Mites saisin helpoiten nostettua Kh-arvoa??
Natriumkarbonaatilla??
Pakkaa tulemaan tupsulevää.
Pitäisi ilmeisesti tuolla hoitua.
Kh-arvo
Sepi
12
6429
Vastaukset
- fish KING
Karbonaattikovuuden nostaminen
Veden karbonaattikovuutta eli alkaliniteettia voidaan helposti nostaa seoksella jossa on 6 paino-osaa natriumvetykarbonaattia ja yksi paino-osa natriumkarbonaattia (saa mm apteekeista).
Määrä voidaan mitata ottamatta sopivaan asiaan 5 litraa vettä, jonka karbonaattikovuus mitataan. Veteen lisätään tasattu teelusikallinen em. karbonaattiseosta ja mitataan karbonaattikovuus. Jatketaan kunnes haluttu karbonaattikovuus on saavutettu.
Kutakin viittä litraa kohti lisätään saatu karbonaattiseos-määrä aina vedenvaihtojen yhteydessä. Samalla veden happamuus puskuroituu arvoon 8,3-8,4.
Huomio: Kovin, kovin usein veden karbonaattikovuuden nostamiseen suositellaan simpukankuori- ja/tai korallirouhetta. Ensinnäkään korallinkuorirouhe ei lainkaan kuulu makeanveden akvaarioon, sillä koralleja ei makeassa vedessä ole. Luonnossa karbonaattipitoisten vesien karbonaatti on peräisin kalkkikivestä, kun hiilidioksidin happameksi tekemä sadevesi liuottaa kalsiumvetykarbonaattia veteen. Sinällään kalkki on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta.
Kun korallirouhetta (tai simpukankuori-rouhetta) lisätään makeaan veteen, liukenee siitä samoin hiilihapon vaikutuksesta kalsiumvetykarbonaattia, mutta hyvin hitaasti ja vedessä olevan ylimääräisn hiilidioksidin edellyttämä määrä. Kalkkia saostuu ja liukenee koko ajan tavalla, johon akvaristi ei juuri voi vaikuttaa. Jokaisessa vedenvaihdossa sekä karbonaattikovuus että pH muuttuvat, kunnes uusi tasapaino saavutetaan.
Parempi tapa onkin lisätä natriumkarbonaattia, joka liukenee helposti. Karnonaattikovuus voidaan nostaa tarkasti halutun suuruiseksi ja pitää siinä. Puskuroinnissa hiilihapon, natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin muodostama puskuri on nopea, koska se ei edellytä saostumista ja liukenemista toisin kuin vastaavat kalsiumyhdisteet: kiinteä kalsiumkarbonaatti ja liukoinen kalsiumvetykarbonaatti.
Huomio: natriumkarbonaatti ja vetykarbonaatti eivät nosta veden kokonaiskovuutta. Koska vesi on alkaalista (pH on yli 7, pitää varoa ammoniakkimyrkytystä). Kypsyneessä akvaariossa ammonium/ammoniakki hajoaa nopeasti nitriiteiksi ja nitraateiksi, mutta uudessa akvaariossa on syytä olla varovainen sekä nitriittien että ammoniakin kanssa.
Karbonaattikovuuden nostaminen
Veden karbonaattikovuutta eli alkaliniteettia voidaan helposti nostaa seoksella jossa on 6 paino-osaa natriumvetykarbonaattia ja yksi paino-osa natriumkarbonaattia (saa mm apteekeista).
Määrä voidaan mitata ottamatta sopivaan asiaan 5 litraa vettä, jonka karbonaattikovuus mitataan. Veteen lisätään tasattu teelusikallinen em. karbonaattiseosta ja mitataan karbonaattikovuus. Jatketaan kunnes haluttu karbonaattikovuus on saavutettu.
Kutakin viittä litraa kohti lisätään saatu karbonaattiseos-määrä aina vedenvaihtojen yhteydessä. Samalla veden happamuus puskuroituu arvoon 8,3-8,4.
Huomio: Kovin, kovin usein veden karbonaattikovuuden nostamiseen suositellaan simpukankuori- ja/tai korallirouhetta. Ensinnäkään korallinkuorirouhe ei lainkaan kuulu makeanveden akvaarioon, sillä koralleja ei makeassa vedessä ole. Luonnossa karbonaattipitoisten vesien karbonaatti on peräisin kalkkikivestä, kun hiilidioksidin happameksi tekemä sadevesi liuottaa kalsiumvetykarbonaattia veteen. Sinällään kalkki on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta.
