Katselin aamutv;stä aikakausi lehtikatsausta kahvia juodessani.
Välähdys seura-lehdestä;
MENSA on perustettu edistämään maailman rauhaa.
Tiedättehän, älykköjen yhdistys!
Nykyinen MENSAN puheenjohtaja sanoo näin; tunneäly on ehdottomasti tärkein päätöksen / ratkaisujen tekijälle, kuin ns. suora objektiivinen ratkaisutaito.
Niinpä, tunneälyä ei peräänkuulutettu esim. pyhäjärvisiltä keväällä, kiellettiin osallistumasta kun ollaan niin tyhmiä!
Välähdys seura-lehdestä;
MENSA on perustettu edistämään maailman rauhaa.
Tiedättehän, älykköjen yhdistys!
Nykyinen MENSAN puheenjohtaja sanoo näin; tunneäly on ehdottomasti tärkein päätöksen / ratkaisujen tekijälle, kuin ns. suora objektiivinen ratkaisutaito.
Niinpä, tunneälyä ei peräänkuulutettu esim. pyhäjärvisiltä keväällä, kiellettiin osallistumasta kun ollaan niin tyhmiä!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse yrittäjänä toimiessa tunnustan tekeväni päätöksiä tunneälyn varassa. Tosiasia kuitenkin lienee se, että tämän tunneälyn taustalla on tietoa, jota jatkuvasti kerätään erilähteistä ja sitten kun tulee päätöksenteon aika, niin tuntuu siltä, että päätös syntyi täysin siinä hetkessä tunnepohjalta.
Itse olen myös huomannut, että kun asettaa tunteen ja järjen vastakkain ja päätyy järjen antamaan vastaukseen, niin valitettavasti jälkiviisaasti olen voinut todeta, että olis sittenkin kannattanut luottaa tunteeseen.
Tunneälyn avulla tehtyä päätöstä auttaa se, että sinä olet silloin henkisesti ja osin jopa fyysisestikin 110% syntyneen päätöksen takana. Järkipäätöksissä on se vaara, että tulet käymään sisäistä vääntöä päätöksen jälkeenkin ja tällöin energia suuntautuu väärin.
Pitää kuitenkin muistaa, että meitä ihmisiä on monenlaisia ja ehkäpä osa on jopa niin viisaita, että niiden kannattaa tehdä järkipäätöksiä. Itse pysyn kuitenkin tässä hyväksi havaitsemassanin mallissa.
Nämä siis omia kokemuksia
Puskastajussi pohti vastauksensa niin selkeästi, että jos hän sallii, siteeraan aika pitkästi hänen linjojaan osana omaa vastaustani.
Mitä laajempi kokonaisuus on päätöksen teon kohteena, sen tiukemmin pohdin toimintamallin vaikutuksia päätöksen piiriin kuuluvien elämässä.
On tilanteita, että toinen paikallani voisi tehdä kylmän viileästi ratkaisun oman "hyvän lopputuloksen " kannalta, mutta itse en siihen lähde hötkyillen.
Näin toimin myös henk kohtaisessa elämässäni; älyllä ja maltilla ,tunteella ja sydämellä.
D Colemanin luoma käsite tunneäly on ollut todellakin vallalla hyvin menestyneissä yrityksissä jo pitkään. Tunneälyhän pitää sisällään henkilökohtaiset taidot (mm.itsetuntemus, itsensä hallitseminen jne) ja sosiaaliset taidot (mm. empatia). Hyvä johtaja omaa hyvän itsetuntemuksen, luo arvomaailman yhdessä yhteisönsä kanssa, joka taas löytyy yhteiset voimavarat tunnistamalla. Talous on hyvä renki, joka palvelee tavoitteita, arvoja. Eikä tunneäly ole missään tapauksessa järjen vastakohta.
Hyvä Sven Tuuva, että otit tämän aiheen taas keskusteluun. Toivokaamme, että Pyhäjärvelle saadaan kaupunginjohtaja, jolla nämä avut ovat.
kautta hitorian on tullut ja mennyt suuria persoonia! En heti saa muistiini HYVÄLLÄ tunteella aikakirjoihin jääneitä..äiti Teresa nyt ainakin tulee mieleeni.
Mutta PAHALLA on "kunnostautuneita" hirmuhallitsijoita, mm. itänaapurimaan pahikset.."tunnetta" on riittänyt, vihan tunnetta,alistamista, terroria, julmuutta jne.
Objektiivista kansan ylikävelyä..tärkeinpänä pontimena jyrääminen.
Niin syystuulahdus, me otamme lämpimästi vastaan kaupunginjohtajan, joka omaa tunneälyä ja empatiista johtamistaitoa!
Johtuisiko se, että mieleen ei tule hyviä tunneälyn omaavia hallitsijoita siitä, että tunneälyllä johdettu maa, yhteisö jne. jakaa heti hyvän ihan luonnostaan. Näin yksi ei korotu eikä korostu. Pahalla sen sijaan on taipumus kärjistyä ja henkilöityäkin. Tunneälyllä varustettua johtajaa tarvitaan, että palat loksahtavat paikoilleen ja kanavat pysyvät puhtaina.
Niinpä asiainlaita on, hyvät teot ja ihmiset niiden takana, ovat hiljaisen hyvänolon hyrinän voimaa, joka liikkuu keskuudessamme.
silloin, kun hyvän tunneälyn omaavat ihmiset kohtaavat saman yhdistävän ja ratkaistavan probleeman ympärillä, lopputuloksesta tulee aikaa uhmaavaa ja murroksessa kestävää vastuunkantoa.
Onko olemassa tunneälykkyyttä poliittisissa piireissä?
Voi kun joku, jotkut valtuutetut kertoisivat, mikä on heidän päätöstensä lähtövoima?
Jos poliitikot/yritysjohtajat tekisivät päätöksensä pelkän tunneälyn perusteella olisi rahat kunnalta/ yritykseltä loppu heti. Tunneälyyn ei saa sekoittaa sääliä, mikä monesti on suuri vaara. Sopiva sekoitus tietoa, faktaa ja ripaus tunneälyä ja syntyy ne suuret päätökset joita ei jälkeenpäin kaduta.
Näin on. Tunneälyhän ei sulje pois loogista älyä. Mutta mitä käyttöä yhteisössä on loogisella älyllä, jos tunneäly ei käy sen rinnalla? Hyvin voivat rinnakkain astella samassa persoonassa (ja usein näin toki onkin) tunneäly, looginen äly ja vielä henkinen älykin. Tutkijat voivat tarvita työhönsä vain loogista älyä. He tutkivat ja keskittyvät ratkaisemaan tietyn valitun ongelman. Ja täytyy nyt muistaa, että mutu ei ole sama asia kuin tunneäly vaan omat tunteet ovat siis pieni osa tunneälyä.
Tunneäly on joukko emotionaalisia ja sosiaalisia taitoja joilla selviytyy ongelmatilanteista. Jokainen on yksilö joka omaa mm. oman tempperamentin joka sekin ohjaa jokaista. Kyllä tunteetkin on siinä yksi osa-alue. Ja totta maar järkeä ja tunteita, kumpiakin tarvitaan.
mutu-perusteiset päätökset tai tunteeseen perustuva vaalikäytös?
Lähihistoriamme on täynnä esimerkkejä siitä, mihin se johtaa.
Tarkoitatko päätöksiä Pyhäjärvellä vai yleensä koko Suomessa?