Vuonna 1809 Suomi pääsi irti Ruotsin siirtomaisesta asemasta Venäjän autonomiseksi Suuriruhtinaskunnaksi.
Torniossa ovat jotkut jopa julkisesti radiossa kieltäytyneet juhlimasta asiaa v. 2009.
Eilisessä Meri-Lapin Helmessä oli oiva vastaus näille Suomen itsenäisyyden ja Suomen kielen halveksijoille:
"Paljasjalkaiselle ja muillekin vuoden 2009 juhlien vastustajille:
Ei Suomi joutunut onnekseen vuonna 1809 Venäjän maaorjuuteen, vaan Suomi pääsi autonomiseksi Suuriruhtinaskunnaksi Venäjän alaisuudessa ja sitä voidaan verrata lottovoitoksi Suomen ja varsinkin Suomen kielen kehityksen ja säilymisen kannalta.
Ryöstettävänä ja orjuutettuna siirtomaana Ruotsin kuninkaan alaisuudessa loppui vuonna 1809 ja Suomikin alkoi vihdoin vaurastua ja kehittyä omana autonomisena alueena Ruotsista perityn yhteiskuntamallin mukaan ja se kehitys mahdollisti jopa Suomen itsenäistymisen myöhäisemmässä vaiheessa.
Ei Suomen asema ollut ruusuista Suuriruhtinaskuntanakaan sortokausineen, mutta silti positiivinen kehitys jatkui vääjäämättömästi.
Vuoden 1809 Venäjän voitto Ruotsista pelasti Suomen kielen viime hetkillä. Ei tarvitse edes olla Mensan jäsen ymmärtääkseen sen, mikä olisi ollut Suomen kielen asema nykymaailmassa, jos Ruotsi olisi voittanut sodan vuonna 1809. Suomi ei olisi itsenäinen valtio vaan Ruotsiin kuuluva itäinen osa, jossa ei olisi yhtään suomenkielistä koulua eikä yliopistoa: Ruotsin harjoittama kielipolitiikka vuodesta 1809 lähtien aina tähän päivään asti vie tähän johtopäätökseen. Koulutuksen kielenä olisi ollut vain ruotsi. Ei Suomen kielen saaminen koulutukseen ollut helppoa 1800-luvun autonomisessa Suuriruhtinaskunnassakaan, sillä Suomen eliittihän koostui vieläkin ruotsinkielisistä, jotka saivat viivytettyä ja jarrutettua Suomen kielen tasa-arvoa vuosikymmeniä maassamme.
Kielitaistelua käytiin vielä Kekkosenkin aikaan Helsingin Yliopistoelämässä ja käydään vieläkin Suomessa: vuonna 2004 40 000 lukiolaisen liikehdintä poisti pakollisen ruotsin yo-kokeista.
Ymmärrän hyvin, etteivät Ruotsin valtio, ruotsalaiset, Suomen ruotsinkieliset ja ne suomalaiset, joille ruotsinmielisyys ajaa jopa Suomen itsenäisyyden ja Suomen kielen edelle, eivät juhli vuonna 2009, sillä he menettivät todella tuottavan siirtomaan tuolloin.
Mutta meidän suomenkielisten suomalaisten (>92 prosenttia), joille Suomen itsenäisyys ja Suomen kielen asema on tärkein kielien joukoissa, niin kuin muillakin on äidinkieli se rakkain, on kyllä syytä juhlia ja jopa riehakkaasti vuonna 2009!
Kyllä historia on hyvä tuntea ja siitä pitääkin ottaa oppia, muttei siihenkään saa juuttua, vaan tehkäämme nykypäivänä ”paljasjalkaisenkin” ehdottamia ”kansanjuhlia” yhdessä Suomen Tornion ja Ruotsin Haaparannan kanssa tasa-arvoisuuden pohjalta molempien asukkaiden hyväksi!"
Nimim: Paljasjalkainen aina 40-luvun lopulta asti!
PS. Kuinka hallitus aikoo järjestää 200-vuotisjuhlat?
Ruotsilla näyttää jo olevan suunnitelmat valmiina Suomenkin puolesta: Ruotsin suurlähetystöstä on jo varoitettu, ettei vuoden 1809 tapahtumista saa liikaa painottaa Suomen vapautumista Ruotsista (=Radio Vega)
Emmeköhän me pysty järjestämään ja suunnittelemaan nämä juhlat ihan itse? Vai mitä Hallitus?
Torniossa ovat jotkut jopa julkisesti radiossa kieltäytyneet juhlimasta asiaa v. 2009.