Kun korallirouhetta (tai simpukankuori-rouhetta) lisätään makeaan veteen, liukenee siitä samoin hiilihapon vaikutuksesta kalsiumvetykarbonaattia, mutta hyvin hitaasti ja vedessä olevan ylimääräisn hiilidioksidin edellyttämä määrä. Kalkkia saostuu ja liukenee koko ajan tavalla, johon akvaristi ei juuri voi vaikuttaa. Jokaisessa vedenvaihdossa sekä karbonaattikovuus että pH muuttuvat, kunnes uusi tasapaino saavutetaan.
Parempi tapa onkin lisätä natriumkarbonaattia, joka liukenee helposti. Karnonaattikovuus voidaan nostaa tarkasti halutun suuruiseksi ja pitää siinä. Puskuroinnissa hiilihapon, natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin muodostama puskuri on nopea, koska se ei edellytä saostumista ja liukenemista toisin kuin vastaavat kalsiumyhdisteet: kiinteä kalsiumkarbonaatti ja liukoinen kalsiumvetykarbonaatti.
Huomio: natriumkarbonaatti ja vetykarbonaatti eivät nosta veden kokonaiskovuutta. Koska vesi on alkaalista (pH on yli 7, pitää varoa ammoniakkimyrkytystä). Kypsyneessä akvaariossa ammonium/ammoniakki hajoaa nopeasti nitriiteiksi ja nitraateiksi, mutta uudessa akvaariossa on syytä olla varovainen sekä nitriittien että ammoniakin kanssa.
lähde ; Karbonaattikovuuden nostaminen
Veden karbonaattikovuutta eli alkaliniteettia voidaan helposti nostaa seoksella jossa on 6 paino-osaa natriumvetykarbonaattia ja yksi paino-osa natriumkarbonaattia (saa mm apteekeista).
Määrä voidaan mitata ottamatta sopivaan asiaan 5 litraa vettä, jonka karbonaattikovuus mitataan. Veteen lisätään tasattu teelusikallinen em. karbonaattiseosta ja mitataan karbonaattikovuus. Jatketaan kunnes haluttu karbonaattikovuus on saavutettu.
Kutakin viittä litraa kohti lisätään saatu karbonaattiseos-määrä aina vedenvaihtojen yhteydessä. Samalla veden happamuus puskuroituu arvoon 8,3-8,4.
Huomio: Kovin, kovin usein veden karbonaattikovuuden nostamiseen suositellaan simpukankuori- ja/tai korallirouhetta. Ensinnäkään korallinkuorirouhe ei lainkaan kuulu makeanveden akvaarioon, sillä koralleja ei makeassa vedessä ole. Luonnossa karbonaattipitoisten vesien karbonaatti on peräisin kalkkikivestä, kun hiilidioksidin happameksi tekemä sadevesi liuottaa kalsiumvetykarbonaattia veteen. Sinällään kalkki on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta.
Kun korallirouhetta (tai simpukankuori-rouhetta) lisätään makeaan veteen, liukenee siitä samoin hiilihapon vaikutuksesta kalsiumvetykarbonaattia, mutta hyvin hitaasti ja vedessä olevan ylimääräisn hiilidioksidin edellyttämä määrä. Kalkkia saostuu ja liukenee koko ajan tavalla, johon akvaristi ei juuri voi vaikuttaa. Jokaisessa vedenvaihdossa sekä karbonaattikovuus että pH muuttuvat, kunnes uusi tasapaino saavutetaan.
Parempi tapa onkin lisätä natriumkarbonaattia, joka liukenee helposti. Karnonaattikovuus voidaan nostaa tarkasti halutun suuruiseksi ja pitää siinä. Puskuroinnissa hiilihapon, natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin muodostama puskuri on nopea, koska se ei edellytä saostumista ja liukenemista toisin kuin vastaavat kalsiumyhdisteet: kiinteä kalsiumkarbonaatti ja liukoinen kalsiumvetykarbonaatti.
Huomio: natriumkarbonaatti ja vetykarbonaatti eivät nosta veden kokonaiskovuutta. Koska vesi on alkaalista (pH on yli 7, pitää varoa ammoniakkimyrkytystä). Kypsyneessä akvaariossa ammonium/ammoniakki hajoaa nopeasti nitriiteiksi ja nitraateiksi, mutta uudessa akvaariossa on syytä olla varovainen sekä nitriittien että ammoniakin kanssa.
