Yliaika ja käynnistys

Kaikki 3 synnytystä käynnistetty. Eka yliajalla 41 6, toinen suuren koon vuoksi 38 0, kolmas epäillyn suuren koon vuoksi 39 0.

Tuloksena 1. 4090g ja 52 cm; 2. 4020g ja 52 cm; ja 3. 3685g ja 49,5cm. Eli viimeinen oli aika kirppu meidän mittakaavassa mitattuna...

Mulla ei ole jäänyt kammoa käynnistyksistä, en edes tunne muuta tapaa synnyttää. Ponnistusvaihe on lyhentynyt jokaisessa, eka kesti 38 min. Viimeisessä tuli jo kiire, lääkärikin huusi että älä nyt vielä ponnista, meillä ei ole mitään valmiina.

Kerro neuvolassa, että pelkäät isokokoisuutta. Minä olen päässyt polille vauvan koon arviointiin tämän perusteella kaksi kertaa. Viimeisellä kerralla lääkäri totesi, että vauva mahtuu kasvamaan vielä reilusti, mutta kysyi samalla että haluanko käynnistyksen, kun kerta paikalla olen. Pienen paikkakunnan etuja?

Käynnistys on vain nykyajan keino aloittaa sama prosessi, joka käynnistyisi itsekseen. Mielestäni sitä morkataan ihan turhaan. Samat kivut on kärsittävä, samat kivunlievitykset tarjotaan, synnytitpä "luonnollisesti" tai käynnistettynä. Yhtä hyvä äiti sinusta tulee, oli vauva sitten luomuna, käynnistettynä tai leikattuna synnytetty.

Kerro siis peloistasi neuvolassa, voit päästä äitipolille koon arviointiin. Ja muista myös se, että yleensä se ensimmäinen synnytys on kaikista rankin. Minäkin pelkäsin toista, mutta poitsu vain "plupsahti" ulos, toinen synnytys on ollut kaikista helpoin ja ihanin. Se meni kaiken kaikkiaan nappiin. Ei jälkeäkään ekan kerran "raadannasta". Kolmas sitten tulikin tosiaan pikana ja luomuna ilman kivunlievityksiä, mutta sitäkin jo muistelee huumorilla.

Tsemppiä viime aikojen odotukseen!

ensinnäkin olet nyt siis vasta niillä tavoitelluilla viikoilla. Normaali raskaushan kestää 38-42 viikkoa. Tuo pari viikkoa heittoa molempiin suuntiin selittyy kuukautiskierroilla. Vauva voi olla niin 38 kuin 42 viikollakin ns normaaliaikainen vaikka laskettu onkin eri. Meillä esim on lasketuissa ollut niin isot heitot että ei mitään rajaa..

Tuosta raskauden todellisesta kestosta taas riippuu paljon kuinka iso vauva on. Loppuajastahan se kasvaa, paitsi että jos menee yliaikaiseksi niin istukka alkaa kalkkeutumaan jolloin vauva taas saatttaakin laihtua, kuten meillä on yksi tehnyt (se joka oli vähiten "yli").

Periaatteessahan yliaikaisuustutkimuksen yksi osa on vauvan koon arviointi. Jos eka lapsi olisi ollut iso niin kokoa arvioitaisiin jo aiemminkin varmuuden vuoksi. Ne arviot on sitten kyllä tasan niin luotettavia kuin niiden tekijä on taitava..

Ja synnytyksestä. Kyllä se on sellaista vääntöä aina ei se vauva sieltä koskaan helpolla maailmaan tule. Ponnistusvaiheesi on ollut todella kyllä pitkä, mutta ensisynnyttäjälle ei mikään ihan hurja vielä silti. Koko synnytyskin on edistynyt aika hitaasti kaiken kaikkiaan mikä vaikuttaa usein myös ponnistusvaiheen kulkuun.

Seuraava synnytys voi olla ihan toisenlainen tai vaikka vielä pidempi. Yleensä se kuitenkin nopeutuu ja helpottuu monin tavoin.

Itselleni käynnistys oli kauhistus juuri sen takia että siinä kaikki tapahtuu monasti paljon rajummin tai sitten voi olla että ei ja homma kestää päiviä. Omia aikojaan kun vauva tulee niin se tulee luonnollisimmin ja sille oikeaan aikaan. Suutariksi ei ole kukaan vielä jäänyt lopulta. Ota siis ihan rauhallisesti ja odottele hermoilematta.

Vauvan koostakin vähän vielä eli vaikka paino nouse niin pään koko on oikeastaan se mikä ratkaisee sen mahtumisen. Keho kun pehmeänä antaa periksi ja on katsoessakin samaa kokoa kuin pää tai jopa pienempikin. Eli kun se pää on ulkona niin muu tulee helpolla perästä kuten varmaan muistat ekasta synnytyksestäsikin.

Meillä pienin lapsi on syntynyt viikolla 42 joten ei se ole koosta aina kiinni ja luultavasti oli vielä ennenaikainen eli laskettu totaalipielessä! Ja hän taas ei ollut laihtunut vielä lainkaan vaan oikein potra ja pullea..

käynnistettiin rv 41 6 cytotecillä eli tabuilla. oli nopea, raju ja kivulias. 4.2kg/54cm poika syntyi käynnistyspäivän iltana puolen tunnin ponnistuksella. toinen synnytys käynnistettiin rv 40 6 cytotecillä, seuraavana päivänä kalvojen puhkaisulla hormonitipalla, ja 4.6kg/52cm tyttö syntyi 10 minsan ponnistuksella. Tässä jälkimmäisessä raskaudessa oli itsellä vahva tunne suuresta vauvasta (painoarvio3.5-4kg!!!!!), ja eivät meinanneet ottaa todesta, kun sanoin, että tahdon jo synnyttämään. no, en antanut periksi, ja sanoisinko, että KANNATTI olla sitkeä. minkähän kokoinen neiti olisi ollut vielä viikon kasvettuaan...