköhän siitä voi päätellä?

Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.
Jos bavariaa tegdään yli 2000 vuodessa niin ei voi muutaman näkemänsä veneen perusteella päätellä yhtään mitään.

Bavarian kyydissä, kirjoitti:

kun tunnut tietävän syyn tuohon erittäin outoon käyttäytymiseen? Vene siis tosiaankin lähti satamasta ja tuli hetken päästä koneella takaisin?

Todella outoa! Ainoa selitys täytyy olla se, että Bavaria kryssii huonosti tai ei lainkaan? Vai voisiko siihen keksiä muita syitä? Meille kävi kerran niin, että lähdimme Swanillamme satamasta moottorilla ja tulimme kymmenen minuutin kuluttua takaisin (moottorilla) hakemaan autoon unohtunutta shamppanjakoria. Kyllä meitä nauratti, kun ajattelimme muiden luulevan, ettei Swanimme kryssi hyvin!

Lue lisää

Se oli vain havainto. Eikä se Bava lähtenyt satamasta, se vain tuli risteävää väylää kohdassa, jossa piti alkaa kryssimään ja Bava vetikin purjeet tiukalle. Vartin kuluttua näin sen palaavan ilman purjeita ja lähtevän sisempää väylää etenemään. Tuulta oli hiukan yli 10 m/s. Tapauksella ei tietenkään ole sen enempää todistusvoimaa mihinkään suuntaan, mutta se nyt vain on ainoa omakohtaisesti havaittu aikoihin.

Sitä edellinen vanhempi havainto onkin Suursaaren kierrolta, jossa paluumatkan ja kryssin alkaessa kohdattiin Kotkan portilla omaamme 8 jalkaa isompi Bava. Kyllä sekin sieltä maaliin tuli, mutta toista tuntia jääneenä. Eikä se omakaan vene ole mikään raaseri, sellaiset saman kokoiset menevät suhauttamalla ohi. Mitä nyt sitten Bavan kryssimisestä näiden perusteella pitäisi luulla. En ainakaan olettaisi todennäköisenä skenaariona, että se kilpaileva olisi välillä jostain unohtuneita shamppanjakoreja käynyt noutamassa...

sitten, miksi kirjoitti:

sitä bavariaa jatkuvasti tyrkytetään vaihtoehdoksi aivan eri segmentin veneilijöille?

Eiköhän tämä eipäs-juupas/paska-eipaska-keskustelu ole saanut melko hyvän pohjan juuri Bavariauskovaisten trollauksesta.

Kohtuuhintaisia veneitä löytyy myös muilta valmistajilta, ja ominaisuudet, joiden perusteella valintoja tehdään, riippuvat kunkin tarpeista

t. homeenestokäsitellyn vanhan skandin kippari

Lue lisää

Tarkoitatko että myyjä tyrkyttää, vai trollit täällä keskusteluissa.
Myyjähän tyrkyttää sitä vaikka jalattomalle mummolle kunhan saa myyntiä.
Täällä taas bavaria on yleisnimi edullisille europursille.

Ihan samoin kun juodaan elyseetä ja puhutaan shampanjasta, tai brandyä ja puhutaan konjakista.
Kaikki nosturit kuorma-autoissa ovat hiiappeja....

Bavariauskovaisten trolluksesta sen verran että tuskin 5% tästä porukasta omistaa bavaria, mutta sen ovat havainneet hyväksi koukuksi keskustelun lämmittämiseen, kun skandiuskovaiset kilahtavat:)

Luulen että moni bavariauskovainen purjehtii samalaisella skandilla kun suurin osa suomalaisista n. 30 jalkaisella 80-luvun veneellä, ja haaveilee että jos varaa olisi niin ostaisi uuden bavarian (Eurohalpiksen siis).
Nämä ovat varmaan se suuri ryhmä.

Vanhat skandit on ihan kivoja, ahtaita vain.

Minä taas kirjoitti:

En ole nähnyt yhtäkään kryssivää Oyster-venettä.
Ne ei sitten ilmeisesti kryssi laisinkaan, pakkohan se on niin olla, kun minä en ole nähnyt?

Tänä kesänä näin tasan yhden bavarian, se tuli purjeilla melkein laituriin asti 14 metrin tuulessa klo 2 yöllä kun muut jo nukkuivat sataman suojassa, oli pimeääkin, loppukesää.
Mitäköhän siitä voi päätellä?

Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.
Jos bavariaa tegdään yli 2000 vuodessa niin ei voi muutaman näkemänsä veneen perusteella päätellä yhtään mitään.

Lue lisää

Eikös täällä ole tuhka tiheään hehkutettu, että Bavaria on ylivoimainen markkinajohtaja ja Suomen yleisin venemerkki myös vesillä? Ja Oyster taas...

Bavarian tulosta melkein laituriin klo 2 yöllä voi päätellä, että valvoit vielä tuohon aikaan.

sitten, miksi kirjoitti:

sitä bavariaa jatkuvasti tyrkytetään vaihtoehdoksi aivan eri segmentin veneilijöille?

Eiköhän tämä eipäs-juupas/paska-eipaska-keskustelu ole saanut melko hyvän pohjan juuri Bavariauskovaisten trollauksesta.

Kohtuuhintaisia veneitä löytyy myös muilta valmistajilta, ja ominaisuudet, joiden perusteella valintoja tehdään, riippuvat kunkin tarpeista

t. homeenestokäsitellyn vanhan skandin kippari

Lue lisää

Omani on yltäpäältä homeessa.

Minä taas kirjoitti:

En ole nähnyt yhtäkään kryssivää Oyster-venettä.
Ne ei sitten ilmeisesti kryssi laisinkaan, pakkohan se on niin olla, kun minä en ole nähnyt?

Tänä kesänä näin tasan yhden bavarian, se tuli purjeilla melkein laituriin asti 14 metrin tuulessa klo 2 yöllä kun muut jo nukkuivat sataman suojassa, oli pimeääkin, loppukesää.
Mitäköhän siitä voi päätellä?

Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.
Jos bavariaa tegdään yli 2000 vuodessa niin ei voi muutaman näkemänsä veneen perusteella päätellä yhtään mitään.

Lue lisää

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

viisautta kirjoitti:

Eikös täällä ole tuhka tiheään hehkutettu, että Bavaria on ylivoimainen markkinajohtaja ja Suomen yleisin venemerkki myös vesillä? Ja Oyster taas...

Bavarian tulosta melkein laituriin klo 2 yöllä voi päätellä, että valvoit vielä tuohon aikaan.

Lue lisää

Olisiko pitänyt olla nukkumassa?

Bavariallani. kirjoitti:

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

Lue lisää

Pitäisikö tämän olla jotenkin erikoista? Erikoiselta tuntuu korkeintaan se, että lapset eivät olleet yöllä nukkumassa. Sitä varten veneissä on meripunkat, onhan?

Nyt on saatu todistuksia silminnäkijältä ja itse kerrottuina yöllisistä purjehduksista. Kai pavalla päivälläkin voisi purjehtia?

Bavariallani. kirjoitti:

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

Lue lisää

Myönnettäköön että Bavariamme ei kyllä ole mikään peto kryssillä, mutta kyllä me sillä jopa perhepurjehduksilla kryssitään.

Kesäkuussa tulimme Elisaaresta sisäväylää kryssien aina Porkkalan selälle asti (niin ja ennenkuin joku ehtii kommentoida että Bavarialla ei uskallettu lähteä selkää ylittämään, niin kohdesatama ei siis sijainnut toisella puolella kyseistä selkää).
Tuulta oli vajaat 10 m/s. Moni vanha skandi ja muutama uudempikin menivät meistä kyllä heittämällä ohi, mutta nämäpä kulkivatkin moottorilla. Edessämme kryssi h-vene. Muita tuulta vastaan purjehtivia ei näkynyt. H-venettä emme kyseisellä tuulensuunnalla luonnollisestikkaan saavuttaneet, mutta ei se meitä haitannut.

ei kryssi kirjoitti:

Miksi Bavariasa pitäisi olla kunnareita tai muita
ominaisuuksia, jotka edesauttaa veneen vastatuuleen kuljettamista.
Ei ole mitään järkeä ajaa purjeilla vastatuuleen
jos ei ole kilpailuissa tai harjoittele kilpailuihin. Itse en koskaan (kilpapurjehtija)
esim kesälomareissulle purjehdi kuin avotuuliin
(spinnulla niin korkealle kuin pääsee)vastatuuleen ajan koneella. Tai jos olen viemässa
venettä esim. Hangon regattaan ajan koneella koko
matkan jos on vastatuuli, perillä saan sitten kryssiä ihan riittämiin.
Miksi sitten sellaiset jotka ei koskaan kilpaile
ylipäätänsä olisivat kiinnostuneita veeneen kryssiominaisuuksista, eihän siinä ole mitään järkeä.

Lue lisää

hei mitä ihmettä Bavarialla tekee Hangon regatassa?

hangon regatassa kirjoitti:

hei mitä ihmettä Bavarialla tekee Hangon regatassa?

Minulla on matkaveneenä Bavaria. Minulla on myös H-vene, jolla kilpailemme pari kertaa vuodessa. Kryssin molemmilla tarvittaessa.

asenteet... kirjoitti:

Luulempa enemmänkin elämän tilanteet.
Ilmeisesti et ole perheellinen mies, tai ainakaan lapset ei ole enään pieniä/mukana.
Sillä bavarian segmentti on perheet, ei yksinäiset avomerisudet.
Sinä et selvästikkään ole bavarian segmenttiä.
Joten ihan turha sinun on väitellä asiasta.
Sama kun perheellinen ja sinkkumies väittelee kumpi on parempi, volvo xc90 vai bmw 6-sarja.
Molemmat ovat hyviä juuri sille omalle segmentille.

Lue lisää

onko?
"Sinä et selvästikkään ole bavarian segmenttiä.
Joten ihan turha sinun on väitellä asiasta".
Onko foorumi tarkoitettu vain bavarian kehujille?

tuomittavaa kirjoitti:

onko?
"Sinä et selvästikkään ole bavarian segmenttiä.
Joten ihan turha sinun on väitellä asiasta".
Onko foorumi tarkoitettu vain bavarian kehujille?

Vai juuri tästä keskustelun haarasta jossa bavariaväittely on menossa?

Forumista? kirjoitti:

Vai juuri tästä keskustelun haarasta jossa bavariaväittely on menossa?

mitä muita argumentteja tässä ketjussa on tullut esille lapsiperheen käyttöön kohtalaisten sisätilojen ja "edullisen hinnan" lisäksi, jos palataan alkuperäiseen kysymykseen: Miksi Bavariaa pidetään niin hyvänä purjeveneenä

Forumista? kirjoitti:

Vai juuri tästä keskustelun haarasta jossa bavariaväittely on menossa?

kirjoittajalle, jankuttaa asiaansa kunnes et enää jaksa vastata. Tämä kirjoittaa tarvittaessa hiukan asian verestä ja aihetta vaihtaen, että saa sanoa viimeisen sanan.

sitten kertoa kirjoitti:

mitä muita argumentteja tässä ketjussa on tullut esille lapsiperheen käyttöön kohtalaisten sisätilojen ja "edullisen hinnan" lisäksi, jos palataan alkuperäiseen kysymykseen: Miksi Bavariaa pidetään niin hyvänä purjeveneenä

Lue lisää

Siinä on hinta-laatu suhde kohdallaan.
Eihän sitä muuten tehtäis yli 2000 kpl vuodessa?
Ei romun myyminen pitkän päälle kannata, bavariaa on jo myyty pitkään ja paljon.
Jos esim finngulf sitten on niin hyvä vene, miksi ei sitä myydä yli 2000 kpl. vuodessa?

mittauksia kirjoitti:

mutta kryssiveneessä on eri kisko fokalle ja genualle, saadaan kulmat kohdalleen. lisäsäätö tarvittaessa barberilla...

Osa paatista on myös veden alla. Olisko sillä osalla mitään tekemistä kulkuominaisuuksilla? Näin isot pojat ovat kertoneet että on. Crusing-bavassa on matala köli ja pullea pohja. Ne myös kerto, että se purjehtii yhtä hyvin kuin Soliferin asuntovaunu.

Bavariallani. kirjoitti:

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

Lue lisää

Ei tosin liity tuohon edelliseen viestiin, vaan vähän ylempänä olevaan, kun ei sinne enää mahtunut.

Kysyttiin, mitä voi päätellä siitä, että joku tuli Bavarialla melkein laituriin yöllä. Joku jo teki sen varsin ilmeisen johtopäätöksen, että havainnoitsija oli saapumisen aikaan hereillä. Mielestäni noilla lähtötiedoilla voi tehdä pidemmällekin meneviä päätelmiä.

Luultavasti Bavarian omistajalla oli suunnitelmana tulla siihen laituriin jo aikaisin iltapäivällä paikan varmistamiseksi. Sattui kuitenkin vastatuulta ja löpö pääsi loppumaan. Viisaasti kuitenkin moottori sammutettiin hieman ennen kuin ilmaa pääsi moottoriin. Matkaa jatkettiin purjein, mutta aikataulu venyi siinä puolella vuorokaudella. Koska polttoainetta oli erittäin niukasti, piti moottorin käyttö rajoittaa muutamaan minuuttiin laituriin ajettaessa.

Näin yksinkertaista se loogisten johtopäätösten teko on. Se, minkälaisia perheen sisäisiä kehityskeskusteluja kyseisessä veneessä käytiin matkan aikana ja seuraavana päivänä, on vain arvailujen varassa.

Forumista? kirjoitti:

Vai juuri tästä keskustelun haarasta jossa bavariaväittely on menossa?

Forum on Hgin keskustassa, kun taas keskustelufoorumi tarkoittaa tätäkin kinastelupalstaa. Mukava, jos kiihkobavaristi voisi esittää jotain asiallisempia mielipiteitä.

Minä vaan kirjoitti:

Osa paatista on myös veden alla. Olisko sillä osalla mitään tekemistä kulkuominaisuuksilla? Näin isot pojat ovat kertoneet että on. Crusing-bavassa on matala köli ja pullea pohja. Ne myös kerto, että se purjehtii yhtä hyvin kuin Soliferin asuntovaunu.

Lue lisää

sivuilta selville asian ennen kuin höpiset täällä.