Eilisessä Meri-Lapin Helmessä oli oiva vastaus näille Suomen itsenäisyyden ja Suomen kielen halveksijoille:
"Paljasjalkaiselle ja muillekin vuoden 2009 juhlien vastustajille:
Ei Suomi joutunut onnekseen vuonna 1809 Venäjän maaorjuuteen, vaan Suomi pääsi autonomiseksi Suuriruhtinaskunnaksi Venäjän alaisuudessa ja sitä voidaan verrata lottovoitoksi Suomen ja varsinkin Suomen kielen kehityksen ja säilymisen kannalta.
Ryöstettävänä ja orjuutettuna siirtomaana Ruotsin kuninkaan alaisuudessa loppui vuonna 1809 ja Suomikin alkoi vihdoin vaurastua ja kehittyä omana autonomisena alueena Ruotsista perityn yhteiskuntamallin mukaan ja se kehitys mahdollisti jopa Suomen itsenäistymisen myöhäisemmässä vaiheessa.
Ei Suomen asema ollut ruusuista Suuriruhtinaskuntanakaan sortokausineen, mutta silti positiivinen kehitys jatkui vääjäämättömästi.
Vuoden 1809 Venäjän voitto Ruotsista pelasti Suomen kielen viime hetkillä. Ei tarvitse edes olla Mensan jäsen ymmärtääkseen sen, mikä olisi ollut Suomen kielen asema nykymaailmassa, jos Ruotsi olisi voittanut sodan vuonna 1809. Suomi ei olisi itsenäinen valtio vaan Ruotsiin kuuluva itäinen osa, jossa ei olisi yhtään suomenkielistä koulua eikä yliopistoa: Ruotsin harjoittama kielipolitiikka vuodesta 1809 lähtien aina tähän päivään asti vie tähän johtopäätökseen. Koulutuksen kielenä olisi ollut vain ruotsi. Ei Suomen kielen saaminen koulutukseen ollut helppoa 1800-luvun autonomisessa Suuriruhtinaskunnassakaan, sillä Suomen eliittihän koostui vieläkin ruotsinkielisistä, jotka saivat viivytettyä ja jarrutettua Suomen kielen tasa-arvoa vuosikymmeniä maassamme.
Kielitaistelua käytiin vielä Kekkosenkin aikaan Helsingin Yliopistoelämässä ja käydään vieläkin Suomessa: vuonna 2004 40 000 lukiolaisen liikehdintä poisti pakollisen ruotsin yo-kokeista.
Ymmärrän hyvin, etteivät Ruotsin valtio, ruotsalaiset, Suomen ruotsinkieliset ja ne suomalaiset, joille ruotsinmielisyys ajaa jopa Suomen itsenäisyyden ja Suomen kielen edelle, eivät juhli vuonna 2009, sillä he menettivät todella tuottavan siirtomaan tuolloin.
Mutta meidän suomenkielisten suomalaisten (>92 prosenttia), joille Suomen itsenäisyys ja Suomen kielen asema on tärkein kielien joukoissa, niin kuin muillakin on äidinkieli se rakkain, on kyllä syytä juhlia ja jopa riehakkaasti vuonna 2009!
Kyllä historia on hyvä tuntea ja siitä pitääkin ottaa oppia, muttei siihenkään saa juuttua, vaan tehkäämme nykypäivänä ”paljasjalkaisenkin” ehdottamia ”kansanjuhlia” yhdessä Suomen Tornion ja Ruotsin Haaparannan kanssa tasa-arvoisuuden pohjalta molempien asukkaiden hyväksi!"
Nimim: Paljasjalkainen aina 40-luvun lopulta asti!
PS. Kuinka hallitus aikoo järjestää 200-vuotisjuhlat?
Ruotsilla näyttää jo olevan suunnitelmat valmiina Suomenkin puolesta: Ruotsin suurlähetystöstä on jo varoitettu, ettei vuoden 1809 tapahtumista saa liikaa painottaa Suomen vapautumista Ruotsista (=Radio Vega)
Emmeköhän me pysty järjestämään ja suunnittelemaan nämä juhlat ihan itse? Vai mitä Hallitus?
Vastaukset 1
Vanhimmat
joista suomalaiset selviävät itse. Kaikessa muussa on aina tarvittu muiden apua. Ilman muiden "apua" seisoskeltaisiin edelleen pellon reunalla vaaleassa luukupöksyisissä pellavapuvuissa kuokkaan nojaten, pontikkaa nauttien. Kyllä tämä on oikein junttien luvattu maa.