Karbonaattikovuuden nostaminen
Veden karbonaattikovuutta eli alkaliniteettia voidaan helposti nostaa seoksella jossa on 6 paino-osaa natriumvetykarbonaattia ja yksi paino-osa natriumkarbonaattia (saa mm apteekeista).
Määrä voidaan mitata ottamatta sopivaan asiaan 5 litraa vettä, jonka karbonaattikovuus mitataan. Veteen lisätään tasattu teelusikallinen em. karbonaattiseosta ja mitataan karbonaattikovuus. Jatketaan kunnes haluttu karbonaattikovuus on saavutettu.
Kutakin viittä litraa kohti lisätään saatu karbonaattiseos-määrä aina vedenvaihtojen yhteydessä. Samalla veden happamuus puskuroituu arvoon 8,3-8,4.
Huomio: Kovin, kovin usein veden karbonaattikovuuden nostamiseen suositellaan simpukankuori- ja/tai korallirouhetta. Ensinnäkään korallinkuorirouhe ei lainkaan kuulu makeanveden akvaarioon, sillä koralleja ei makeassa vedessä ole. Luonnossa karbonaattipitoisten vesien karbonaatti on peräisin kalkkikivestä, kun hiilidioksidin happameksi tekemä sadevesi liuottaa kalsiumvetykarbonaattia veteen. Sinällään kalkki on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta.
Kun korallirouhetta (tai simpukankuori-rouhetta) lisätään makeaan veteen, liukenee siitä samoin hiilihapon vaikutuksesta kalsiumvetykarbonaattia, mutta hyvin hitaasti ja vedessä olevan ylimääräisn hiilidioksidin edellyttämä määrä. Kalkkia saostuu ja liukenee koko ajan tavalla, johon akvaristi ei juuri voi vaikuttaa. Jokaisessa vedenvaihdossa sekä karbonaattikovuus että pH muuttuvat, kunnes uusi tasapaino saavutetaan.
Parempi tapa onkin lisätä natriumkarbonaattia, joka liukenee helposti. Karnonaattikovuus voidaan nostaa tarkasti halutun suuruiseksi ja pitää siinä. Puskuroinnissa hiilihapon, natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin muodostama puskuri on nopea, koska se ei edellytä saostumista ja liukenemista toisin kuin vastaavat kalsiumyhdisteet: kiinteä kalsiumkarbonaatti ja liukoinen kalsiumvetykarbonaatti.
Huomio: natriumkarbonaatti ja vetykarbonaatti eivät nosta veden kokonaiskovuutta. Koska vesi on alkaalista (pH on yli 7, pitää varoa ammoniakkimyrkytystä). Kypsyneessä akvaariossa ammonium/ammoniakki hajoaa nopeasti nitriiteiksi ja nitraateiksi, mutta uudessa akvaariossa on syytä olla varovainen sekä nitriittien että ammoniakin kanssa.
lähde ; http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovetus.php#karbonat
OTA VAROITUKSET TOSISSASI!!!
Ja vielä kysymys.. miksi tuota karbonaatti kovuutta nostatat?- Sepi
No kun on tota tupsulevää.
Sanottiin, että lähtee tuolla Kh:n nostamisella. - fish KING
Sepi kirjoitti:
No kun on tota tupsulevää.
Sanottiin, että lähtee tuolla Kh:n nostamisella.Kalojen takia ajattelin, miten mahtaa mitkä lajit sulla ja mitä tykätä asiasta... kerroppa kalasto ja akvan tilavuus, ruokinta ajat..., valaistus ikä aika/pvä jne.
Vedenvaihdot kaikki vaikuttaa kaikkeen! - Sepi
fish KING kirjoitti:
Kalojen takia ajattelin, miten mahtaa mitkä lajit sulla ja mitä tykätä asiasta... kerroppa kalasto ja akvan tilavuus, ruokinta ajat..., valaistus ikä aika/pvä jne.
Vedenvaihdot kaikki vaikuttaa kaikkeen!Koko on 250 litraa. Kaloja on kiekkapyrstöjä, neontetroja, mustamollyjä, parta-ja imumonneja, kuparimonneja ja muutama kuparitetra.
Kaloja ruokin kerran joskus 2 kertaa päivässä. valaistuksena on 2 loisteputkea, joiden tehoa en nyt muista. Valo menee päälle aamulla 7.00 ja sammuu 21.00.
Vettä vaihdan 2 viikon välein puolet.