Bavarian cruising-mallin normaali köli / syväys on mallista riippuen yleensä 1,85 - 2,1 m.
Esimerkiksi Bavaria 34 normaalikölillä, syväys 1,9 m.

Veneeseen saa optiona myös matalan kölin, jonka moni ottaa tänne, sopii Suomen vesille vaikka heikentääkin veneen purjehdusominaisuuksia.

ostaria keskustassa? kirjoitti:

Forum on Hgin keskustassa, kun taas keskustelufoorumi tarkoittaa tätäkin kinastelupalstaa. Mukava, jos kiihkobavaristi voisi esittää jotain asiallisempia mielipiteitä.

"Forum on Hgin keskustassa, kun taas keskustelufoorumi tarkoittaa tätäkin kinastelupalstaa. Mukava, jos kiihkobavaristi voisi esittää jotain asiallisempia mielipiteitä. "

Katso esim. täältä, mitä nykyään tarkoitetaan foorumeilla:

http://geocities.com/forumpark06/forumpark

"Yhteensä 9 foorumia.
Fanifoorumit: 6 foorumia.
Muut keskustelufoorumit: 3 foorumia.
Muut foorumit: 0 foorumia."

Sitten voit miettiä, mitä esim. yliopistomaailmassa tarkoitetaan forumilla.

Bavariallani. kirjoitti:

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

Lue lisää

Olet osittain oikeassa, kyseinen bavaria oli tosiaan suunnitellut saapuvansa laituriin jo aikaisemmin, mutta pieleen mennyt aikataulu ei johtunut löpön loppumisesta, vaan siitä että vene oli perhemiehistöllä antanut mennä yhtäsoittoa 400 maila, ihan kokeillakseen perheen ja veneen pitkänmatkan purjehtimista.

Tuollaisella matkalla tuleekin jo helposti muutaman tuntien heitto aikataulusuunnitelmiin.
Löpöä oli tankissa paljon, ja purjeilla tullaan kun on lähdetty purjehtimaan.
Kehui muuten että hyvin oli jaksanut perhe ja vene reissun tehdä.

Ilmeisesti oli aikomuksena lähteä jonnekkin pitkille legeille ja harjottelivat näin kotivesien lähellä.

Paikka on sen verran pohjoisessa että ei tarvi hätiköidä alkuiltaan jos haluaa paikan.
Aina löytyy paikka.

Wanha skandisti kirjoitti:

Omani on yltäpäältä homeessa.

käyttänyt etikkaa.

Bavariallani. kirjoitti:

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

Lue lisää

Olet ihan pimee.

Bavariallani. kirjoitti:

Harrastan myös yöpurjehduksia. Toissa syksynä lähestyin Hankoa 16-19 sekunttimetrin tuulessa ja 30 asteen suhteellisessa tuulen suunnassa. Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta. Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa. Olimme Hangossa noin neljän paikkeilla aamulla. Muita veneilijöitä ei koko yönä ollut liikenteessä.

Lue lisää

Ensinnäkin tuulen nopeus. Oliko 19 m/s lukema tosituulta vai apparentin tuulen hetkellinen huippu? Olitko tulossa avomereltä vai saariston suojaamaa rannikkoväylää? Jos tulit rannikkoväylää, miksi halusit kryssiä yöllä kovassa tuulessa? Etkö keksinyt perhepurjehdukselle turvallisempaa aikataulua? Kokeneemmat purjehtijat tuskin vievät lapsiperhettä yli 16 m/s yöpurjehdukselle Hangon karikkoisille vesille, ei varsinkaan vastaisiin tuuliin. "Koska perhe oli mukana, oli iso reivattu kakkosreiviin ja genuaa rullattu 6 kierrosta". Entä, jos perheesi ei olisi ollut mukana, olisitko kryssinyt Bavariallasi 16-19 m/s tuulessa ilman reivejä? Ilmoittamiesi tuulilukemien perusteella sinun ei olisi kannattanut ottaa turhia riskejä ajamalla liian suurilla purjeilla (ruffin ikkunatkin veden alla!!). Avomerellä 16-19 m/s tuulessa syntyy jo sen verran iso aallokko, että 30 asteen kryssikulma pudottaa vauhdin. Rullatulla keulapurjeella on myös aika huono kryssiä kovassa tuulessa. Eikö genua kannattaisi rullata kokonaan sisään ja nostaa välistaagiin kovan tuulen fokka niissä olosuhteissa, johon perheesi veit?
Ihmettelen sitäkin, etteivät lapsesi nukkuneet yöpurjehduksilla. Johtuiko siitä, ettei Bavariassasi ole kunnollisia meripunkkia? Jos tulitte kertomassasi kelissä Hankoon esim. Visbystä, luulisi lastesi halunneen nukkua matkan aikana. "Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa". Mistä ihmeen valokeilasta kerroit? Tuskin pidit sisävaloja syysyönä rannikkoa lähestyessä? Hämäränäkösi häviää, jos veneessä on kirkkaita valoja = otitko siinäkin riskin? Eikö kellään lapsistasi ollut meritaudin oireita?
Kerro vielä päivämäärä ja reittisi, jotta tarinasi olisi edes vähän uskottavampi. Nyt se jäi lastensadun tasolle!
Sorry, että kritisoin juttuasi. Syysöiden 16-19 m/s tuuliin kannattaisi suhtautua harkitummin.

ostaria keskustassa? kirjoitti:

Forum on Hgin keskustassa, kun taas keskustelufoorumi tarkoittaa tätäkin kinastelupalstaa. Mukava, jos kiihkobavaristi voisi esittää jotain asiallisempia mielipiteitä.

Olisikohan sen bavaristin koulusivistyksessä jokin aukko? Jos tekstissä on lauseen keskellä Forum, se viittaa erisnimeen. Turha ruveta viisastelemaan googlettamalla.

ostaria keskustassa? kirjoitti:

Forum on Hgin keskustassa, kun taas keskustelufoorumi tarkoittaa tätäkin kinastelupalstaa. Mukava, jos kiihkobavaristi voisi esittää jotain asiallisempia mielipiteitä.

Sillä jos tajusit kirjoitusta, hän EI puhunut forumista, oli se sitten helsingin tai barselonan forum, tai suomi24 forum.
Mutta siis sama se mikä forum, siitä ei kuitenkaan puhuttu, jotenka voit itse liene vapaasti valita sen FORUMIN.

Höpö- kirjoitti:

Ei ne bavassa ne nousut ja skuuttaukset sen kummempia ole., jos olet eri mieltä niin laitatko linkkiä missä ne näkyy.

Cunnarin varmaan sa jos haluaa, eikä ole mikään homma heittää jälkeenpäinkään sinne?
Vai kunaristako se riippuu että minkä VENEEN valitset?

Lue lisää

-mutta,kuka kehtaa purjehtia,tai edes ajaa koneella Suomen eniten myydyllä osamaksu-unelmalla!

Kaikilla venemerkeillä.
Markkinaosuushan ei voi aina olla sama, sillä kun kaikilla alkaa olemaan bavaria, ei niitä paljoa enää mene.
Niinkuin sinkkiämpäri aikanaan, alussa kaikki osti niitä, mutta kun olivat niin lujaa tekoa ja kestäviä, niin ei tarvittu enää uusia ja myynti loppui.
Oli liian kestävä tuote, ylilaatua siis.

Ei lapsiperheet ole merellä muutaman vuorokauden 3-5 vrk. täsmennä ajankohta eli päivämäärä

täsmennä kirjoitti:

Ei lapsiperheet ole merellä muutaman vuorokauden 3-5 vrk. täsmennä ajankohta eli päivämäärä

Ovat vauvasta asti totutelleet purjehdukseen. Olemme aina tehneet pitkiä avomerireissuja. Emme kovin paljon vietä aikaamme Suomen rannikon pintapaikoissa. Enempi luonnonsatamissa, jos näissä maisemissa olemme. Vanhempi lapsista on tänä kesänä ilmoittanut lähtevänsä ensi kesänä mukaan, jos saa oman hytin. Täytyy harkita veneen vaihtoa yhtä hyttiä suuremmaksi. DVD on ollut hyvänä lastenhoitoapuna tähän asti. Ja kalastus tietenkin.

Syksy tarkoittanee syys-lokakuuta. Kelitiedot voisi varmentaa Ilmatieteen laitokselta, jos tietäisi päivämäärän. Kryssitte 16-19 m/s tuulessa Gotlannista Hankoon pikkulasten kanssa liian isoin purjen - eikö vain? Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla. Kuitenkin nousitte 30 astetta (apparenttia) tuuleen avomeriaallokossa ja navigoitte plotteriin luottaen klo 04 Hangon satamaan. Lapsilla oli taskulamppuleikit sisätiloissa.
Lisätietoja on jo kysytty pariin kertaan. Voisitkohan vastata? Tässä ei ollut kysymys Bavariasi kehumisesta eikä mollaamisesta, vaan ilmeisesti kritiikistä merimiestaitoja kohtaan tai epäily tarinan värittämisestä.

kysyttiin tsekkausta varten kirjoitti:

Syksy tarkoittanee syys-lokakuuta. Kelitiedot voisi varmentaa Ilmatieteen laitokselta, jos tietäisi päivämäärän. Kryssitte 16-19 m/s tuulessa Gotlannista Hankoon pikkulasten kanssa liian isoin purjen - eikö vain? Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla. Kuitenkin nousitte 30 astetta (apparenttia) tuuleen avomeriaallokossa ja navigoitte plotteriin luottaen klo 04 Hangon satamaan. Lapsilla oli taskulamppuleikit sisätiloissa.
Lisätietoja on jo kysytty pariin kertaan. Voisitkohan vastata? Tässä ei ollut kysymys Bavariasi kehumisesta eikä mollaamisesta, vaan ilmeisesti kritiikistä merimiestaitoja kohtaan tai epäily tarinan värittämisestä.

Lue lisää

Runkoikkuna on veneen rungossa ei ruffissa. Ruffin ikkunat ovat harvemmin veden alla vielä tuollaisessa kelissä.

Aallokko ei noissa olosuhteissa ole aivan älytön. Ilmeisesti vallitsi pohjoistuuli mantereelta päin? Veikkaan, että elämä veneessä olisi ollut huomattavasti hankalampaa, jos tuulen suunta olisi ollut lounaasta.

kysyttiin tsekkausta varten kirjoitti:

Syksy tarkoittanee syys-lokakuuta. Kelitiedot voisi varmentaa Ilmatieteen laitokselta, jos tietäisi päivämäärän. Kryssitte 16-19 m/s tuulessa Gotlannista Hankoon pikkulasten kanssa liian isoin purjen - eikö vain? Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla. Kuitenkin nousitte 30 astetta (apparenttia) tuuleen avomeriaallokossa ja navigoitte plotteriin luottaen klo 04 Hangon satamaan. Lapsilla oli taskulamppuleikit sisätiloissa.
Lisätietoja on jo kysytty pariin kertaan. Voisitkohan vastata? Tässä ei ollut kysymys Bavariasi kehumisesta eikä mollaamisesta, vaan ilmeisesti kritiikistä merimiestaitoja kohtaan tai epäily tarinan värittämisestä.

Lue lisää

sivullisten puuttua juttuun, mutta noin intomielinen jauhaminen huvittaa. Et taaskaan malttanut lukea kunnolla juttua, johon vastaat.

Tuo kirjoittaja kertoi, että runkoikkuna oli veden alla. Se on Bavarian rungossa aika alhaalla ja veden alla yleensä aina vastaiseen mennessä. Mutta sinä poika intoilet "Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla."

Miksi kukaan viitsisi sinulle antaa lisäselvityksiä kirjoituksiinsa? Tulkitset asioita väärin, intät ja kyselet kuin oltaisiin kuulustelussa.

asiatonta kirjoitti:

sivullisten puuttua juttuun, mutta noin intomielinen jauhaminen huvittaa. Et taaskaan malttanut lukea kunnolla juttua, johon vastaat.

Tuo kirjoittaja kertoi, että runkoikkuna oli veden alla. Se on Bavarian rungossa aika alhaalla ja veden alla yleensä aina vastaiseen mennessä. Mutta sinä poika intoilet "Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla."

Miksi kukaan viitsisi sinulle antaa lisäselvityksiä kirjoituksiinsa? Tulkitset asioita väärin, intät ja kyselet kuin oltaisiin kuulustelussa.

Lue lisää

joka ei usko tarinaa. tollasilla tuulilukemilla
aallokkoa on kyllä mahottomasti, tuuli sitten mistä suunnasta tahansa.Tarinassa vois olla jotain järkeä, jos edes tunnustaisit ajaneesi sivutuulessa yhtä halssia.

toinen sivullinen kirjoitti:

joka ei usko tarinaa. tollasilla tuulilukemilla
aallokkoa on kyllä mahottomasti, tuuli sitten mistä suunnasta tahansa.Tarinassa vois olla jotain järkeä, jos edes tunnustaisit ajaneesi sivutuulessa yhtä halssia.

Lue lisää

viestistäni, kun kirjoitin olevani sivullinen, joka nyt vaan otti osaa keskusteluun? Sinä poika vaan jatkat, että "Tarinassa vois olla jotain järkeä, jos edes tunnustaisit ajaneesi... "

No, kukin tyylillään ymmärryksensä mukaan.

ja ymmärtää! kirjoitti:

Runkoikkuna on veneen rungossa ei ruffissa. Ruffin ikkunat ovat harvemmin veden alla vielä tuollaisessa kelissä.

Aallokko ei noissa olosuhteissa ole aivan älytön. Ilmeisesti vallitsi pohjoistuuli mantereelta päin? Veikkaan, että elämä veneessä olisi ollut huomattavasti hankalampaa, jos tuulen suunta olisi ollut lounaasta.

Lue lisää

Visbystä Hankoon on hiukan yli 200 mailia. Maan suoja alkaa pienentää merenkäyntiä vasta noin parin kymmenen mailin päässä rannasta. Kyllä 16-19 m/s tuulessa on sen verran ryskettä vastaiseen kryssiessä, että meno ei ole ollenkaan tasaista. Jokainen avomerta seilaava sen tietää. Kokenut purjehtija ehkä yrittäisi välttää syksyistä avomerikryssiä alaikäisten lasten kanssa. Tulisi myös mieleen sovittaa venevauhti sellaiseksi, ettei ETA Hangon sisääntuloon ajoittusi pilkkopimeään. Kipparilla on vastuu miehistönsä turvallisuudesta. Reittisuunnitelmaakin voi muuttaa säätilan mukaan.

