OTM vai VTM?

Minulla ei ole koskaan ollut erityistä kutsumusta lakialalle (kiinnostusta tietenkin on), mutta vaihtoehtoni alavalinnan suhteen ovat tällä hetkellä OTM ja VTM (valtio-oppi). Jälkimmäinen ei kiinnosta siksi, että haluaisin lähteä eduskuntaan tai puoluetoimintaan.

Nyt kun kuitenkin katsoo yliopiston sivuilta noiden VTM:ien palautetta ja kommentteja työllistymisestä, niin melkein suurin osa työllistyneistäkin tuntuu sanovan, ettei VTM-koulutuksesta ole hyötyä työssään. Lainauksia VTM:ien yleisestä palautteesta:


"Yleissivistys ja kyky nähdä asioita laajemmin. Valmiudet tiedon keruuseen ja soveltami-
seen. Looginen ajattelu."

"Tutkinto antoi valmiuksia hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Kielitaito parani, koska
kaikki tenttikirjat olivat englanninkielisiä."

"Analyyttinen ajattelu parantunut, tuntuu siltä, että se oli suht’ olematonta ennen opiske-
lua. VTM-tutkintoa arvostetaan kuitenkin aika korkealle, mikä tietysti on hyvä juttu."

"Ei mitään käsitystä siitä, ”mikä minusta tulee isona” -- Opetus teoreettista, ei tarjoa mi-
tään yksityisellä sektorilla kaivattavia käytännön taitoja."

"Valt. maisterin –tutkinto valitettavan laaja, ei osaa juuri mitään, toisaalta on oppinut ajat-
telemaan analyyttisella tavalla. Työnantajat nykyään vähemmän kiinnostuneita itse opis-
kelun sisällöstä, enemmän siitä, että on opiskellut."

"Usein tuntuu, että tutkinnon sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tärke-
ämpää on, että on joku korkeakoulututkinto. Omaa alaa täysin vastaavia töitä on tarjolla
hyvin vähän ja niihin pääsisi vain niiden kuuluisien vuosikausien pätkätöiden kautta."


.
.



Lainauksia työllistyneiden kommenteista uragalleriasta (Miten päätynyt ko. työpaikkaan ja mitä hyötyä opinnoista valtsikassa on ollut):


"Hyötyä opinnoista...... ei kovinkaan paljon, mutta ehkä eniten kokemus tiedon keräämisestä ja laittamisesta kasaan ytimekkääseen ja ymmärrettavään muotoon."

"Itselle opinnoista ei ole toimittajan työssä konkreettista käytännön hyöytä, mutta akateemisesta (ja ehkä valtiotieteilijälle tyypillisestä?) ajattelusta yleisemmin on epäsuorasti hyötyä ihan jatkuvasti, joka päivä itse asiassa."

"yksityiskohtaisilla kv. politiikan tutkimuskohteilla, joilla ei ole mitään kosketuspintaa nykyisiin tehtäviini, ei oikein nyt jälkeenpäin ole arvoa."

"Opinnoista on ollut aika vähän suoranaista hyötyä -- EU-opinnoista ehkä jonkin verran."

"Hyöty opinnoista: Ei oikeastaan mitään. Yliopistotutkinto ylipäätänsä antaa valmiuksia laaja-alaiseen asioiden käsittelyyn ja ongelmanratkaisuun, sekä analyyttiseen ajatteluun ja päättelyyn, mutta valtio-opin tutkinnosta sinänsä ei ole ollut apua omissa työtehtävissäni."



.
.



Nyt herää kysymys:

Jos nuo hyvin työllistyneet VTM:t (toimittajia, projektipäällikköjä, toimitusjohtajia, arkistovirkailijoita, asiamiehiä yms) eivät koe, että valtio-opin opinnoista olisi konkreettista hyötyä heidän nykyisissä työtehtävissään, niin eikö loogisesti voisi olettaa, että samoihin työtehtäviin pääsisi myös OTM-tutkinnolla?

Jos itse kyllästyisin juristiksi valmistumiseni jälkeen lakimiehen perustehtäviin, niin eikö OTM-tutkinnolla ole yhtä hyvät mahdollisuudet hakeutua myös muihin, ei-juridisiin tehtäviin kuin VTM-tutkinnolla? Ainahan valtio-opin kursseja voi käydä Avoimesta yliopistosta yleissivistyksen takia. Ja oikiksessa on myös oikeushistoriaa, oikeusteoriaa, oikeussosiologiaa ym. aineita.

Toisaalta OTM-tutkinto antaisi mahdollisuudet myös sille perinteiselle lakimiesuralle, jos se sitten veisi lopulta mennessään.

Mielipiteitä?