Moi! :)
Kertokaahan kokemuksia kyseisistä issikkatalleista Espoossa: millaiset maastot, henkilökunta, issikat jne. Paljonko maksaa ohjattu/ itsenäinen tunti?
Ottaako Brobacka yksityisiä ylläpitoon, paljonko vuokra silloin on?
Onko Fagerängin lähimmälle pysäkille yhä 5 km matkaa? Miten kuljette itse sinne, autolla?
Myös muista Espoon lähiseudun talleista voi mielellän kertoa, myös pikkutalleista joista monet eivät tiedä! :)
Kiitos! :)
Kertokaahan kokemuksia kyseisistä issikkatalleista Espoossa: millaiset maastot, henkilökunta, issikat jne. Paljonko maksaa ohjattu/ itsenäinen tunti?
Ottaako Brobacka yksityisiä ylläpitoon, paljonko vuokra silloin on?
Onko Fagerängin lähimmälle pysäkille yhä 5 km matkaa? Miten kuljette itse sinne, autolla?
Myös muista Espoon lähiseudun talleista voi mielellän kertoa, myös pikkutalleista joista monet eivät tiedä! :)
Kiitos! :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen käynyt kummallakin tallilla kerran, tosin näistä kerroista on jo aikaa jonkin verran (Brobacka käynnistä parisen vuotta, Fagerängistä vieläkin enemmän).
Brobacka: Ihan ok maastot, menivät ainakin osittain Pohjois-Espoon ratsastuspolkua pitkin. Ensin piti tosin mennä pyörätietä jonkin matkaa että maastoihin pääsi. Issikoita oli silloin n.5-6, kaikki kilttejä, mutta pari oli "ei niin tavallisia asiakas-issikkoja", vauhtia siis löytyi. Talli oli pieni, kaikilla ei tainnut olla omaa karsinaa, mutta uskon että nauttivat ulkoilma-elämästä :) Maaston vetäjä oli todella mukava ja ystävällinen. Hintaa en enää muista...olisikohan 2h ollut jotain 40-45 e????
Fageräng: kivat maastot heti tallin vieressä. Issikat kilttejä, tosin yllättävän laiskoja. Jotkut aika isokokoisiakin issikoiksi :) Henkilökunnasta en osaa sanoa, meillä oli silloin vetäjänä kaverimme, joka oli käynyt tallilla pitkään.
Kummatkin paikat ihan kivoja issikkaihmisille jotka tykkäävät mennä vain maastossa. Noista täysihoitopaikoista en tiedä, mutta ennen kai ainakin Fagerängiin saatettiin ottaa yksityisiä?
Mä oon käyny Fagerängissä 12 vuotta. Hevosia tuntikäytössä nyt 7, kaksi on sen tasoisia että voisi kisata (reippaita, hyvät askellajit) muuten mutta ne eivät suostu menemään kuin muiden hevosten perässä. Loput hevosista sopivat kärkihevosiksi, kolme pomminvarmaa kärkihevosta joilla voi mennä huoletta yksin, joista kaksi reippaita, yksi laiskajaakko. Yksi hevonen taas on nopeuden puolesta melkein äärilaidasta toiseen vaihteleva ratsastajasta riippuen, jonkun käsissä tosi reipas, aloittelijalla patalaiska. Yksi hevosista on menestynyt hyvin matkaratsastuskisoissa.
Hyvät maastot ja mukava henkilökunta!