Tuskinpa niissä olosuhteissa pimeänä syysyönä on sellaista yleensä kyytiä, että lapset leikkisivät taskulamppuleikkejään. Bavaristi kertoi kryssineensä viime syksyn keleissä Visbystä Hankoon ja lapsilla oli hauskaa. Hän kertoi lasten iät ja purjetrimminsä (2 reiviä isossa, 6 kierrosta rullagenuassa), mutta ei kertonut päivämääriä. Miksi ei voisi kertoa minä päivänä lähti Visbystä ja minä päivänä saapui Hankoon? Jospa itsekin satuin olemaan samoilla vesillä samaan aikaan, mutta erilaisella veneellä.

Jos viestissä tarkoitettiin runkoikkunoiden olleen vedessä, miksi sellainen asia oli mainitsemisen arvoinen? Pitikö rivien välistä ymmärtää, että Bavarian runkoikkunat eivät (vielä) vuotaneet?
Kerro miten bavariakipparin viesti "kannattaisi lukea ja ymmärtää!" Eikö bavaristien viestit yleensäkään tarkoita sitä mitä kirjoitetaan?

asiatonta kirjoitti:

sivullisten puuttua juttuun, mutta noin intomielinen jauhaminen huvittaa. Et taaskaan malttanut lukea kunnolla juttua, johon vastaat.

Tuo kirjoittaja kertoi, että runkoikkuna oli veden alla. Se on Bavarian rungossa aika alhaalla ja veden alla yleensä aina vastaiseen mennessä. Mutta sinä poika intoilet "Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla."

Miksi kukaan viitsisi sinulle antaa lisäselvityksiä kirjoituksiinsa? Tulkitset asioita väärin, intät ja kyselet kuin oltaisiin kuulustelussa.

Lue lisää

johon ainoastaan kaksi purjehduksesta kiinnostunutta osallistuu!
Visbystä Hankoon on muuten 16-19 m/s lounaistuulessa HUOMATTAVASTI MUKAVAMPI kuin 16-19 m/s pohjoistuulessa.

vasta maan lähellä... kirjoitti:

Visbystä Hankoon on hiukan yli 200 mailia. Maan suoja alkaa pienentää merenkäyntiä vasta noin parin kymmenen mailin päässä rannasta. Kyllä 16-19 m/s tuulessa on sen verran ryskettä vastaiseen kryssiessä, että meno ei ole ollenkaan tasaista. Jokainen avomerta seilaava sen tietää. Kokenut purjehtija ehkä yrittäisi välttää syksyistä avomerikryssiä alaikäisten lasten kanssa. Tulisi myös mieleen sovittaa venevauhti sellaiseksi, ettei ETA Hangon sisääntuloon ajoittusi pilkkopimeään. Kipparilla on vastuu miehistönsä turvallisuudesta. Reittisuunnitelmaakin voi muuttaa säätilan mukaan.

Tuskinpa niissä olosuhteissa pimeänä syysyönä on sellaista yleensä kyytiä, että lapset leikkisivät taskulamppuleikkejään. Bavaristi kertoi kryssineensä viime syksyn keleissä Visbystä Hankoon ja lapsilla oli hauskaa. Hän kertoi lasten iät ja purjetrimminsä (2 reiviä isossa, 6 kierrosta rullagenuassa), mutta ei kertonut päivämääriä. Miksi ei voisi kertoa minä päivänä lähti Visbystä ja minä päivänä saapui Hankoon? Jospa itsekin satuin olemaan samoilla vesillä samaan aikaan, mutta erilaisella veneellä.

Jos viestissä tarkoitettiin runkoikkunoiden olleen vedessä, miksi sellainen asia oli mainitsemisen arvoinen? Pitikö rivien välistä ymmärtää, että Bavarian runkoikkunat eivät (vielä) vuotaneet?
Kerro miten bavariakipparin viesti "kannattaisi lukea ja ymmärtää!" Eikö bavaristien viestit yleensäkään tarkoita sitä mitä kirjoitetaan?

Lue lisää

pelkästään kumotaksesi toisen kirjoittama kuvaus tapahtumista. Sinulla tuntuu olevan voimakas oikeassa olon tarve täällä palstalla? Onko kotona tai työpaikalla ongelmia pätevyyden osoittamiseen? Lopetan omalta osaltani asian käsittelyn tähän.

PS Bavaria kryssii riittävän hyvin matkaveneeksi. Kovan kelin kryssi vaatii miehistöltä uskaltamista ja kokemusta kaiken merkkisissä veneissä.

asiatonta kirjoitti:

sivullisten puuttua juttuun, mutta noin intomielinen jauhaminen huvittaa. Et taaskaan malttanut lukea kunnolla juttua, johon vastaat.

Tuo kirjoittaja kertoi, että runkoikkuna oli veden alla. Se on Bavarian rungossa aika alhaalla ja veden alla yleensä aina vastaiseen mennessä. Mutta sinä poika intoilet "Vene oli niin kallellaan, että ruffin ikkunat olivat veden alla."

Miksi kukaan viitsisi sinulle antaa lisäselvityksiä kirjoituksiinsa? Tulkitset asioita väärin, intät ja kyselet kuin oltaisiin kuulustelussa.

Lue lisää

"Onhan se asiatonta sivullisten puuttua juttuun".
Eikö Bavariasta kysyminen ole sallittua kuin bavaristeille? Eikö niillä ole omaa foorumia?

vasta maan lähellä... kirjoitti:

Visbystä Hankoon on hiukan yli 200 mailia. Maan suoja alkaa pienentää merenkäyntiä vasta noin parin kymmenen mailin päässä rannasta. Kyllä 16-19 m/s tuulessa on sen verran ryskettä vastaiseen kryssiessä, että meno ei ole ollenkaan tasaista. Jokainen avomerta seilaava sen tietää. Kokenut purjehtija ehkä yrittäisi välttää syksyistä avomerikryssiä alaikäisten lasten kanssa. Tulisi myös mieleen sovittaa venevauhti sellaiseksi, ettei ETA Hangon sisääntuloon ajoittusi pilkkopimeään. Kipparilla on vastuu miehistönsä turvallisuudesta. Reittisuunnitelmaakin voi muuttaa säätilan mukaan.

Tuskinpa niissä olosuhteissa pimeänä syysyönä on sellaista yleensä kyytiä, että lapset leikkisivät taskulamppuleikkejään. Bavaristi kertoi kryssineensä viime syksyn keleissä Visbystä Hankoon ja lapsilla oli hauskaa. Hän kertoi lasten iät ja purjetrimminsä (2 reiviä isossa, 6 kierrosta rullagenuassa), mutta ei kertonut päivämääriä. Miksi ei voisi kertoa minä päivänä lähti Visbystä ja minä päivänä saapui Hankoon? Jospa itsekin satuin olemaan samoilla vesillä samaan aikaan, mutta erilaisella veneellä.

Jos viestissä tarkoitettiin runkoikkunoiden olleen vedessä, miksi sellainen asia oli mainitsemisen arvoinen? Pitikö rivien välistä ymmärtää, että Bavarian runkoikkunat eivät (vielä) vuotaneet?
Kerro miten bavariakipparin viesti "kannattaisi lukea ja ymmärtää!" Eikö bavaristien viestit yleensäkään tarkoita sitä mitä kirjoitetaan?

Lue lisää

Naurettavaa tuo sekoilusi:
"Jos viestissä tarkoitettiin runkoikkunoiden olleen vedessä, miksi sellainen asia oli mainitsemisen arvoinen? Pitikö rivien välistä ymmärtää, että Bavarian runkoikkunat eivät (vielä) vuotaneet?"

Virkistetään muistiasi, purjehtija kirjoitti näin:
"Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa."

Ensin sotkit valot, sitten rungon ja ruffin, nyt et enää muista, miksi asiasta puhuttiin!

osallistua keskusteluun? kirjoitti:

"Onhan se asiatonta sivullisten puuttua juttuun".
Eikö Bavariasta kysyminen ole sallittua kuin bavaristeille? Eikö niillä ole omaa foorumia?

keskusteluun, kuten kaikki halukkaat.

Lueskelin huvittuneena teidän kahden (Bavaria-purjehtijan ja Sinun) välistä epätasaista "keskustelua", jossa toinen hyökkäilee edes kunnolla lukematta saamiaan vastauksia tai selityksiä. Pidin omaa sekaantumistani teidän keskusteluun hiukan asiattomana, sitä et tainnut ymmärtää.

Bavarian omistajilla on oma asiallinen fooruminsa, kuten monien muidenkin venemerkkien omistajilla. Hyvä niin.

osallistua kirjoitti:

keskusteluun, kuten kaikki halukkaat.

Lueskelin huvittuneena teidän kahden (Bavaria-purjehtijan ja Sinun) välistä epätasaista "keskustelua", jossa toinen hyökkäilee edes kunnolla lukematta saamiaan vastauksia tai selityksiä. Pidin omaa sekaantumistani teidän keskusteluun hiukan asiattomana, sitä et tainnut ymmärtää.

Bavarian omistajilla on oma asiallinen fooruminsa, kuten monien muidenkin venemerkkien omistajilla. Hyvä niin.

Lue lisää

Viestiketjussa on monta kirjoittajaa.

muistisi kirjoitti:

Naurettavaa tuo sekoilusi:
"Jos viestissä tarkoitettiin runkoikkunoiden olleen vedessä, miksi sellainen asia oli mainitsemisen arvoinen? Pitikö rivien välistä ymmärtää, että Bavarian runkoikkunat eivät (vielä) vuotaneet?"

Virkistetään muistiasi, purjehtija kirjoitti näin:
"Lapset makasivat leenpuoleisen salonginsohvan selkänojalla ja valaisivat taskulampulla runkoikkunasta. Aina ikkunan painuessa veden alle he hihkuivat näkevänsä kaloja valokeilassa."

Ensin sotkit valot, sitten rungon ja ruffin, nyt et enää muista, miksi asiasta puhuttiin!

Lue lisää

Täällä on ainakin pari eri lukijaa kysynyt faktoja siitä syksyn 16-19 m/s kryssistä Visbystä Hankoon. Älä viitsi enää kierrellä. Minuakin kiinnostaa
- päivämäärät: minä päivänä oli lähtö Visbystä ja minä päivänä saapuminen Hankoon. Siitä voidaan laskea keskinopeus ja tarkistaa säähavainnot.
- minkälaiset meripunkat Bavariassasi on ja minkä kokoisesta Bavariasta olet kertonut?
Itsekin olen purjehtinut lasten kanssa Itämerellä ja kauempana. Siksi kyselen. Meillä on pidetty yöpurjehduksessa sisävaloja poissa, myös fikkareita, varsinkin rannikkoa lähestyessä. Lapset ovat öisin nukkuneet punkissaan.

viimein!!!! kirjoitti:

Täällä on ainakin pari eri lukijaa kysynyt faktoja siitä syksyn 16-19 m/s kryssistä Visbystä Hankoon. Älä viitsi enää kierrellä. Minuakin kiinnostaa
- päivämäärät: minä päivänä oli lähtö Visbystä ja minä päivänä saapuminen Hankoon. Siitä voidaan laskea keskinopeus ja tarkistaa säähavainnot.
- minkälaiset meripunkat Bavariassasi on ja minkä kokoisesta Bavariasta olet kertonut?
Itsekin olen purjehtinut lasten kanssa Itämerellä ja kauempana. Siksi kyselen. Meillä on pidetty yöpurjehduksessa sisävaloja poissa, myös fikkareita, varsinkin rannikkoa lähestyessä. Lapset ovat öisin nukkuneet punkissaan.

Lue lisää

älä minulta.

viimein!!!! kirjoitti:

Täällä on ainakin pari eri lukijaa kysynyt faktoja siitä syksyn 16-19 m/s kryssistä Visbystä Hankoon. Älä viitsi enää kierrellä. Minuakin kiinnostaa
- päivämäärät: minä päivänä oli lähtö Visbystä ja minä päivänä saapuminen Hankoon. Siitä voidaan laskea keskinopeus ja tarkistaa säähavainnot.
- minkälaiset meripunkat Bavariassasi on ja minkä kokoisesta Bavariasta olet kertonut?
Itsekin olen purjehtinut lasten kanssa Itämerellä ja kauempana. Siksi kyselen. Meillä on pidetty yöpurjehduksessa sisävaloja poissa, myös fikkareita, varsinkin rannikkoa lähestyessä. Lapset ovat öisin nukkuneet punkissaan.

Lue lisää

tulleensa Visbystä suoraan tai ylipäätään sieltä. Olisiko esimerkiksi pysähtynyt lintuja bongaamaan Morgonlandetiin? On saattanut olla siellä parikin päivää lepäämässä. Tuuli on saattanut nousta vasta veneen lähdettyä kohti Hankoa. Meillä ainakin lapset valvoivat viikonloppuisin niin kauan kuin vanhemmatkin. Varsinkin, jos oli mielenkiintoista tekemistä. En käsitä miksi intät niitä päivämääriä. Onko purjehtija jostakin syytteessä, kun noin kuulustelet?

ole dialogi, kirjoitti:

johon ainoastaan kaksi purjehduksesta kiinnostunutta osallistuu!
Visbystä Hankoon on muuten 16-19 m/s lounaistuulessa HUOMATTAVASTI MUKAVAMPI kuin 16-19 m/s pohjoistuulessa.

Lue lisää

merkittävästi korkeammaksi ja aiheuttaa useimmissa miehistöissä pahempaa merisairautta. Itse ainakin kryssisin tuossa tilanteessa mieluummin kuin ajaisin myötäistä.

aallokko nousee kirjoitti:

merkittävästi korkeammaksi ja aiheuttaa useimmissa miehistöissä pahempaa merisairautta. Itse ainakin kryssisin tuossa tilanteessa mieluummin kuin ajaisin myötäistä.