No mikä olisi helpoin tapa päästä tuosta tupsulevästä???? - Ms.x
Sepi kirjoitti:
Koko on 250 litraa. Kaloja on kiekkapyrstöjä, neontetroja, mustamollyjä, parta-ja imumonneja, kuparimonneja ja muutama kuparitetra.
Kaloja ruokin kerran joskus 2 kertaa päivässä. valaistuksena on 2 loisteputkea, joiden tehoa en nyt muista. Valo menee päälle aamulla 7.00 ja sammuu 21.00.
Vettä vaihdan 2 viikon välein puolet.
No mikä olisi helpoin tapa päästä tuosta tupsulevästä????Mikä tuo sun KH arvo on ?
Meillä ei ole tupsuleväongelmaa missään (4)akvaariossa. KH on niin alhainen kun 2. pH emäksisen puolella, n.7,5 akvaarioissa. Vesihanasta tulee pH kasia.. Turun vesi.
Elikkä.
Levät saa ainakin ylivallan, jos ei ole tarpeeksi kasveja, aurinko paistaa akvaarioon tai vedenvaihtoväli on liian pitkä.
Mulla oli jossain vaiheessa tupsulevää. Tein näin:
harjasin ja jynssäsin mahdollisimman paljot tupsulevät somisteista pois. Lisäsin kasveja. Kasvien lannoitus on myös tärkeää, huolehditko siitä ? Nestemäistä hiiltä annoin myös kuurina yhdessä vaiheessa ja se auttoi kasvien kasvuun todella hyvin, eikä levät saaneet ylivaltaa. Sen kanssa kuitenkin täytyy olla varovainen, ettei yliannostele, kuten muidenkin litkujen kanssa.
Valaistus sun tulis katsoa. Kattopa mitä niissä sun loisteputkissa lukee.
14 tuntia valoa on mun mielestä turhan paljon, mites muiden mielestä ?
Mulla on itellä ollut kesällä n.10 tuntia, nyt taitaa olla lähempänä 12 tuntia.
Oletko tarkistanut nitriitin ja nitraatin vedestä ? - fish KING
Sepi kirjoitti:
Koko on 250 litraa. Kaloja on kiekkapyrstöjä, neontetroja, mustamollyjä, parta-ja imumonneja, kuparimonneja ja muutama kuparitetra.
Kaloja ruokin kerran joskus 2 kertaa päivässä. valaistuksena on 2 loisteputkea, joiden tehoa en nyt muista. Valo menee päälle aamulla 7.00 ja sammuu 21.00.
Vettä vaihdan 2 viikon välein puolet.
No mikä olisi helpoin tapa päästä tuosta tupsulevästä????Tässä sopiva kalasto akvaasi, voit etsiä muutoksen syyt itsekin... jos kaipat perusteluja... 25C
15 neontetroja
parta-ja imumonneja (imumonnien lajit esiin!!!)
6 ... kuparimonneja (olisiko monnisia)
10 kuparitetra.
Vettä vaihtoon puolet viikossa!!!
Valot päällä 10-21 tai 07-19 tai 09-20
Et kertonut tuosta suodattimen tehoista, huollosta jne... yleensä virtauksen hiljentäminenkin auttaa asiaan. - viuvau
fish KING kirjoitti:
Tässä sopiva kalasto akvaasi, voit etsiä muutoksen syyt itsekin... jos kaipat perusteluja... 25C
15 neontetroja
parta-ja imumonneja (imumonnien lajit esiin!!!)
6 ... kuparimonneja (olisiko monnisia)
10 kuparitetra.
Vettä vaihtoon puolet viikossa!!!
Valot päällä 10-21 tai 07-19 tai 09-20
Et kertonut tuosta suodattimen tehoista, huollosta jne... yleensä virtauksen hiljentäminenkin auttaa asiaan.Siis vaikuttaako virtaus tupsulevään jotenki? Mulla kiekkoallas jossa ei hirveetä virtausta ole on täynnä tupsutinta kun taas toi sekalaisallas jossa virtausta on ehkä turhanki paljon on aivan levätön. Tosin on kiekkola ehkä hieman ylikansotettu *punastus* kun innostu noi sitruunatetrat ja intiaanisulat lisääntymään.
- fish KING
viuvau kirjoitti:
Siis vaikuttaako virtaus tupsulevään jotenki? Mulla kiekkoallas jossa ei hirveetä virtausta ole on täynnä tupsutinta kun taas toi sekalaisallas jossa virtausta on ehkä turhanki paljon on aivan levätön. Tosin on kiekkola ehkä hieman ylikansotettu *punastus* kun innostu noi sitruunatetrat ja intiaanisulat lisääntymään.
