tai muu vastaava tarkkaavaisuushäiriö puhkeaa vasta tokaluokkalaiselle? Olen kuullut, että se näkyisi jo pikkulapsella.
Tokaluokkalainen tyttöni on aina ollut hieman huithapeli, mutta tilanne on pahentunut nyt selvästi ja kaikki koulutehtävät ja tavarat ovat levällään kuin jokisen eväät.
Hän ei myöskään oma-aloitteisesti ehdi mihinkään, vaan tarvitsee paljon tukea siirtymätilanteissa. Mitään oppimisvaikeuksia ei onneksi ole ja sekä karkea- että hienomotoriikka ovat jopa ikätasoista paremmat.
Mitä tehdä? Koulusta sanottiin, että tilannetta vielä tarkkkaillaan eikä ryhdytä erityisopetustoimenpiteisiin. Pitäisikö minun itse viedä lapsi tutkimuksiin vai kuulostaako normaalilta elämänkululta. Mielestäni perheoloissa ei ole mitään erityisiä muutoksia ollut. Olen eronnut jo kun tyttö oli kolme.
Tokaluokkalainen tyttöni on aina ollut hieman huithapeli, mutta tilanne on pahentunut nyt selvästi ja kaikki koulutehtävät ja tavarat ovat levällään kuin jokisen eväät.
Hän ei myöskään oma-aloitteisesti ehdi mihinkään, vaan tarvitsee paljon tukea siirtymätilanteissa. Mitään oppimisvaikeuksia ei onneksi ole ja sekä karkea- että hienomotoriikka ovat jopa ikätasoista paremmat.
Mitä tehdä? Koulusta sanottiin, että tilannetta vielä tarkkkaillaan eikä ryhdytä erityisopetustoimenpiteisiin. Pitäisikö minun itse viedä lapsi tutkimuksiin vai kuulostaako normaalilta elämänkululta. Mielestäni perheoloissa ei ole mitään erityisiä muutoksia ollut. Olen eronnut jo kun tyttö oli kolme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ADHD ei puhkea. Se on syntymästä asti. Oireet tulevat esiin esiin viimeistään 7-vuotiaana. Oletko varma, että oireita ei ole ennen ollut? Jos et vaan tunnista niitä? Oireet kyllä muuttuvat tilanteen ja iän mukaan.
sellainen supermenijätyyppi...
Ei ole kuitenkaan mikään neurologinen ongelma tullut aikaisemmin mieleen. Eka luokka meni ihan hyvin, tosin autoin häntä tosi paljon.
Nyt kun olisi itsenäisemmän työskentelyn aika, niin mikään ei ole sujunutkaan. Ei esim. itsenäisesti osaa lähteä kouluun, ei vain löydä kamoja eikä kykene tekemään "lähtemispäätöstä". Viime vuonna autoin, nyt en. Sen seurauksena jatkuvasti myöhässä jopa tunnin...
Lukemaan oppi jo nelivuotiaana ja kavereita ja harrastuksia on riittämiin. On iloinen ja reipas, joskin aika ajoin kiukutteleva. Kuulunee ikäänkin kyllä?
Kiitos kun vastasit, toivon keskustelua enemmänkin!
oikeasti, jos lapsesi olisi poika, pitäisitkö tuota ns. vallattomuutta minään? Monet lapset odottavat koulunkäyntiä kuin se tekisi heidät isommiksi. Yllättäen siellä onkin samanhenkistä porukkaa ja lapsesi innostuu aivan valtavasti. Ehkäpä hän on löytänyt uuden ystävän tai kauniin roolimallin ja on aivan innoissaan. Kysele koulusta joka päivä mitä uutta hän näki/koki, ole kiinnostunut, pyydä kylään ystäviä(jolloin olet kotona)Itse olin kuvailemasi kaltainen ja koko sosiaalisuuteni pääsi valloilleen vasta koulussa. Nyt kun itselläni on aspergerpoika,jonka kanssa on erilaista,aina ollut ja nähty ahdh,t yms tukiryhmissä. Ihanaa sinulla on aktiivinen tyttö, pidä rajat ja rakkaus,kuulostaa kivalta jaälykkäältä tytöltä(älä viitsi hillitä häntä ainakaan "kiltti tyttö" sanoilla)