Joko et ole kokenut kumpaakaan, tai sitten puhut vastoin parempaa tietoasi.

purjehtija sanoo kirjoitti:

tulleensa Visbystä suoraan tai ylipäätään sieltä. Olisiko esimerkiksi pysähtynyt lintuja bongaamaan Morgonlandetiin? On saattanut olla siellä parikin päivää lepäämässä. Tuuli on saattanut nousta vasta veneen lähdettyä kohti Hankoa. Meillä ainakin lapset valvoivat viikonloppuisin niin kauan kuin vanhemmatkin. Varsinkin, jos oli mielenkiintoista tekemistä. En käsitä miksi intät niitä päivämääriä. Onko purjehtija jostakin syytteessä, kun noin kuulustelet?

Lue lisää

Jos tiedän lähtö- ja saapumisajat, voin arvioida Bavarian vauhdin matkapurjehduksessa! Visby-Hanko on tyypillinen matkapurjehdusetappi. Päivämääristä saisin tsekattua vallinneen sään.
Morgonlandetissa on muuten mahdoton pysähtyä 16-19 metrin tuulessa!
Eipä innosta hankkimaan ainakaan Bavariaa, jos käytännön tietojen kysyminen aiheuttaa pelkkää pottuilua. Mikä bavaristeja pännii?

purjehtija sanoo kirjoitti:

tulleensa Visbystä suoraan tai ylipäätään sieltä. Olisiko esimerkiksi pysähtynyt lintuja bongaamaan Morgonlandetiin? On saattanut olla siellä parikin päivää lepäämässä. Tuuli on saattanut nousta vasta veneen lähdettyä kohti Hankoa. Meillä ainakin lapset valvoivat viikonloppuisin niin kauan kuin vanhemmatkin. Varsinkin, jos oli mielenkiintoista tekemistä. En käsitä miksi intät niitä päivämääriä. Onko purjehtija jostakin syytteessä, kun noin kuulustelet?

Lue lisää

Minäkin ymmärsin, että Visbystä se tuli Hankoon ja oli perillä aamuyöllä viime syksynä kovassa kelissä.Tuulta 19 ms ja 30 asteen kryssikulma.

kryssistä oli puhe! kirjoitti:

Jos tiedän lähtö- ja saapumisajat, voin arvioida Bavarian vauhdin matkapurjehduksessa! Visby-Hanko on tyypillinen matkapurjehdusetappi. Päivämääristä saisin tsekattua vallinneen sään.
Morgonlandetissa on muuten mahdoton pysähtyä 16-19 metrin tuulessa!
Eipä innosta hankkimaan ainakaan Bavariaa, jos käytännön tietojen kysyminen aiheuttaa pelkkää pottuilua. Mikä bavaristeja pännii?

Lue lisää

Kerroppas sinä viimeisen 5 vuoden purjehduksesi, päivämäärät, kelit, etapit, ajat nopeudet....
Ai miks et?

Eihä ntäällä ole yleensäkään tapana kertoa noita tietoja, eikös ne ole epärelevantteja?
Etkö usko kirjoittajaa, vai mikä sieppaa?

Sinä olet jotenkin päästäsi niksahtanut.
Miksi sinulle nyt tuli noin kauhea pakkomille jonkun visby-hanko purjehduksesta?

Oletko jotenkin päästäsi nyrjähtänyt?
Et taida olla ihan penaalin terävin kynä?

kryssistä oli puhe! kirjoitti:

Jos tiedän lähtö- ja saapumisajat, voin arvioida Bavarian vauhdin matkapurjehduksessa! Visby-Hanko on tyypillinen matkapurjehdusetappi. Päivämääristä saisin tsekattua vallinneen sään.
Morgonlandetissa on muuten mahdoton pysähtyä 16-19 metrin tuulessa!
Eipä innosta hankkimaan ainakaan Bavariaa, jos käytännön tietojen kysyminen aiheuttaa pelkkää pottuilua. Mikä bavaristeja pännii?

Lue lisää

Et ollut taaskaan tarkkana? Oletushan oli, että purjehtija oli mahdollisesti matkalla Visbyn suunnasta kohti Hankoa ja pysähtyi hyvällä säällä Morgonlandetiin lintuja bongaamaan. Parin päivän kuluttua hän päätti lähteä jatkamaan matkaa, kun huomasi tuulen olevan yltymässä. Kas, tuuli olikin noussut aika navakaksi ja hän päätti reivata varmuudeksi toiseen reiviin asti. Siinä hän tekikin ihan oikein, koska tuuli nousi ennen Hankoon pääsyä jopa 19 sekuntimetrin lukemiin. Vallitsevan tuulen ollessa kuitenkin noin 16 sekuntimetrin luokkaa. Sinulla ei liene minkäänlaista mahdollisuutta laskea Bavarian matkanopeuksia tämän palstan kirjoittajien antamien tietojen perusteella. Minä ainakaan en antaisi sinulle mitään tietoja tuollaisen pohjaksi. Olet sen verran vittumaisen insinöörin tyyppinen ihminen.

"tarkennus yöpurjehduk... kirjoitti:

Minäkin ymmärsin, että Visbystä se tuli Hankoon ja oli perillä aamuyöllä viime syksynä kovassa kelissä.Tuulta 19 ms ja 30 asteen kryssikulma.

vaan Visbyn suunnasta. Ehkä avomereltä lounaasta.

sentään kirjoitti:

Joko et ole kokenut kumpaakaan, tai sitten puhut vastoin parempaa tietoasi.

sitä korkeampi aallokko. Siitä on ihan taulukotkin olemassa. Mitä korkeampi aallokko sitä pahempi meritauti.

toinen purjehtija kirjoitti:

Et ollut taaskaan tarkkana? Oletushan oli, että purjehtija oli mahdollisesti matkalla Visbyn suunnasta kohti Hankoa ja pysähtyi hyvällä säällä Morgonlandetiin lintuja bongaamaan. Parin päivän kuluttua hän päätti lähteä jatkamaan matkaa, kun huomasi tuulen olevan yltymässä. Kas, tuuli olikin noussut aika navakaksi ja hän päätti reivata varmuudeksi toiseen reiviin asti. Siinä hän tekikin ihan oikein, koska tuuli nousi ennen Hankoon pääsyä jopa 19 sekuntimetrin lukemiin. Vallitsevan tuulen ollessa kuitenkin noin 16 sekuntimetrin luokkaa. Sinulla ei liene minkäänlaista mahdollisuutta laskea Bavarian matkanopeuksia tämän palstan kirjoittajien antamien tietojen perusteella. Minä ainakaan en antaisi sinulle mitään tietoja tuollaisen pohjaksi. Olet sen verran vittumaisen insinöörin tyyppinen ihminen.

Lue lisää

Ei tuo väärinymmärtäjä olisi selviytynyt teknisen opiston pääsykokeista, korkeakoulusta puhumattakaan. Niissä kokeissa pitää osata lukea ja ymmärtää tehtävä oikein.

Toinen purjehtija kirjoitti:

sitä korkeampi aallokko. Siitä on ihan taulukotkin olemassa. Mitä korkeampi aallokko sitä pahempi meritauti.

Ei se nyt ihan noin mene.
Ei aalto atlantilla kasva kokoaika kun rannasta mennään pois päin.
Tuulen voima on rajallinen veden massaa vastaan, aallon korkeuden raja tulee vastaan tietyllä etäisyydellä rannasta samalla tuulella.

Taas. kirjoitti:

Ei se nyt ihan noin mene.
Ei aalto atlantilla kasva kokoaika kun rannasta mennään pois päin.
Tuulen voima on rajallinen veden massaa vastaan, aallon korkeuden raja tulee vastaan tietyllä etäisyydellä rannasta samalla tuulella.

Lue lisää

Kaikki muut kuin sinä ovat aina väärässä.

Ei sinä kirjoitti:

Kaikki muut kuin sinä ovat aina väärässä.

Mutta tällä kertaa varsinkin, tuohan on kuin naisen suusta tuo alltojuttu.

Kyllä:) kirjoitti:

Mutta tällä kertaa varsinkin, tuohan on kuin naisen suusta tuo alltojuttu.

Oletko vielä kaiken lisäksi sovinisti? Vai missä mielessä tuon naisen suun tähän vedit.

yksityiskohtaan. kirjoitti:

Oletko vielä kaiken lisäksi sovinisti? Vai missä mielessä tuon naisen suun tähän vedit.

Jotkut ovat sitä mieltä että olen sovinisti, toiset taas sitä mieltä että realisti.
Mutta on jotenkin niin naisen suusta tulleen kuulosta tuo että mitä kauemmas merelle menee, sitä isommat aallot:)

Mielestä. kirjoitti:

Jotkut ovat sitä mieltä että olen sovinisti, toiset taas sitä mieltä että realisti.
Mutta on jotenkin niin naisen suusta tulleen kuulosta tuo että mitä kauemmas merelle menee, sitä isommat aallot:)

Lue lisää

Aallon koko tosiaankin kasvaa mitä pidempi selkä on. Tietenkin johonkin järjelliseen kokoon asti. Jos tuulee navakasti maalta, on rantavedessä vain vaivainen liplatus. Vähän kauempana selälle mentäessä alkaa allon korkeus kasvaa. Muutaman kymmenen kilometrin päässä se on saavuttanut jo lähes maksimikokonsa. Valtamerillä aallokko alkaa muodostamaan maininkeja, jotka saattavat olla jopa kerrostalon kokoisia. Maininkeja voi olla myös täysin tyynellä säällä, mutta ne ovat peräisin muualla vallinneista tuulista. Itämerelläkin on sopivissa olosuhteissa maininkeja.

Ulkopuolinen- kirjoitti:

Kerroppas sinä viimeisen 5 vuoden purjehduksesi, päivämäärät, kelit, etapit, ajat nopeudet....
Ai miks et?

Eihä ntäällä ole yleensäkään tapana kertoa noita tietoja, eikös ne ole epärelevantteja?
Etkö usko kirjoittajaa, vai mikä sieppaa?

Sinä olet jotenkin päästäsi niksahtanut.
Miksi sinulle nyt tuli noin kauhea pakkomille jonkun visby-hanko purjehduksesta?

Oletko jotenkin päästäsi nyrjähtänyt?
Et taida olla ihan penaalin terävin kynä?

Lue lisää

multa ainakin 20 vuoden ajalta, eiks muka kaikki
pidä lokikirjaa.

ei sovinismista! kirjoitti:

Aallon koko tosiaankin kasvaa mitä pidempi selkä on. Tietenkin johonkin järjelliseen kokoon asti. Jos tuulee navakasti maalta, on rantavedessä vain vaivainen liplatus. Vähän kauempana selälle mentäessä alkaa allon korkeus kasvaa. Muutaman kymmenen kilometrin päässä se on saavuttanut jo lähes maksimikokonsa. Valtamerillä aallokko alkaa muodostamaan maininkeja, jotka saattavat olla jopa kerrostalon kokoisia. Maininkeja voi olla myös täysin tyynellä säällä, mutta ne ovat peräisin muualla vallinneista tuulista. Itämerelläkin on sopivissa olosuhteissa maininkeja.

Lue lisää

Jopa syntyikin hedelmällinen keskustelu aallon korkeudesta. Ja sillä taas lähtökohtaan on kyllä merkitystä, mutta ei mikään pääasia. Jos purjehtii yli 15 m/s tuulessa, voi ainoastaan asiaa kokematon väittää sen olevan mitenkään päin katsottuna mukavampaa vastatuuleen pienemmässäkään aallokossa. Myllylampea ei meri muistuta silloin muualla kuin siinä myllylammessa.

Kryssi on niissä oloissa melkoista ryskettä, vaikka alla olisi joku sellainen vanha ja mukavakulkuinenkin vene. Kaupanpäällisiksi kulku on vielä hidastakin. Avotuuleen menee vielä lähes leppoisasti uusia surffinopeusennätyksiä odotellen. Ja parhaiten pelkällä keulapurjeella.

ei sovinismista! kirjoitti:

Aallon koko tosiaankin kasvaa mitä pidempi selkä on. Tietenkin johonkin järjelliseen kokoon asti. Jos tuulee navakasti maalta, on rantavedessä vain vaivainen liplatus. Vähän kauempana selälle mentäessä alkaa allon korkeus kasvaa. Muutaman kymmenen kilometrin päässä se on saavuttanut jo lähes maksimikokonsa. Valtamerillä aallokko alkaa muodostamaan maininkeja, jotka saattavat olla jopa kerrostalon kokoisia. Maininkeja voi olla myös täysin tyynellä säällä, mutta ne ovat peräisin muualla vallinneista tuulista. Itämerelläkin on sopivissa olosuhteissa maininkeja.

Lue lisää

Ei nouse rannasta ulospäin x2.
Sillon se olisi itämeren keskellä jo 50 m.
Mutta aallon korkeus kasvaa rannasta poispäin kunnes saavuttaa maksimikorkeutensa.

kun Bavarioita tehdään nykyään 3000 kpl vuodessa.

tietoa kirjoitti:

kun Bavarioita tehdään nykyään 3000 kpl vuodessa.

Niin 3000 oli yli 2000.
Voit toki päivittää tietoni jos se ei ole enää näin?

Kun tarkastin kirjoitti:

Niin 3000 oli yli 2000.
Voit toki päivittää tietoni jos se ei ole enää näin?

kerrotaan, että koko konsernin vene(jahti)tuotanto on 3500 kpl vuodessa - pitänee sisällään myös kaikki moottoriveneet, joiden osuus lienee ainakin joitain prosentteja.

Tarkoittavatko ne hinta-laatusuhde- ja valmistusmääräargumentit, että mikä tahansa tuote, jota valmistetaan tarpeeksi, ja on hintaansa nähden kutakuinkin käyttökelpoinen pesee mennen tullen muut vaihtoehdot, etenkin jos tuotetta vielä markkinoidaan melko aggressiivisesti.

Kotimaisten venevalmistajien tuominen vertailuun bavarian rinnalla ei ole relevanttia. Tuotteet on suunniteltu aivan eri segmenteille. bavarian päämarkkina-alue on välimeri ja siellä charteryhtiöt. Se on mahdollistanut tuotantolinjojen automatisoinnin.