Näillä ohjeilla eroon .. http://keskustelu.suomi24.fi/lemmikit_show.fcgi?category=102&conference=4500000000001109&posting=22000000016789140
Mulla sitä esiinty ihan virtauksien nopeimmissa kohdissa vähän aikaa mutta kun otin hiilarin käyttöön niin katosi, onhan se muistakin elementeistä kiinni miten se lähtee valloittamaan akvaa mutta tuo on myös yksi... ;) - mitäs eteen
fish KING kirjoitti:
Näillä ohjeilla eroon .. http://keskustelu.suomi24.fi/lemmikit_show.fcgi?category=102&conference=4500000000001109&posting=22000000016789140
Mulla sitä esiinty ihan virtauksien nopeimmissa kohdissa vähän aikaa mutta kun otin hiilarin käyttöön niin katosi, onhan se muistakin elementeistä kiinni miten se lähtee valloittamaan akvaa mutta tuo on myös yksi... ;)Miten eroon tupsulevästä kun ei tuo linkki enään pelannut?
Kh arvo 3 ja pH noin 6,4.
317l on koko ja kalastoa on vaikka ja mitä. Olen yrittänyt hinkata levää aina pois kun putsannut akvaariota. Sillontällön käyttänyt hiilidioksidilevitintä.
apuva! - fish KING
mitäs eteen kirjoitti:
Miten eroon tupsulevästä kun ei tuo linkki enään pelannut?
Kh arvo 3 ja pH noin 6,4.
317l on koko ja kalastoa on vaikka ja mitä. Olen yrittänyt hinkata levää aina pois kun putsannut akvaariota. Sillontällön käyttänyt hiilidioksidilevitintä.
apuva!Levillä tuskin on mahdollisuuksia, jos kasvit
viihtyvät ja kasvavat hyvin. Levänkasvu
akvaariossa on usein merkkinä kasvien pysähtyneestä
kasvusta. Siksi jokainen levientuhoamistoimenpide
on yhdistettävä kasvien kasvamista
edistäviin toimiin.
Vastaperustetuissa akvaarioissa on aina leväongelmien
uhka. Siksi on erityisen tärkeää
edistää kasvien kasvua mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa, jotta levät eivät saisi mitään
mahdollisuutta kasvaa.
CO2 lannoitusjärjestelmä
tuottaa tarvittavan hiilidioksidin.
sera CO2-Start tekee saman pienissä akvaarioissa.
Kasvien hyvästä kasvusta huolimatta leviä voi
ilmaantua, jos hoitotoimenpiteitä suoritetaan
epäsäännöllisesti tai väärin. Tästä
seurauksena ovat korkeat nitraatti ja fosfaatti
arvot. Ne ovat levien pääravinteita ja syynä
levänkasvuun. Säännölliset viikottaiset 30-50%
vedenvaihdot ovat aina tarpeellisia. Toistuvat
osittaiset vedenvaihdot poistavat vettä
saastuttavia ainesosia, jotka syntyvät kalojen
jätöksistä, kuten nitraatti ja fosfaatti. On
kuitenkin mahdollista, että kaloille, kasveille
ja- hajottajabakteereille vahingollisia ainesosia
kuten desinfiointiaineita, klooria, kuparia,
lyijyä ja sinkki-ioneja joutuu akvaarioon
vesijohtoveden mukana. (nykypäivänä kuitenkin harvinaista)
Vanhanaikainen valaisutekniikka edistää levien
kasvua tuottamalla suuria määriä ultravioletti-
ja infrapunavaloa. Levät ja syanobakteerit
voivat loistavasti hyödyntää molempia
spektrialueita. Akvaariokasvimme eivät tarvitse
tämäntapaista valoa.
TUPSULEVÄ
• Harjamaisia lyhyitä punamustia rihmoja,
ensin lehtien reunoissa, myöhemmässä
vaiheessa myös lehtien pinnassa,
mutta myös somisteissa ja lasissa
• Korkeat nitraatti- ja fosfaattiarvot
• Voimakas veden ilmastus
• Riittämätön valaistus
• Liian harvat osittaiset vedenvaihdot
• Poista levät laseista ja somisteista
mekaanisesti
• Lisää osittaisia vedenvaihtoja
• Poista levien peittämät kasvit
• Vaihda loisteputket - 2 0 ...
fish KING kirjoitti:
Levillä tuskin on mahdollisuuksia, jos kasvit
viihtyvät ja kasvavat hyvin. Levänkasvu
akvaariossa on usein merkkinä kasvien pysähtyneestä
kasvusta. Siksi jokainen levientuhoamistoimenpide
on yhdistettävä kasvien kasvamista
edistäviin toimiin.
