koska on todella kallista maksaa
verovaroin vuodesta toiseen "kansalaispalkkaa maataloudelle".
samanaikaisesti tuoda kallista työvoimaa ulkomailta.
"Tulen suomeen", kun pääsen eläkkeellä, toivottavasti siloin siellä on asiat hoidettu.
katsokaapa mitä Ruotsi on tehnyt,
on hiukan paremmat olot meillä.
verovaroin vuodesta toiseen "kansalaispalkkaa maataloudelle".
samanaikaisesti tuoda kallista työvoimaa ulkomailta.
"Tulen suomeen", kun pääsen eläkkeellä, toivottavasti siloin siellä on asiat hoidettu.
katsokaapa mitä Ruotsi on tehnyt,
on hiukan paremmat olot meillä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
demokraattisesti.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/10/572304
Katso karttaa skandinavan kohdalta ja MIETI mitä näet.
sinusta siis kannattaa verorahoin kasvattaa
ja viedä ulkomailekin.
eikös se ole hölmöläisten hommaa
Tässä maassa ei nykyisellä kustannustasolla viljeltäisi yhtään mitään ilman EU- ja muita tukia.
Tiukkaa se tekee näilläkin tukiaisilla.
kannatta siis viljellä verovaroin ylituotantoa ja viedä
ulkomaille ?
eiks toi oo Hölmöläisten hommia ?
vai mikä sen tekee viisaaksi ?
Ei fanaatikot mitään mieti. Ne ajavat vain väkisin asiaansa eli tunkevat hullunkiilto silmissä rotan raadon jäätelöpakettiin ja väittävät, että se on hyvä. (Oliks loistava metaflora?)
Tottakai ylituotannon tukeminen verovaroin on hölmöläisen hommaa veronmaksajien kannalta katsoen. Tuottajat ja elintarviketeollisuus/kauppa luonnollisesti hyötyvät tällaisesta viennistä. Itse asiassa kärsijät eivät ole vain veronmaksajat. Kärsijöitä ovat myös kuluttajat, jotka maksavat osaltaan tällaisen viennni korkeampina kuluttajahintoina. Räikein esimerkki on ollut sokeri, mikä maksaa EU:ssa kuluttajalle kolmekin kertaa enemmän kuin se sokeri, jonka EU-maat vievät kolmansiin maihin dumpatakseen kolmansien maiden eli kehitysmaiden tuotannon alas. Näin vientituilla pyritään karsimaan myös kilpailua.
Jos Suomessa halutaan tukea maataloutta sen vuoksi, että omavaraisuus pitää säilyttää kriisiaikoina, pitäisi ensin määritellä kriisiaikojen omavaraisuustarve ja mitoittaa normaaliaikojen omavaraisuus siihen. Uskaltaisin arvata, että selviämme kriisiaikoina yhdellä kolmasosalla tai vähintään puolella siitä omavaraisuudesta, mikä normaaliaikoina kulutetaan. Näin meille riittäisi helposti puolta pienempi tuettu maatalous kuin mitä se nyt on. Normaaliaikoina voitaisiin siis tavoitella noin 50 %:n omavaraisuutta, kun nyt mennään paikoin reilusti yli sadan prosentin. Hulppeimmillaan ylituotannon tukeminen oli ennen EU-aikaa, jolloin joissakin tuotteissa tuotettiin kolmessa vuodessa neljän vuoden kotimainen tarve.
Maataloustuet ovatkin paljolti ökyisäntien vanhan privilegion puolustamista. Se on tulonsiirtoa kansalta maatalousyrittäjille osin hyvin kevyin perustein. Siis ilmaisia lounaita. Maatalousyrittäjät katsovat, että heillä on jokin subjektiivinen oikeus näihin tukiin eli kansan antamiin lahjoituksiin. Ei nähdä sitä, että maatalouden tukemisen pitäisi palvella nimettyä funktiota eli turvata kansan ruokahuolto kaikissa olosuhteissa. Tiedämme, että tällaisina normaaliaikoina ruokahuolto voidaan turvata, vaikkei meillä olisi juuri lainkaan omaa tuotantoa. Kriisien varalta taas riittää huomattavasti pienempi omavaraisuus kuin nykyisinä kerskakulutusaikoina.
joskus olen kuullut että jos Suomi olisi vain 80% omavarainen elintarvike tuotannossaan,
autoveron voisi puolittaa heti
ja 5 v siirtymän jälkeen autoveron voisi kokonaan poistaa.