Suomessa on huonekaluteollisuutta, joka taistelee henkihieverissä olemassaolostaan - myös monia muita aloja, joissa tuotekehityksellä ja uusien tarpeiden luomisella on keskeinen asema bisneksen kannattavuuteen. Suomesta ei vaan kannata viedä juuri mitään maailman, tai edes euroopan markkinoille - ei ainakaan veneitä suurina sarjoina. Ainoat kunnon menestystarinat ovat syntyneet kansainvälistymisen ja tuotannon halvempiin maihin siirtämisen kautta. Suomi on ja pysyy "uniikkituotteiden" valmistajana ja raaka-aineiden tuottajana ja viejänä. Siihen linjaan yksilöllisesti toteutettujen laatuveneiden valmistus sopii kohtalaisen hyvin.

sivuilla kirjoitti:

kerrotaan, että koko konsernin vene(jahti)tuotanto on 3500 kpl vuodessa - pitänee sisällään myös kaikki moottoriveneet, joiden osuus lienee ainakin joitain prosentteja.

Tarkoittavatko ne hinta-laatusuhde- ja valmistusmääräargumentit, että mikä tahansa tuote, jota valmistetaan tarpeeksi, ja on hintaansa nähden kutakuinkin käyttökelpoinen pesee mennen tullen muut vaihtoehdot, etenkin jos tuotetta vielä markkinoidaan melko aggressiivisesti.

Kotimaisten venevalmistajien tuominen vertailuun bavarian rinnalla ei ole relevanttia. Tuotteet on suunniteltu aivan eri segmenteille. bavarian päämarkkina-alue on välimeri ja siellä charteryhtiöt. Se on mahdollistanut tuotantolinjojen automatisoinnin.

Suomessa on huonekaluteollisuutta, joka taistelee henkihieverissä olemassaolostaan - myös monia muita aloja, joissa tuotekehityksellä ja uusien tarpeiden luomisella on keskeinen asema bisneksen kannattavuuteen. Suomesta ei vaan kannata viedä juuri mitään maailman, tai edes euroopan markkinoille - ei ainakaan veneitä suurina sarjoina. Ainoat kunnon menestystarinat ovat syntyneet kansainvälistymisen ja tuotannon halvempiin maihin siirtämisen kautta. Suomi on ja pysyy "uniikkituotteiden" valmistajana ja raaka-aineiden tuottajana ja viejänä. Siihen linjaan yksilöllisesti toteutettujen laatuveneiden valmistus sopii kohtalaisen hyvin.

Lue lisää

Mene nyt kiireesti kertomaan Sonniselle että suomesta ei kannata ainakaan veneitä viedä suurina sarjoina Euroopan markkinoille.
Tässä yhteystiedot
http://www.bellaboats.com/service.cntum?pageId=102945

sivuilla kirjoitti:

kerrotaan, että koko konsernin vene(jahti)tuotanto on 3500 kpl vuodessa - pitänee sisällään myös kaikki moottoriveneet, joiden osuus lienee ainakin joitain prosentteja.

Tarkoittavatko ne hinta-laatusuhde- ja valmistusmääräargumentit, että mikä tahansa tuote, jota valmistetaan tarpeeksi, ja on hintaansa nähden kutakuinkin käyttökelpoinen pesee mennen tullen muut vaihtoehdot, etenkin jos tuotetta vielä markkinoidaan melko aggressiivisesti.

Kotimaisten venevalmistajien tuominen vertailuun bavarian rinnalla ei ole relevanttia. Tuotteet on suunniteltu aivan eri segmenteille. bavarian päämarkkina-alue on välimeri ja siellä charteryhtiöt. Se on mahdollistanut tuotantolinjojen automatisoinnin.

Suomessa on huonekaluteollisuutta, joka taistelee henkihieverissä olemassaolostaan - myös monia muita aloja, joissa tuotekehityksellä ja uusien tarpeiden luomisella on keskeinen asema bisneksen kannattavuuteen. Suomesta ei vaan kannata viedä juuri mitään maailman, tai edes euroopan markkinoille - ei ainakaan veneitä suurina sarjoina. Ainoat kunnon menestystarinat ovat syntyneet kansainvälistymisen ja tuotannon halvempiin maihin siirtämisen kautta. Suomi on ja pysyy "uniikkituotteiden" valmistajana ja raaka-aineiden tuottajana ja viejänä. Siihen linjaan yksilöllisesti toteutettujen laatuveneiden valmistus sopii kohtalaisen hyvin.

Lue lisää

Finnmaster ja BElla vievät veneitä ulkomaille, ja kasvattavat viennin osuutta kokoaika?
Käykää nyt joku kertomassa niille että ei se kannata, kun ei ne sitä tajua.

sivuilla kirjoitti:

kerrotaan, että koko konsernin vene(jahti)tuotanto on 3500 kpl vuodessa - pitänee sisällään myös kaikki moottoriveneet, joiden osuus lienee ainakin joitain prosentteja.

Tarkoittavatko ne hinta-laatusuhde- ja valmistusmääräargumentit, että mikä tahansa tuote, jota valmistetaan tarpeeksi, ja on hintaansa nähden kutakuinkin käyttökelpoinen pesee mennen tullen muut vaihtoehdot, etenkin jos tuotetta vielä markkinoidaan melko aggressiivisesti.

Kotimaisten venevalmistajien tuominen vertailuun bavarian rinnalla ei ole relevanttia. Tuotteet on suunniteltu aivan eri segmenteille. bavarian päämarkkina-alue on välimeri ja siellä charteryhtiöt. Se on mahdollistanut tuotantolinjojen automatisoinnin.

Suomessa on huonekaluteollisuutta, joka taistelee henkihieverissä olemassaolostaan - myös monia muita aloja, joissa tuotekehityksellä ja uusien tarpeiden luomisella on keskeinen asema bisneksen kannattavuuteen. Suomesta ei vaan kannata viedä juuri mitään maailman, tai edes euroopan markkinoille - ei ainakaan veneitä suurina sarjoina. Ainoat kunnon menestystarinat ovat syntyneet kansainvälistymisen ja tuotannon halvempiin maihin siirtämisen kautta. Suomi on ja pysyy "uniikkituotteiden" valmistajana ja raaka-aineiden tuottajana ja viejänä. Siihen linjaan yksilöllisesti toteutettujen laatuveneiden valmistus sopii kohtalaisen hyvin.

Lue lisää

Suomen purjevene"teollisuutta" vaivaa yksi ainoa tauti. Perinteisiin hirttäytyminen. Ainoa tehdas, jonka olisi pitänyt pysyttäytyä enemmän perinteissä (malliston osalta) on Nautor. Sen pilasi italialainen omistaja.

Muu "teollisuus" on pitäytynyt vanhoissa suunnittelumenetelmissä (3D:nä tehdään vain ennakkoesitteiden kuvia), ei ole selvittänyt asiakkaiden todellisia tarpeita eikä ole kehittänyt tuotantoaan nykyaikaiseksi.

Bavaria ja muutkin menestyneet eurooppalaiset valmistajat ovat tutkineet asiakastarpeita, vieneet 3D-suunnittelun tuotantoon asti ja tehneet purjeveneiden valmistuksesta teollista liiketoimintaa. Suomessa ollaan ylpeitä käsityötaidoista ja puuseppyydestä.

Moottorivenepuolella asiat Suomessa ovat erilailla eli paremmin.

Muotoilija kirjoitti:

Suomen purjevene"teollisuutta" vaivaa yksi ainoa tauti. Perinteisiin hirttäytyminen. Ainoa tehdas, jonka olisi pitänyt pysyttäytyä enemmän perinteissä (malliston osalta) on Nautor. Sen pilasi italialainen omistaja.

Muu "teollisuus" on pitäytynyt vanhoissa suunnittelumenetelmissä (3D:nä tehdään vain ennakkoesitteiden kuvia), ei ole selvittänyt asiakkaiden todellisia tarpeita eikä ole kehittänyt tuotantoaan nykyaikaiseksi.

Bavaria ja muutkin menestyneet eurooppalaiset valmistajat ovat tutkineet asiakastarpeita, vieneet 3D-suunnittelun tuotantoon asti ja tehneet purjeveneiden valmistuksesta teollista liiketoimintaa. Suomessa ollaan ylpeitä käsityötaidoista ja puuseppyydestä.

Moottorivenepuolella asiat Suomessa ovat erilailla eli paremmin.

Lue lisää

että Suomesse alettaisiin rakentamaan jotain halpisvenettä liukuhihnalla.Menisi loputkin olemattomasta maineesta ja Nautorkin varmaan vaihtaisi maata.Siinä riittäisi länsinaapureilla naurun aihetta!

puutuisi kirjoitti:

että Suomesse alettaisiin rakentamaan jotain halpisvenettä liukuhihnalla.Menisi loputkin olemattomasta maineesta ja Nautorkin varmaan vaihtaisi maata.Siinä riittäisi länsinaapureilla naurun aihetta!

Lue lisää

Siellä suunnitellaan veneet alusta asti 3D:llä, ainakin kansimuotit jyrsitään roboteilla ja rakenteita on hyvin pitkälle moduloitu sarjatuotantoa ajatellen. Ei niiden silti tarvitse olla halpiksia. Se on vaan pidemmällä tähtäimellä ainoa keino selvitä hengissä. Täytyy toivoa, että Nautorin omistajat jaksavat viedä teollistamisvaiheen loppuun asti. Tällä hetkellä näyttää kannattavuuden osalta vielä huonolta.

Tuolla aikaisemmin viitrattiin jo erittäin hyvin menestyneeseen Bella ym. veneiden valmistukseen Kuopiossa. Swaneja pienempien purjeveneiden valmistajien pitäisi kiireesti lyödä hynttyitään yhteen ja kehittää omaa suunnitteluaan ja tuotantoaan uudelle tasolle.

tuo Bavaria tuon tilaston valossakin. Ensi kesäksi hankin 31:sen.

ostos kirjoitti:

tuo Bavaria tuon tilaston valossakin. Ensi kesäksi hankin 31:sen.

En ymmärrä. Jos eräs F:lla alkava suomalainen veistämö tekee vuodessa 50 venettä, ja sillä määrällä saa katettua kaikki kulut. Palkat, kiinteistöt, ja varmaan myös voittoa pitäisi saada. Siis plussaa viivan alle. Kyllä pitää olla hvetinmoinen kate per ven. Siis älytön. Laskekeaa itse.

seile kirjoitti:

En ymmärrä. Jos eräs F:lla alkava suomalainen veistämö tekee vuodessa 50 venettä, ja sillä määrällä saa katettua kaikki kulut. Palkat, kiinteistöt, ja varmaan myös voittoa pitäisi saada. Siis plussaa viivan alle. Kyllä pitää olla hvetinmoinen kate per ven. Siis älytön. Laskekeaa itse.

Lue lisää

Yhtiössä näyttää olevan 7 yhdyshenkilöä: http://finngulf.fi/Company/fin/Yhteystiedot.html

Lisäksi varsinaisia työntekijöitä lienee ~20: http://finngulf.fi/Company/fin/AvoimetTyopaikat.html

Jos arvioidaan, että johdon kaikkiin kuluihin menee 100 k€/v ja työntekijöiden 50 k€/v, tulee jo noista 1,7 M€/v. Eihän tuo sentään ole "kuin" 34 k€/vene, jos tehdään 50 venettä.

Tosin noissa luvuissa ei taida olla mukana Saarenmaan tuotanto, joka lienee lukumääräisesti suurempi kuin Suomen tuotanto.

Vuonna 2005 oli liikevaihto 3,256 M€ ja tulos -74 k€.

Ei siis tainut juuri olla katetta/vene ellet sitten tarkoittanut katteella myyntihinta - tarvikeostot.

Joakim kirjoitti:

Yhtiössä näyttää olevan 7 yhdyshenkilöä: http://finngulf.fi/Company/fin/Yhteystiedot.html

Lisäksi varsinaisia työntekijöitä lienee ~20: http://finngulf.fi/Company/fin/AvoimetTyopaikat.html

Jos arvioidaan, että johdon kaikkiin kuluihin menee 100 k€/v ja työntekijöiden 50 k€/v, tulee jo noista 1,7 M€/v. Eihän tuo sentään ole "kuin" 34 k€/vene, jos tehdään 50 venettä.

Tosin noissa luvuissa ei taida olla mukana Saarenmaan tuotanto, joka lienee lukumääräisesti suurempi kuin Suomen tuotanto.

Vuonna 2005 oli liikevaihto 3,256 M€ ja tulos -74 k€.

Ei siis tainut juuri olla katetta/vene ellet sitten tarkoittanut katteella myyntihinta - tarvikeostot.

Lue lisää

Ilmeisesti tuosta liikevaihdosta (otettu Kauppalehdestä) puuttuu kokonaan Saarenmaan veneet? Hoidetaanko niiden myynti vain välityksenä?

3,250 M€/50 olisi vain 65 k€, mikä olisi aivan väärä keskihinta veneille.

Joakim kirjoitti:

Yhtiössä näyttää olevan 7 yhdyshenkilöä: http://finngulf.fi/Company/fin/Yhteystiedot.html

Lisäksi varsinaisia työntekijöitä lienee ~20: http://finngulf.fi/Company/fin/AvoimetTyopaikat.html

Jos arvioidaan, että johdon kaikkiin kuluihin menee 100 k€/v ja työntekijöiden 50 k€/v, tulee jo noista 1,7 M€/v. Eihän tuo sentään ole "kuin" 34 k€/vene, jos tehdään 50 venettä.

Tosin noissa luvuissa ei taida olla mukana Saarenmaan tuotanto, joka lienee lukumääräisesti suurempi kuin Suomen tuotanto.

Vuonna 2005 oli liikevaihto 3,256 M€ ja tulos -74 k€.

Ei siis tainut juuri olla katetta/vene ellet sitten tarkoittanut katteella myyntihinta - tarvikeostot.

Lue lisää

ainostaan 10-15 venettä vuodessa

tekee15 kirjoitti:

ainostaan 10-15 venettä vuodessa

Oman ilmoituksen mukaan 2006 F toimitti 29 venettä, henkilöstöä 40, liikevaihto 4,8 Me

Oman ilmoituksen mukaan 2006 B toimitti 3500 venettä, henkilöstöä 620, liikevaihto 271 Me

Siis B käyttää venettä kohti 0,18 henkilötyövuotta, F 1,38, veneet lienevät keskimäärin varsin saman kokoisia.

Lopputuotteessa tuo ero aiheuttaa keskimäärin noin 100000 euron eron.

Toisten mielestä laatua, toisten mielestä tehottomuutta. Molemmat varmaan osin oikeassa, siksi tämä keskustelu jatkuu ja jatkuu.