Vastaperustetuissa akvaarioissa on aina leväongelmien
uhka. Siksi on erityisen tärkeää
edistää kasvien kasvua mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa, jotta levät eivät saisi mitään
mahdollisuutta kasvaa.
CO2 lannoitusjärjestelmä
tuottaa tarvittavan hiilidioksidin.
sera CO2-Start tekee saman pienissä akvaarioissa.
Kasvien hyvästä kasvusta huolimatta leviä voi
ilmaantua, jos hoitotoimenpiteitä suoritetaan
epäsäännöllisesti tai väärin. Tästä
seurauksena ovat korkeat nitraatti ja fosfaatti
arvot. Ne ovat levien pääravinteita ja syynä
levänkasvuun. Säännölliset viikottaiset 30-50%
vedenvaihdot ovat aina tarpeellisia. Toistuvat
osittaiset vedenvaihdot poistavat vettä
saastuttavia ainesosia, jotka syntyvät kalojen
jätöksistä, kuten nitraatti ja fosfaatti. On
kuitenkin mahdollista, että kaloille, kasveille
ja- hajottajabakteereille vahingollisia ainesosia
kuten desinfiointiaineita, klooria, kuparia,
lyijyä ja sinkki-ioneja joutuu akvaarioon
vesijohtoveden mukana. (nykypäivänä kuitenkin harvinaista)
Vanhanaikainen valaisutekniikka edistää levien
kasvua tuottamalla suuria määriä ultravioletti-
ja infrapunavaloa. Levät ja syanobakteerit
voivat loistavasti hyödyntää molempia
spektrialueita. Akvaariokasvimme eivät tarvitse
tämäntapaista valoa.
TUPSULEVÄ
• Harjamaisia lyhyitä punamustia rihmoja,
ensin lehtien reunoissa, myöhemmässä
vaiheessa myös lehtien pinnassa,
mutta myös somisteissa ja lasissa
• Korkeat nitraatti- ja fosfaattiarvot
• Voimakas veden ilmastus
• Riittämätön valaistus
• Liian harvat osittaiset vedenvaihdot
• Poista levät laseista ja somisteista
mekaanisesti
• Lisää osittaisia vedenvaihtoja
• Poista levien peittämät kasvit
• Vaihda loisteputketKH määräytyy sen mukaan kuinka paljon vesijohtoveteen on liuennut karbonaatteja.
KH:ta voi nostaa ruokasoodalla, jolloin myös pH nousee. KH, pH ja CO2 vaikuttavat toisiinsa.
Ruokasoodaa käytetään akvaarioveden karbonaattikovuuden(KH) nostamiseksi. Annostelu on 1tl /100l, jolla KH pH nousevat.
Minä en kyllä ole kuullut enkä ymmärräkään, että miten sen nostaminen vaikuttaisi levä ongelmaan.
Kantsii lukasta tää vanha, mut asia sisällöltään hyvä teksti!!
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=21569 - fish KING
2 0 ... kirjoitti:
KH määräytyy sen mukaan kuinka paljon vesijohtoveteen on liuennut karbonaatteja.
KH:ta voi nostaa ruokasoodalla, jolloin myös pH nousee. KH, pH ja CO2 vaikuttavat toisiinsa.
Ruokasoodaa käytetään akvaarioveden karbonaattikovuuden(KH) nostamiseksi. Annostelu on 1tl /100l, jolla KH pH nousevat.
Minä en kyllä ole kuullut enkä ymmärräkään, että miten sen nostaminen vaikuttaisi levä ongelmaan.
Kantsii lukasta tää vanha, mut asia sisällöltään hyvä teksti!!
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=21569...rankaisee, ei vaan ... en nyt tajunnut tämän kommentin yhteyttä tähän juttuun, ei tässä KHn vaikutusta spekuloinut kuin aloittaja eikä kenelläkään ollut, ainakaan mulla, mihin olit juttusi jatkanut, ajatustakaan siitä että karbonaattikovuus voisi vaikuttaa veden levästön kasvuun, alhainen pH taas pitää levät loitolla mutta miksi sitä kysyjällä silti ilmenee jos pH on kuuden ja puolen paikkeilla??
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185293MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1162750- 102294
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5892025Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1231746Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja701342Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411319Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31088Veda uskonto vs. muut uskonnot
Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan3901054Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641047