Kallion virastotalon ulkoseinissä ei hälyttävää homeongelmaa.
Kallion virastotalon ulkoseinistä ei ole alustavissa tutkimuksissa löytynyt ihmisille haitallisia. mikrobeja.
"Siellä ei ollut mitään hälyttävää. Seinärakenteen sisältä löytyi jonkin verran tyypillistä mikrobikasvustoa,joka ei ole mitenkään normaalista poikkeavaa, eikä yleensä aiheuta terveyshaittoja",Jukka Hovi Hgin kaupungin kiinteistövirastosta sanoo.
Kiinteistövirasto käynnistää henkesuunnittelun,jossa selvitetään, kuinka pitkä elinkaari rakennuksen ikkunoilla ja julkisivuilla on. Hovin mukaan suurremonttia ei ole luvassa lähitulevaisuudessa.
Tyhjilleen jääneessä sosiaalineuvonnan tiloissa korjataan talven aikana ikkunankarmeja,jotka todettiin lahoiksi viime keväänä. Myös kosteusvaurioit ILMANVAIHTOKONEHUONEESSA korjataan kesään mennessä.
Sosiaalipäivystys muutti kesäkuussa rakennuksesta henkilökunnan oireilun vuoksi. Kallion virastotaloon tehtiin 1999-2001(oikea aika on 1999-2003) kymmeniä miljoonia maksanut remontti.
Kallion virastotalon ulkoseinistä ei ole alustavissa tutkimuksissa löytynyt ihmisille haitallisia. mikrobeja.
"Siellä ei ollut mitään hälyttävää. Seinärakenteen sisältä löytyi jonkin verran tyypillistä mikrobikasvustoa,joka ei ole mitenkään normaalista poikkeavaa, eikä yleensä aiheuta terveyshaittoja",Jukka Hovi Hgin kaupungin kiinteistövirastosta sanoo.
Kiinteistövirasto käynnistää henkesuunnittelun,jossa selvitetään, kuinka pitkä elinkaari rakennuksen ikkunoilla ja julkisivuilla on. Hovin mukaan suurremonttia ei ole luvassa lähitulevaisuudessa.
Tyhjilleen jääneessä sosiaalineuvonnan tiloissa korjataan talven aikana ikkunankarmeja,jotka todettiin lahoiksi viime keväänä. Myös kosteusvaurioit ILMANVAIHTOKONEHUONEESSA korjataan kesään mennessä.
Sosiaalipäivystys muutti kesäkuussa rakennuksesta henkilökunnan oireilun vuoksi. Kallion virastotaloon tehtiin 1999-2001(oikea aika on 1999-2003) kymmeniä miljoonia maksanut remontti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jo tehty n. 30 miljoonan € remontti. Eikö juuri se ole suurremontti.
Näytteet otti tietysti Hgin kaupungin lahjomattomat terveystarkastajat ja näytteet tutkittiin melko varmaan Hgin kaupungin luotettavassa laboratoriossa.
on maksanut maltaita veronmaksajille. Eniten kärsivät kuitenkin ne homeista sairastuneet työntekijät jotka maksavat omasta pussistaan sairastumisesta johtuvat kulut.
ei löytynyt! Siinä talossa riittää pinta-alaa. Jos yhdestä tai kahdesta tai vaikka kymmenestäkin kohdasta on otettu näyte, se ei todista yhtään mitään koko talon seinärakenteiden kunnosta. Mistä myöskään tietävät, mitä bakteereita siellä kasvaa? Ei rutiinitutkimuksissa pystytä toteamaan bakteereista kuin korkeintaan aktinobakteerit. Tuskin ovat yliopistossa analysoineet näytteitä.
Hesari kirjoitteli 11.7.2002 (Merituuli Ahola) Kallion virastotalosta:
-Sosiaalipäivystys voi huonosti Kallion virastokolossin vastaremontoidussa siivessä.
-Työntekijät haukkuvat tulosta, mutta TEETTÄJÄ ON TYYTYVÄINEN.
Sosiaalipäivystyksen toimistopäällikkö Olli Salinin mukaan muovimattoja oli vedetty kosteille pinnoille joten ne alkoivat kupruilla.
Edellisenä vuonna kovat sateet tulvivat katosta läpi. Ihmisillä oli huoneissaan vesisankoja.
(Muuten tuo rakennusten hoito vesisangoilla ja pesuvadeilla oman työn ohella on vallan tuttua ympäri Suomen. Oli omalla työpaikallanikin.)
Hänen alaisensa oireilivat astmaattisesti, ihottumilla ja päänsäryillä jo ennen remonttia, eivätkä oireet poistuneet remontin jälkeekään.
Salin totesi myös, että hän on saanut hankalan miehen maineen.
Eräs työntekijä totesi artikkelissa, että heidän oireitaan on nimitetty lorvikatariksi ja syy heidän oireisiinsa löytyy korvien välistä.
Artikkelin mukaan rakennus valmistui 1965 Suomen suurimmaksi virastotaloksi. Remontti alkoi syksyllä 1999 VESIKATON KORJAUKSELLA. Kustannukset 30 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa 900. Huoneita 735.
Kallion virastotalon sisäilmaongelmista on puhuttu jo 1980-luvulla.
Hometalo mikä hometalo. Rakennus olisi pitänyt peruskorjauksen sijasta räjäyttää ilmaan ja rakentaa uusi.
Kun vesikatto alkoi korjauksen jälkeen uudelleen vuotaa vuonna 2001, niin näyttää korjausrakentamista suorittavien firmojenkin tieto- ja taito-osaaminen olevan pahasti hukassa.
Ja nyt Hesarissa joku Helsingin kaupungin kiinteistövirastossa istuva insinööri, nimeltään Jukka Hovi, alkaa määritellä tuossa rakennuksessa esiintyvästä kosteusvauriomikrobikirjosta mikä mikrobi on työntekijöille haitallinen ja mikä ei, koska hän toteaa, että alustavissa tutkimukissa EI OLE LÖYTYNYT IHMISILLE HAITALLISIA MIKROBEJA.
Haluaisinpa tietää onko Hovi saanut KTL:n vai TTL:n homeguruilta peräisin olevan luettelon mitkä Kallion virastotalostakin löydetyt mikrobit ovat haitallisia ihmisen terveydelle ja mitkä eivät, koska eihän insinöörikoulutuksen saanut muutoin voisi moista suustaan päästää.
Tälläkin palstalla on esiintynyt runsaasti tietoa siitä minkä tulehdusvoiman keuhkoissa ja kuinka pikäksi aikaa (jopa ottaen muotoa krooninen) TTL:n keuhkoaltistus on aikaansaanut altistetuillaan AIVAN NORMAALEILLA LUONNOHOMEILLA.
Ja näin on keuhkoaltistusten suhteen todettu jo 1960-luvulta lähtien.
Eli se siitä mikä on vaarallinen ja mikä vaaraton kosteusvauriomikrobi, joista mikrobeista eri homelajit ovat vain yksi tekijä.