Bavaria veistämö muuten myytiin kesällä, kauppasumma oli tiettävästi 1,3 Miljardia euroa.
Ei tainneet sijoittajat lukea tätä foorumia.

Laskelmia kirjoitti:

Oman ilmoituksen mukaan 2006 F toimitti 29 venettä, henkilöstöä 40, liikevaihto 4,8 Me

Oman ilmoituksen mukaan 2006 B toimitti 3500 venettä, henkilöstöä 620, liikevaihto 271 Me

Siis B käyttää venettä kohti 0,18 henkilötyövuotta, F 1,38, veneet lienevät keskimäärin varsin saman kokoisia.

Lopputuotteessa tuo ero aiheuttaa keskimäärin noin 100000 euron eron.

Toisten mielestä laatua, toisten mielestä tehottomuutta. Molemmat varmaan osin oikeassa, siksi tämä keskustelu jatkuu ja jatkuu.

Bavaria veistämö muuten myytiin kesällä, kauppasumma oli tiettävästi 1,3 Miljardia euroa.
Ei tainneet sijoittajat lukea tätä foorumia.

Lue lisää

...tuo ero venettä kohti käytetyssä henkilötyöajassa ei yksinään voi aiheuttaa tuollaista hintaeroa. Jos oletetaan, että veneen kimpussa puurtavien työntekijöiden keskikuukausipalkka on 3000 euroa (mikä on todennäköisesti rajusti yläkanttiin), niin ALV:n kanssakaan siitä ei tule kuin n. 60 000 euroa.
Muita hintaeroa aiheuttavia tekijöitä ovat tietysti se, että muut kiinteät kustannukset (tilakulut, mallin "perustamiskustannukset" kuten suunnittelu, muotit, muut tuotantolinjan modifikaatiot jne.) joudutaan jakamaan pienemmälle määrälle veneitä. Olen melko varma, että Bavaria valmistaa jokaista venemalliaan enemmän kuin Finngulf olemassaoloaikanaan on tehnyt veneitä yhteensä. Jotain vaikuttaa sekin, että Bavaria ostaa vaikkapa vinssejä tai mastoja vuodessa satakertaisen määrän Finngulfiin verrattuna. Tämän seikan merkitystä on kovin vaikea arvioida, mutta tuskin ihan hirveästi menee pieleen, jos veikkaan, että FG:n maksama hinta vuosittain tarvitsemistaan materiaaleista on 5-10% korkeampi kuin se, mitä Bavarian varastosta mitattu samansuuruinen erä täsmälleen samoja materiaaleja on maksanut. (Selvyyden vuoksi: en tarkoita, että materiaalit olisivat kautta linjan täsmälleen samat, mutta iso osa on; tässä on kyse vain hankintahinnan vertailusta.)

Anyway, se todella mielenkiintoinen kysymys on, tuoko FG:n tekemiseen kuluva (todennäköisemmin n. 40 000 kuin 60 000 euron edestä) suurempi työmäärä todella ko. hinnan arvoisen hyödyn veneen ostajalle? Vai onko mahdollinen lisähinnan tuoma hyöty jossain muualla? Tai onko sitä? (Oma näkemykseni on, ettei FG:n ja Bavarian vertailussa ole oikein järkeä. Pelkästään mittasuhteet paljastavat, että ne on suunniteltu aivan erityyppiseen käyttöön ja erityyppisille veneilijöille. Jos minä saisin ilmaisen B37:n, veneilisin sillä luultavasti loppuikäni, jos ilmaisen F37:n, myisin sen samantien pois ja ostaisin jonkin 50 000 - 100 000 halvemman tilalle.)

JRxxx kirjoitti:

...tuo ero venettä kohti käytetyssä henkilötyöajassa ei yksinään voi aiheuttaa tuollaista hintaeroa. Jos oletetaan, että veneen kimpussa puurtavien työntekijöiden keskikuukausipalkka on 3000 euroa (mikä on todennäköisesti rajusti yläkanttiin), niin ALV:n kanssakaan siitä ei tule kuin n. 60 000 euroa.
Muita hintaeroa aiheuttavia tekijöitä ovat tietysti se, että muut kiinteät kustannukset (tilakulut, mallin "perustamiskustannukset" kuten suunnittelu, muotit, muut tuotantolinjan modifikaatiot jne.) joudutaan jakamaan pienemmälle määrälle veneitä. Olen melko varma, että Bavaria valmistaa jokaista venemalliaan enemmän kuin Finngulf olemassaoloaikanaan on tehnyt veneitä yhteensä. Jotain vaikuttaa sekin, että Bavaria ostaa vaikkapa vinssejä tai mastoja vuodessa satakertaisen määrän Finngulfiin verrattuna. Tämän seikan merkitystä on kovin vaikea arvioida, mutta tuskin ihan hirveästi menee pieleen, jos veikkaan, että FG:n maksama hinta vuosittain tarvitsemistaan materiaaleista on 5-10% korkeampi kuin se, mitä Bavarian varastosta mitattu samansuuruinen erä täsmälleen samoja materiaaleja on maksanut. (Selvyyden vuoksi: en tarkoita, että materiaalit olisivat kautta linjan täsmälleen samat, mutta iso osa on; tässä on kyse vain hankintahinnan vertailusta.)

Anyway, se todella mielenkiintoinen kysymys on, tuoko FG:n tekemiseen kuluva (todennäköisemmin n. 40 000 kuin 60 000 euron edestä) suurempi työmäärä todella ko. hinnan arvoisen hyödyn veneen ostajalle? Vai onko mahdollinen lisähinnan tuoma hyöty jossain muualla? Tai onko sitä? (Oma näkemykseni on, ettei FG:n ja Bavarian vertailussa ole oikein järkeä. Pelkästään mittasuhteet paljastavat, että ne on suunniteltu aivan erityyppiseen käyttöön ja erityyppisille veneilijöille. Jos minä saisin ilmaisen B37:n, veneilisin sillä luultavasti loppuikäni, jos ilmaisen F37:n, myisin sen samantien pois ja ostaisin jonkin 50 000 - 100 000 halvemman tilalle.)

Lue lisää

Ei se sinänsä, että veneen tekemiseen on tuhrautunut enemmän aikaa ja vene on kallimpi, tuo mitään lisäarvoa veneelle. Mutta lienee helppo ymmärtää että jos mitä tahansa tuotetta ei suunnitella olemaan markkinoiden halvin, saadaan vapauksia tehdä erilaisia ratkaisuja tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. Esimerkiksi autossa katto voi olla aukeava ja moottorissa ylimääräistä tehoa verrattuna halvempaan malliin, jolla yhtä hyvin voi ajella mummolaan. Kalliimmassa veneessä purjehdusominaisuuksien suunnittelu voi maksaa enemmän kuin sisätilojen suunnittelu. Takila voidaan valita lujuuden suhteen konservatiivisemmin, ei tarvitse valita sitä nipinnapin kestävää, samoin kaikki helat ja köydet. Runko ja kaikki kiinnitykset voidaan tehdä lujiksi tai vähintään riittävän lujiksi, moottori voi olla riittävän kokoinen vakiona, säiliöt voivat olla terästä, vesilinjan alapuolinen runko voidaan epoksimaalata, sisustan puupinnat voidaan lakata hyvin, sisustuskankaat voivat olla laadukkaampia jne. Kaikki ovat periaatteessa pikkujuttuja jotka voi fiksata itse tai olla välittämättä niistä, mutta jos ne ovat valmiiksi mietittynä ja toteutettuna, hintaa kertyy.

Hinnalla on tietenkin myös vaikutus tuotteen imagoon. Korkealla hinnalla voidaan ylläpitää laadukasta imagoa, mikäli tuote "vastaa huutoon", eli kauppa käy. Sitä ennen hyvä maine on kuitenkin saavutettva jotenkin. Joissakin tuotteissa korkea hinta on oleellisen tärkeä, kuten Rolex-kelloissa. Monikaan ei varmaan halua ko. kelloa sen teknisten ominaisuuksien vuoksi, vaan juuri hinnan vuoksi. Siksi se onkin niin suosittu kopiointikohde.

Voi olla vanhoillista puhua veneiden teknisistä ominaisuuksista ja voi olla että se vain osoittaa ymmärtämättömyyttä siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Esimerkiksi eräs suomalainen matkapuhelinjätti esitteli 90-luvun puolivälissä halvan peltirunkoisen puhelimen, jossa oli niinjaniin monta peliä, kun vastaavasti pahin kilpailija osoitti olevansa markkinoilla aivan pihalla vastaamalla mallilla, jossa oli tukeva alumiinirunko, ei siis mikään lelu vaan kunnon agenttipuhelin! Aika moni bavaristi on korostanut veneen asuttavuuden tuoneen uusia ulottuvuuksia veneilyyn, ellei peräti mahdollistanut veneilyharrastuksen jatkumisen perheessä. Täytyy itsekin myöntää että asuttavuus on vaimolleni paljon tärkeämpi asia kuin minulle itselleni. Silti meillä on purjehdus on muuttunut entistä enemmän yhteiseksi harrastukseksi, kun vaihdoimme asuttavan veneen (ei Bavaria) purjehdittavaan veneeseen (joka kokonsa vuoksi tosin on väkisinkin myös asuttava). Nykyisin vaimo on helppo houkutella ohjaamaan, kun minä yleensä säätelen purjeita. Eli minä ainakin uskon vielä purjehdittavienkin veneiden mahdollisuuksiin markkinoilla.

Genoa100 kirjoitti:

Ei se sinänsä, että veneen tekemiseen on tuhrautunut enemmän aikaa ja vene on kallimpi, tuo mitään lisäarvoa veneelle. Mutta lienee helppo ymmärtää että jos mitä tahansa tuotetta ei suunnitella olemaan markkinoiden halvin, saadaan vapauksia tehdä erilaisia ratkaisuja tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. Esimerkiksi autossa katto voi olla aukeava ja moottorissa ylimääräistä tehoa verrattuna halvempaan malliin, jolla yhtä hyvin voi ajella mummolaan. Kalliimmassa veneessä purjehdusominaisuuksien suunnittelu voi maksaa enemmän kuin sisätilojen suunnittelu. Takila voidaan valita lujuuden suhteen konservatiivisemmin, ei tarvitse valita sitä nipinnapin kestävää, samoin kaikki helat ja köydet. Runko ja kaikki kiinnitykset voidaan tehdä lujiksi tai vähintään riittävän lujiksi, moottori voi olla riittävän kokoinen vakiona, säiliöt voivat olla terästä, vesilinjan alapuolinen runko voidaan epoksimaalata, sisustan puupinnat voidaan lakata hyvin, sisustuskankaat voivat olla laadukkaampia jne. Kaikki ovat periaatteessa pikkujuttuja jotka voi fiksata itse tai olla välittämättä niistä, mutta jos ne ovat valmiiksi mietittynä ja toteutettuna, hintaa kertyy.

Hinnalla on tietenkin myös vaikutus tuotteen imagoon. Korkealla hinnalla voidaan ylläpitää laadukasta imagoa, mikäli tuote "vastaa huutoon", eli kauppa käy. Sitä ennen hyvä maine on kuitenkin saavutettva jotenkin. Joissakin tuotteissa korkea hinta on oleellisen tärkeä, kuten Rolex-kelloissa. Monikaan ei varmaan halua ko. kelloa sen teknisten ominaisuuksien vuoksi, vaan juuri hinnan vuoksi. Siksi se onkin niin suosittu kopiointikohde.

Voi olla vanhoillista puhua veneiden teknisistä ominaisuuksista ja voi olla että se vain osoittaa ymmärtämättömyyttä siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Esimerkiksi eräs suomalainen matkapuhelinjätti esitteli 90-luvun puolivälissä halvan peltirunkoisen puhelimen, jossa oli niinjaniin monta peliä, kun vastaavasti pahin kilpailija osoitti olevansa markkinoilla aivan pihalla vastaamalla mallilla, jossa oli tukeva alumiinirunko, ei siis mikään lelu vaan kunnon agenttipuhelin! Aika moni bavaristi on korostanut veneen asuttavuuden tuoneen uusia ulottuvuuksia veneilyyn, ellei peräti mahdollistanut veneilyharrastuksen jatkumisen perheessä. Täytyy itsekin myöntää että asuttavuus on vaimolleni paljon tärkeämpi asia kuin minulle itselleni. Silti meillä on purjehdus on muuttunut entistä enemmän yhteiseksi harrastukseksi, kun vaihdoimme asuttavan veneen (ei Bavaria) purjehdittavaan veneeseen (joka kokonsa vuoksi tosin on väkisinkin myös asuttava). Nykyisin vaimo on helppo houkutella ohjaamaan, kun minä yleensä säätelen purjeita. Eli minä ainakin uskon vielä purjehdittavienkin veneiden mahdollisuuksiin markkinoilla.

Lue lisää

Tuossa jutussasi on vähän liikaa sitä tämän palstan yleistä MuTu-juttua:

"Mutta lienee helppo ymmärtää että jos mitä tahansa tuotetta ei suunnitella olemaan markkinoiden halvin, saadaan vapauksia..."
Tuossa näyttää olevan taustalla hiukan harhainen ajatus, että veneet siis valmistetaan samalla tavalla ja vieläpä yhtä monta.
Bavarian edullisuus perustuu pitkälle vietyyn automaatioon, suuriin sarjoihin ja nopeaan läpimenoaikaan, ei halvempiin komponentteihin.


"Kalliimmassa veneessä purjehdusominaisuuksien suunnittelu voi maksaa enemmän kuin sisätilojen suunnittelu."
Totta, mutta jos venettä tehdään 1000 kpl niin purjehdusominaisuuksien suunnitteluun voi laittaa vaikka 3 veneen hinnan, eikä tunnu missään. Jos veneitä tehdään vain 3, niin ei olo veraa paljoon suunnitteluun.

"...moottori voi olla riittävän kokoinen vakiona..."
Vakiomoottorit:
Bavaria 37, moottori Volvo-Penta D1-30, Bavaria ilmoittaa tehoksi 28 hp
Finngulf 37, moottori Volvo-Penta D1-30, Finngulf ilmoittaa tehoksi 30 hp

Bavaria 44 Vision, moottori Volvo-Penta D2-55, Bavaria ilmoittaa tehoksi 53 hp
Swan 45, moottori Volvo-Penta D2-55, Nautor ilmoittaa tehoksi 53 hp
Finngulf 46, moottori Volvo-Penta D2-55, Finngaulf ilmoittaa tehoksi 55 hp

Muuta eroa ei vakiomoottoreissa ole, kuin ehkä Finngulfin pieni tehon liioittelu.

