Suomalaiset ovat suojattomia julkisissa tietorekistereissä. Me emme tiedä, ketkä käsittelevät henkilökohtaisia tietojamme, ja niiden tarkistaminen on vaikeaa.
Ovatko ihmisten oikeudet tietoverkoissa liian vähäiset?
– Kyllä tässä parantamisen mahdollisuutta ilman muuta on, sanoo sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Viljasen mukaan jokaisen pitäisi saada tietää, kuka käyttää eri julkishallinnon rekistereihin tallennettuja henkilökohtaisia tietoja. Nykyään viranomaisten ei tarvitse kertoa käyttäjistä mitään.
Julkishallinnon väki voi yhdistellä eri rekisterien tietoja. Niitä on esimerkiksi verohallinnossa, terveyskeskuksissa, ajoneuvohallintokeskuksessa, Kansaneläkelaitoksessa ja Eläketurvakeskuksessa.
Viranomaiset eivät ole tehneet tietojen tarkistamista helpoksi Viljasen mielestä.
– Yleensä tarkistaminen on hankalan menettelyn takana.
Tietojen tarkistamiseksi voi joutua tekemään kirjallisen anomuksen.
– Täytyy käydä henkilökohtaisesti ja voi kestää kauan, ennen kuin viranomainen pystyy järjestämään paikan (tutustua tietoihinsa).
Viljanen ajaa mallia, että omat tietonsa voisi tarkistaa internetin kautta kotikoneelta.
– Väestötietojärjestelmän tietoja käytetään vuosittain 240 miljoonaa kertaa. Ei ole samantekevää, mitä minusta on rekisteröity.
Viljasen mielestä ihmisten pitää voida luottaa, että sähköinen tietojenkäsittely on luotettavaa ja turvallista.
– Jos joku viranomainen tulee kotiini, haluan tietää, kuka se ja miksi se siellä käy. Ihmisten pitää myös saada tietää, kuka on käsitellyt tietojani ja miksi.
Ovatko ihmisten oikeudet tietoverkoissa liian vähäiset?
– Kyllä tässä parantamisen mahdollisuutta ilman muuta on, sanoo sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Viljasen mukaan jokaisen pitäisi saada tietää, kuka käyttää eri julkishallinnon rekistereihin tallennettuja henkilökohtaisia tietoja. Nykyään viranomaisten ei tarvitse kertoa käyttäjistä mitään.
Julkishallinnon väki voi yhdistellä eri rekisterien tietoja. Niitä on esimerkiksi verohallinnossa, terveyskeskuksissa, ajoneuvohallintokeskuksessa, Kansaneläkelaitoksessa ja Eläketurvakeskuksessa.
Viranomaiset eivät ole tehneet tietojen tarkistamista helpoksi Viljasen mielestä.
– Yleensä tarkistaminen on hankalan menettelyn takana.
Tietojen tarkistamiseksi voi joutua tekemään kirjallisen anomuksen.
– Täytyy käydä henkilökohtaisesti ja voi kestää kauan, ennen kuin viranomainen pystyy järjestämään paikan (tutustua tietoihinsa).
Viljanen ajaa mallia, että omat tietonsa voisi tarkistaa internetin kautta kotikoneelta.
– Väestötietojärjestelmän tietoja käytetään vuosittain 240 miljoonaa kertaa. Ei ole samantekevää, mitä minusta on rekisteröity.
Viljasen mielestä ihmisten pitää voida luottaa, että sähköinen tietojenkäsittely on luotettavaa ja turvallista.
– Jos joku viranomainen tulee kotiini, haluan tietää, kuka se ja miksi se siellä käy. Ihmisten pitää myös saada tietää, kuka on käsitellyt tietojani ja miksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Höykyn köykkyä saa mm. veroviranomainen. Ja syystäkin. Helkkarin nuuskijat!
http://www.taloussanomat.fi/ict-ja-teknologia/2007/10/18/Hallintov%E4ki+k%E4sittelee+henkil%F6tietoja+salaa+kansalaisilta/200725790/382
Verottajahan voi käyttää verotustoimenpiteiden tekemiseen mm. ihmisten pankkitilitietoja yms. vastaavia tietoja, joilla voi olla käyttöä verotusta toimitettaessa. Tietoja voi käyttää kyseistä verotustoimenpidettä tekevä henkilö. Turha tietojen katsominen on lailla kielletty.
Hyvä, että sinäkin lainaat toisten tekstejä (artikkeleita) kysymättä lupaa tai viittaamatta edes lähteeseen.
Tiedoksi: verottaja voi käydä katsomassa tilitietojasi varmistaakseen, että verotuksesi menee oikein. Siirry siis käteiseen.
tavallista kansalaista, joka syö sen minkä tienaa. Mutta meidän hämärät rahansiirrot, harmaa liiketoiminta ja muu keplottelu tehdään kieltämättä pirullisen hankalaksi.