JRxxx kirjoitti:

...tuo ero venettä kohti käytetyssä henkilötyöajassa ei yksinään voi aiheuttaa tuollaista hintaeroa. Jos oletetaan, että veneen kimpussa puurtavien työntekijöiden keskikuukausipalkka on 3000 euroa (mikä on todennäköisesti rajusti yläkanttiin), niin ALV:n kanssakaan siitä ei tule kuin n. 60 000 euroa.
Muita hintaeroa aiheuttavia tekijöitä ovat tietysti se, että muut kiinteät kustannukset (tilakulut, mallin "perustamiskustannukset" kuten suunnittelu, muotit, muut tuotantolinjan modifikaatiot jne.) joudutaan jakamaan pienemmälle määrälle veneitä. Olen melko varma, että Bavaria valmistaa jokaista venemalliaan enemmän kuin Finngulf olemassaoloaikanaan on tehnyt veneitä yhteensä. Jotain vaikuttaa sekin, että Bavaria ostaa vaikkapa vinssejä tai mastoja vuodessa satakertaisen määrän Finngulfiin verrattuna. Tämän seikan merkitystä on kovin vaikea arvioida, mutta tuskin ihan hirveästi menee pieleen, jos veikkaan, että FG:n maksama hinta vuosittain tarvitsemistaan materiaaleista on 5-10% korkeampi kuin se, mitä Bavarian varastosta mitattu samansuuruinen erä täsmälleen samoja materiaaleja on maksanut. (Selvyyden vuoksi: en tarkoita, että materiaalit olisivat kautta linjan täsmälleen samat, mutta iso osa on; tässä on kyse vain hankintahinnan vertailusta.)

Anyway, se todella mielenkiintoinen kysymys on, tuoko FG:n tekemiseen kuluva (todennäköisemmin n. 40 000 kuin 60 000 euron edestä) suurempi työmäärä todella ko. hinnan arvoisen hyödyn veneen ostajalle? Vai onko mahdollinen lisähinnan tuoma hyöty jossain muualla? Tai onko sitä? (Oma näkemykseni on, ettei FG:n ja Bavarian vertailussa ole oikein järkeä. Pelkästään mittasuhteet paljastavat, että ne on suunniteltu aivan erityyppiseen käyttöön ja erityyppisille veneilijöille. Jos minä saisin ilmaisen B37:n, veneilisin sillä luultavasti loppuikäni, jos ilmaisen F37:n, myisin sen samantien pois ja ostaisin jonkin 50 000 - 100 000 halvemman tilalle.)

Lue lisää

Luulisin että kun tässä on laskettu keskimääräisiä henkilöstökuluja, tuo 1,2 henkilötyövuoden ero maksaa lähelle 60000 euroa.
Kun siitä sitten seuraa tarve saada tällekin voittoa, maksaa myyntiprovikat ja alv, niin ollaan lähelle 100000 eurossa asiakkaan maksamassa hinnassa. Eihän tämä absoluuttisen tarkaa ole, mutta kiva pyöreä luku.

laskettu kirjoitti:

Luulisin että kun tässä on laskettu keskimääräisiä henkilöstökuluja, tuo 1,2 henkilötyövuoden ero maksaa lähelle 60000 euroa.
Kun siitä sitten seuraa tarve saada tällekin voittoa, maksaa myyntiprovikat ja alv, niin ollaan lähelle 100000 eurossa asiakkaan maksamassa hinnassa. Eihän tämä absoluuttisen tarkaa ole, mutta kiva pyöreä luku.

Lue lisää

Duunari siis maksaa keskimäärin 75000 Alv.€ vuodessa.
Tämä on siis hinta joka veloitetaan asiakkaalta yhden työmiehen vuoden käytöstä.
Ei työmies maksa vain palkka sosiaalikulut.
Lisäksi tulee vaatekulut, terveydenhoitokulut, muut kulut... JA kaikkeen tietenkin alvi päälle.

Genoa100 kirjoitti:

Ei se sinänsä, että veneen tekemiseen on tuhrautunut enemmän aikaa ja vene on kallimpi, tuo mitään lisäarvoa veneelle. Mutta lienee helppo ymmärtää että jos mitä tahansa tuotetta ei suunnitella olemaan markkinoiden halvin, saadaan vapauksia tehdä erilaisia ratkaisuja tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. Esimerkiksi autossa katto voi olla aukeava ja moottorissa ylimääräistä tehoa verrattuna halvempaan malliin, jolla yhtä hyvin voi ajella mummolaan. Kalliimmassa veneessä purjehdusominaisuuksien suunnittelu voi maksaa enemmän kuin sisätilojen suunnittelu. Takila voidaan valita lujuuden suhteen konservatiivisemmin, ei tarvitse valita sitä nipinnapin kestävää, samoin kaikki helat ja köydet. Runko ja kaikki kiinnitykset voidaan tehdä lujiksi tai vähintään riittävän lujiksi, moottori voi olla riittävän kokoinen vakiona, säiliöt voivat olla terästä, vesilinjan alapuolinen runko voidaan epoksimaalata, sisustan puupinnat voidaan lakata hyvin, sisustuskankaat voivat olla laadukkaampia jne. Kaikki ovat periaatteessa pikkujuttuja jotka voi fiksata itse tai olla välittämättä niistä, mutta jos ne ovat valmiiksi mietittynä ja toteutettuna, hintaa kertyy.

Hinnalla on tietenkin myös vaikutus tuotteen imagoon. Korkealla hinnalla voidaan ylläpitää laadukasta imagoa, mikäli tuote "vastaa huutoon", eli kauppa käy. Sitä ennen hyvä maine on kuitenkin saavutettva jotenkin. Joissakin tuotteissa korkea hinta on oleellisen tärkeä, kuten Rolex-kelloissa. Monikaan ei varmaan halua ko. kelloa sen teknisten ominaisuuksien vuoksi, vaan juuri hinnan vuoksi. Siksi se onkin niin suosittu kopiointikohde.

Voi olla vanhoillista puhua veneiden teknisistä ominaisuuksista ja voi olla että se vain osoittaa ymmärtämättömyyttä siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Esimerkiksi eräs suomalainen matkapuhelinjätti esitteli 90-luvun puolivälissä halvan peltirunkoisen puhelimen, jossa oli niinjaniin monta peliä, kun vastaavasti pahin kilpailija osoitti olevansa markkinoilla aivan pihalla vastaamalla mallilla, jossa oli tukeva alumiinirunko, ei siis mikään lelu vaan kunnon agenttipuhelin! Aika moni bavaristi on korostanut veneen asuttavuuden tuoneen uusia ulottuvuuksia veneilyyn, ellei peräti mahdollistanut veneilyharrastuksen jatkumisen perheessä. Täytyy itsekin myöntää että asuttavuus on vaimolleni paljon tärkeämpi asia kuin minulle itselleni. Silti meillä on purjehdus on muuttunut entistä enemmän yhteiseksi harrastukseksi, kun vaihdoimme asuttavan veneen (ei Bavaria) purjehdittavaan veneeseen (joka kokonsa vuoksi tosin on väkisinkin myös asuttava). Nykyisin vaimo on helppo houkutella ohjaamaan, kun minä yleensä säätelen purjeita. Eli minä ainakin uskon vielä purjehdittavienkin veneiden mahdollisuuksiin markkinoilla.

Lue lisää

Hyvän esimerkin hinnanmuodostuksesta sai Bavaria Match sarjasta. Niissähän purjehdusvarustus oli samaa luokkaa kuin "kalliissa" C/R-veneissä (X, FG, Dehler jne.), mutta sisustus täysin identtinen Bavaria Cruiser-sarjan kanssa.

Hintaeroa noilla oli 10-20% ja lisäksi Matcheissä purjeet eivät kuuluneet hintaan, josta voi ajatella tulevan ehkä 5% lisää.

Vastaava hintaero näkyy myös ranskalaisissa, joista on usein identtisellä rungolla cruising ja C/R-verio. Elaneissa homma on hoidettu "Performance-paketilla", joka maksaa ~10% veneen listahinnasta.

Tuo 10-25% on siis se hintaero mikä tulee puuttuvista tai alimittaisista purjehdusvarusteista.

Sisustuksen erot ovat sitten vaikeammin verrattavissa. Bavarioiden sisustus on aika moninainen eli kaappeja on paljon ja niissä on ovet. Joissain C/R-veneissä lisäkaapit ovat lisävarusteita ja/tai ovia puuttuu.

Sisustuksen ja rungon laatu on vielä vaikemmin arviotavissa.

Toisaalta Bavariassa on yleensä vakiona kylmäkompura, maasähkö jne. jotka ovat usein varsin kalliita lisävarusteita muissa.

Hintaerosta ehkä 20-40% selittyy selkeillä eroilla lopputuotteessa. Loput 60-80% sitten tuleee vain tuotantomääristä ja menetelmistä.

Työntekijä-. kirjoitti:

Duunari siis maksaa keskimäärin 75000 Alv.€ vuodessa.
Tämä on siis hinta joka veloitetaan asiakkaalta yhden työmiehen vuoden käytöstä.
Ei työmies maksa vain palkka sosiaalikulut.
Lisäksi tulee vaatekulut, terveydenhoitokulut, muut kulut... JA kaikkeen tietenkin alvi päälle.

Lue lisää

...noin paljoa.
Fakta 1: keskimääräinen kuukausipalkka on nykyään 2600 euroa/kk. Tietääkseni tähän lukuun ei lasketa mukaan lomarahaa, joten todellinen vuositason bruttopalkka on 12,6*2600=32760. Pyöristetään laiskuuttamme ylöspäin, siis 33 000 euroa/vuosi rullaa työnantajan kassasta yhden täyspäiväisen duunarin palkkaan vuodessa. Lisäksi tulevat ns. sivukulut, eläke-, vakuutus-, yms. maksut. Niiden kokonaisvaikutus on n. 30%. Siis varsinaisiksi vuosikustannuksiksi tulee 1,3*33000= n. 43 000. ALV:lla lisättynäkään ei tule kuin n. 52 500. Kun pari viestiä aikaisemmin laskin alemmas, johtui se siitä, etten oikein usko keskipalkan siellä veistämöllä olevan noin kovan.

Totta kai sitten tulee lisäkuluja siitä, että kaveri pystyy jotain tekemään (työkalut jne.), mutta eivät ne ole mitään henkilöstökuluja eikä niitä pidä tähän sotkea. Ei paperitehdaskaan laske paperikoneen hintaa henkilöstökuluksi!

Pitää myös muistaa, että tehtaan henkilöstökustannukset ovat aivan erilainen suure kuin se, mitä jokin palveluyritys tms. veloittaa asiakkaalta siitä, että hän saa jonkin työntekijän vuodeksi käyttöönsä.

kuitenkaan kirjoitti:

Tuossa jutussasi on vähän liikaa sitä tämän palstan yleistä MuTu-juttua:

"Mutta lienee helppo ymmärtää että jos mitä tahansa tuotetta ei suunnitella olemaan markkinoiden halvin, saadaan vapauksia..."
Tuossa näyttää olevan taustalla hiukan harhainen ajatus, että veneet siis valmistetaan samalla tavalla ja vieläpä yhtä monta.
Bavarian edullisuus perustuu pitkälle vietyyn automaatioon, suuriin sarjoihin ja nopeaan läpimenoaikaan, ei halvempiin komponentteihin.


"Kalliimmassa veneessä purjehdusominaisuuksien suunnittelu voi maksaa enemmän kuin sisätilojen suunnittelu."
Totta, mutta jos venettä tehdään 1000 kpl niin purjehdusominaisuuksien suunnitteluun voi laittaa vaikka 3 veneen hinnan, eikä tunnu missään. Jos veneitä tehdään vain 3, niin ei olo veraa paljoon suunnitteluun.

"...moottori voi olla riittävän kokoinen vakiona..."
Vakiomoottorit:
Bavaria 37, moottori Volvo-Penta D1-30, Bavaria ilmoittaa tehoksi 28 hp
Finngulf 37, moottori Volvo-Penta D1-30, Finngulf ilmoittaa tehoksi 30 hp

Bavaria 44 Vision, moottori Volvo-Penta D2-55, Bavaria ilmoittaa tehoksi 53 hp
Swan 45, moottori Volvo-Penta D2-55, Nautor ilmoittaa tehoksi 53 hp
Finngulf 46, moottori Volvo-Penta D2-55, Finngaulf ilmoittaa tehoksi 55 hp

Muuta eroa ei vakiomoottoreissa ole, kuin ehkä Finngulfin pieni tehon liioittelu.

Lue lisää

Tarkoitin lähinnä sitä, että piensarjatuotannossa voidaan esimerkiksi suunnitella laitettavaksi veneeseen prikkoja 10:llä eurolla ihan varmuuden vuoksi. Tehdään 3 venettä, tehtaanomistajan lompakko kevenee 30:llä eurolla - ei merkitystä. Jos tehdään 3000 venettä ja prikat saadaan 6:lla eurolla/vene, tehdas menettää 18000 euroa. Tämä on merkittävä summa, koska yritysten kokoerosta huolimatta yhtä pienillä kuluilla on tuloksen kannalta merkitystä, kuten varmaan aika moni on saanut huomata.

JRxxx kirjoitti:

...noin paljoa.
Fakta 1: keskimääräinen kuukausipalkka on nykyään 2600 euroa/kk. Tietääkseni tähän lukuun ei lasketa mukaan lomarahaa, joten todellinen vuositason bruttopalkka on 12,6*2600=32760. Pyöristetään laiskuuttamme ylöspäin, siis 33 000 euroa/vuosi rullaa työnantajan kassasta yhden täyspäiväisen duunarin palkkaan vuodessa. Lisäksi tulevat ns. sivukulut, eläke-, vakuutus-, yms. maksut. Niiden kokonaisvaikutus on n. 30%. Siis varsinaisiksi vuosikustannuksiksi tulee 1,3*33000= n. 43 000. ALV:lla lisättynäkään ei tule kuin n. 52 500. Kun pari viestiä aikaisemmin laskin alemmas, johtui se siitä, etten oikein usko keskipalkan siellä veistämöllä olevan noin kovan.

Totta kai sitten tulee lisäkuluja siitä, että kaveri pystyy jotain tekemään (työkalut jne.), mutta eivät ne ole mitään henkilöstökuluja eikä niitä pidä tähän sotkea. Ei paperitehdaskaan laske paperikoneen hintaa henkilöstökuluksi!

Pitää myös muistaa, että tehtaan henkilöstökustannukset ovat aivan erilainen suure kuin se, mitä jokin palveluyritys tms. veloittaa asiakkaalta siitä, että hän saa jonkin työntekijän vuodeksi käyttöönsä.

Lue lisää

Minä laskin että 1,2 henkilötyövuotta maksaa 60000 ja sinä että 1 henkilötyövuosi maksaa 43000 eli 51600 1,2 henkilötyövuotta.
Ei veneenrakennus ole mitään omakustanteista diakoniatyötä, joten henkilökuluihin pitää lisätä kate,myyntipalkkio ja alv, kun työ myydään tuotteen muodossa asiakkaalle.

Joakim kirjoitti:

Hyvän esimerkin hinnanmuodostuksesta sai Bavaria Match sarjasta. Niissähän purjehdusvarustus oli samaa luokkaa kuin "kalliissa" C/R-veneissä (X, FG, Dehler jne.), mutta sisustus täysin identtinen Bavaria Cruiser-sarjan kanssa.

Hintaeroa noilla oli 10-20% ja lisäksi Matcheissä purjeet eivät kuuluneet hintaan, josta voi ajatella tulevan ehkä 5% lisää.

Vastaava hintaero näkyy myös ranskalaisissa, joista on usein identtisellä rungolla cruising ja C/R-verio. Elaneissa homma on hoidettu "Performance-paketilla", joka maksaa ~10% veneen listahinnasta.

Tuo 10-25% on siis se hintaero mikä tulee puuttuvista tai alimittaisista purjehdusvarusteista.

Sisustuksen erot ovat sitten vaikeammin verrattavissa. Bavarioiden sisustus on aika moninainen eli kaappeja on paljon ja niissä on ovet. Joissain C/R-veneissä lisäkaapit ovat lisävarusteita ja/tai ovia puuttuu.

Sisustuksen ja rungon laatu on vielä vaikemmin arviotavissa.

Toisaalta Bavariassa on yleensä vakiona kylmäkompura, maasähkö jne. jotka ovat usein varsin kalliita lisävarusteita muissa.

Hintaerosta ehkä 20-40% selittyy selkeillä eroilla lopputuotteessa. Loput 60-80% sitten tuleee vain tuotantomääristä ja menetelmistä.

Lue lisää

Yksi Match-sarjan vene muutama vuosi sitten oli venenäyttelyssä. Muistikuvaksi jäi koko lailla toimivan kokonaisuuden lisäksi pintojen viimeistely sisällä. Hyvä ettei käteen haavoja tullut muutamista karkeaa hiekkapaperia muistuttavista kohdista. Siltä osin laatu ei ollut niinkään vaikeasti verrattavissa. Siitä huolimatta Match olisi ollut mielenkiintoinen vaihtoehto, jos olisi uutta venettä ollut ostamassa.

JRxxx kirjoitti:

...noin paljoa.
Fakta 1: keskimääräinen kuukausipalkka on nykyään 2600 euroa/kk. Tietääkseni tähän lukuun ei lasketa mukaan lomarahaa, joten todellinen vuositason bruttopalkka on 12,6*2600=32760. Pyöristetään laiskuuttamme ylöspäin, siis 33 000 euroa/vuosi rullaa työnantajan kassasta yhden täyspäiväisen duunarin palkkaan vuodessa. Lisäksi tulevat ns. sivukulut, eläke-, vakuutus-, yms. maksut. Niiden kokonaisvaikutus on n. 30%. Siis varsinaisiksi vuosikustannuksiksi tulee 1,3*33000= n. 43 000. ALV:lla lisättynäkään ei tule kuin n. 52 500. Kun pari viestiä aikaisemmin laskin alemmas, johtui se siitä, etten oikein usko keskipalkan siellä veistämöllä olevan noin kovan.

Totta kai sitten tulee lisäkuluja siitä, että kaveri pystyy jotain tekemään (työkalut jne.), mutta eivät ne ole mitään henkilöstökuluja eikä niitä pidä tähän sotkea. Ei paperitehdaskaan laske paperikoneen hintaa henkilöstökuluksi!

Pitää myös muistaa, että tehtaan henkilöstökustannukset ovat aivan erilainen suure kuin se, mitä jokin palveluyritys tms. veloittaa asiakkaalta siitä, että hän saa jonkin työntekijän vuodeksi käyttöönsä.

Lue lisää

Tuottavassa työssä, ainakaan johtotehtävissä.
Nuo sinun kulusi ovat ehkä jossain main ne mitä se mies maksaa jos lasketaan vain pakolliset.

Maksaa se muutekin, kuten sanoin on vakuutuksia, virkistystä, kahvia, muut edut.....
Tähän kun lyödään kate 30% päälle niin mitä saadaan?
Luuletko että työntekijästä ei oteta voittoa?

Minä lasken tuottavan työn tarjouksia päivittäin työkseni, asiakasta laskutetaan miehestä riippuen 38 - 65 €/h.
Tämä on se mikä lasketaan tarjotessa työtä, ja se mikä velotetaan ylimääräisistä tuntitöistä.
Se on hinta joka tuotteelle lasketaan jokaisesta työtunnista jonka mies hallissa siihen tuotteeseen käyttää.

JRxxx kirjoitti:

...tuo ero venettä kohti käytetyssä henkilötyöajassa ei yksinään voi aiheuttaa tuollaista hintaeroa. Jos oletetaan, että veneen kimpussa puurtavien työntekijöiden keskikuukausipalkka on 3000 euroa (mikä on todennäköisesti rajusti yläkanttiin), niin ALV:n kanssakaan siitä ei tule kuin n. 60 000 euroa.
Muita hintaeroa aiheuttavia tekijöitä ovat tietysti se, että muut kiinteät kustannukset (tilakulut, mallin "perustamiskustannukset" kuten suunnittelu, muotit, muut tuotantolinjan modifikaatiot jne.) joudutaan jakamaan pienemmälle määrälle veneitä. Olen melko varma, että Bavaria valmistaa jokaista venemalliaan enemmän kuin Finngulf olemassaoloaikanaan on tehnyt veneitä yhteensä. Jotain vaikuttaa sekin, että Bavaria ostaa vaikkapa vinssejä tai mastoja vuodessa satakertaisen määrän Finngulfiin verrattuna. Tämän seikan merkitystä on kovin vaikea arvioida, mutta tuskin ihan hirveästi menee pieleen, jos veikkaan, että FG:n maksama hinta vuosittain tarvitsemistaan materiaaleista on 5-10% korkeampi kuin se, mitä Bavarian varastosta mitattu samansuuruinen erä täsmälleen samoja materiaaleja on maksanut. (Selvyyden vuoksi: en tarkoita, että materiaalit olisivat kautta linjan täsmälleen samat, mutta iso osa on; tässä on kyse vain hankintahinnan vertailusta.)

Anyway, se todella mielenkiintoinen kysymys on, tuoko FG:n tekemiseen kuluva (todennäköisemmin n. 40 000 kuin 60 000 euron edestä) suurempi työmäärä todella ko. hinnan arvoisen hyödyn veneen ostajalle? Vai onko mahdollinen lisähinnan tuoma hyöty jossain muualla? Tai onko sitä? (Oma näkemykseni on, ettei FG:n ja Bavarian vertailussa ole oikein järkeä. Pelkästään mittasuhteet paljastavat, että ne on suunniteltu aivan erityyppiseen käyttöön ja erityyppisille veneilijöille. Jos minä saisin ilmaisen B37:n, veneilisin sillä luultavasti loppuikäni, jos ilmaisen F37:n, myisin sen samantien pois ja ostaisin jonkin 50 000 - 100 000 halvemman tilalle.)

Lue lisää

Purjehtija.
("Jos minä saisin ilmaisen B37:n, veneilisin sillä luultavasti loppuikäni, jos ilmaisen F37:n, myisin sen samantien pois ja ostaisin jonkin 50 000 - 100 000 halvemman tilalle.")

Et ole... kirjoitti:

Tuottavassa työssä, ainakaan johtotehtävissä.
Nuo sinun kulusi ovat ehkä jossain main ne mitä se mies maksaa jos lasketaan vain pakolliset.

Maksaa se muutekin, kuten sanoin on vakuutuksia, virkistystä, kahvia, muut edut.....
Tähän kun lyödään kate 30% päälle niin mitä saadaan?
Luuletko että työntekijästä ei oteta voittoa?

Minä lasken tuottavan työn tarjouksia päivittäin työkseni, asiakasta laskutetaan miehestä riippuen 38 - 65 €/h.
Tämä on se mikä lasketaan tarjotessa työtä, ja se mikä velotetaan ylimääräisistä tuntitöistä.
Se on hinta joka tuotteelle lasketaan jokaisesta työtunnista jonka mies hallissa siihen tuotteeseen käyttää.

Lue lisää

...sinä muka olet töissä, jos pakollisten kulujen (johon ne vakuutuksetkin muuten kuuluvat) lisäksi poltetaan työntekijään kymmeniätuhansia euroja "kahvia ja virkistystä"? Onko siellä tapana antaa joka päivä konjakkipullo mukaan työpäivän päättyessä? Sinun on turha väittää vastaan tässä asiassa, minä TIEDÄN, miten asia on. Sattuu olemaan sen verran paljon kokemusta aiheesta niin esimiehenä yksityissektorilla kuin erilaisten järjestöjen kirjanpidosta, että ne TODELLISET kustannukset, siis ulosmenevä raha, on tiedossa.

Joka tapauksessa jätit huomiotta, mitä sanoin erosta oman tuotannon kustannuslaskennan ja ulosmyytävän palvelun hinnoittelun ohella. Ilmiselvästi olet (tai väität olevasi) sellaisessa firmassa, joka myy nimenomaan palvelua, ts. "x tuntia työpanosta". Tuo sinun ulosmyyntihintasi on ihan eri asia kuin se, mitä ko. duunarit maksavat firmallesi. Jos firmasi tekisi ja myisi veneitä, niin ei siellä laskettaisi duunarin hinnaksi 65 euroa tunnissa, vaikka vastaavan duunarin työn ostaminen ulkoa maksaisikin sen verran.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että puhdas työn ostaminen ulkoa maksaa tuplasti sen mitä maksaisi työn teettäminen omalla työntekijällä. Eräs huvittava seikka on se, että ainakin minun alallani puhtaasta "läskikaupasta" eli konsultin myymisestä keikalle pyritään ottamaan tyypillisesti rutkasti kovempi kate kuin 30%, mutta toimituskeikasta, siis "saatte tällaisen lopputuloksen tällä hinnalla" kate on selvästi tuon alapuolella.

JRxxx kirjoitti:

...sinä muka olet töissä, jos pakollisten kulujen (johon ne vakuutuksetkin muuten kuuluvat) lisäksi poltetaan työntekijään kymmeniätuhansia euroja "kahvia ja virkistystä"? Onko siellä tapana antaa joka päivä konjakkipullo mukaan työpäivän päättyessä? Sinun on turha väittää vastaan tässä asiassa, minä TIEDÄN, miten asia on. Sattuu olemaan sen verran paljon kokemusta aiheesta niin esimiehenä yksityissektorilla kuin erilaisten järjestöjen kirjanpidosta, että ne TODELLISET kustannukset, siis ulosmenevä raha, on tiedossa.

Joka tapauksessa jätit huomiotta, mitä sanoin erosta oman tuotannon kustannuslaskennan ja ulosmyytävän palvelun hinnoittelun ohella. Ilmiselvästi olet (tai väität olevasi) sellaisessa firmassa, joka myy nimenomaan palvelua, ts. "x tuntia työpanosta". Tuo sinun ulosmyyntihintasi on ihan eri asia kuin se, mitä ko. duunarit maksavat firmallesi. Jos firmasi tekisi ja myisi veneitä, niin ei siellä laskettaisi duunarin hinnaksi 65 euroa tunnissa, vaikka vastaavan duunarin työn ostaminen ulkoa maksaisikin sen verran.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että puhdas työn ostaminen ulkoa maksaa tuplasti sen mitä maksaisi työn teettäminen omalla työntekijällä. Eräs huvittava seikka on se, että ainakin minun alallani puhtaasta "läskikaupasta" eli konsultin myymisestä keikalle pyritään ottamaan tyypillisesti rutkasti kovempi kate kuin 30%, mutta toimituskeikasta, siis "saatte tällaisen lopputuloksen tällä hinnalla" kate on selvästi tuon alapuolella.

Lue lisää

"että ne TODELLISET kustannukset, siis ulosmenevä raha, on tiedossa."

Nuo finngulfin veneet tehdäänkin tehtaalle itselleen eikä myyntiin?

Kyllä siinä veneen hinnassa on enemmän miehestä kuin vain todelliset kulut?
Nythän puhuttiin siis juuri tuon veneen hinnan työn osuudesta?

Että??? kirjoitti:

"että ne TODELLISET kustannukset, siis ulosmenevä raha, on tiedossa."

Nuo finngulfin veneet tehdäänkin tehtaalle itselleen eikä myyntiin?

Kyllä siinä veneen hinnassa on enemmän miehestä kuin vain todelliset kulut?
Nythän puhuttiin siis juuri tuon veneen hinnan työn osuudesta?

Lue lisää

...siitä, että työntekijän TODELLINEN kustannus on tuo esittämäni. On kokonaan eri asia, mitä maksaa sellainen työntekijä, joka ostetaan joltain kulloinkin kyseessä olevan alan palvelua tarjoavalta firmalta. Toisin sanoen: jos palkkaat itse työntekijän, sinulta kuluu esittämäni summa (keskiarvopalkalla). Jos ostat työsuorituksen joltain firmalta, niin siihen tulee rutkasti kerrointa.

Pitää h-venettä hyvänä?
Kivahan se on leluna, mutta ei hyvä veneenä.