Onko kellään kokemusta,että kiinnittää sairaalloisesti huomiota johonkin päivään,jonka numerot muodostavat esim sosiaaliturvatunnuksen ja nimipäivätkin sellaisena päivänä viittaavat johonkin kauheaan niin,että pelkää todella?Minulla oli kerran syntymäpäivät ja kun kurkistin almanakkaan olin halvaantua kuolemanpelosta.Minulla oli niin hirveä olo,että kouristelin ja jälkeenpäin harmittaa kun en mennyt lääkärin juutusille.No,selvisin kuitenkin hengissä.Sairastan kroonista masennusta.
Kohtalon päivät
Lapislazuli
7673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko todella olemassa sellanen diagnoosi kun "krooninen masennus"?? Kuulostaa ihan sairaan pessimistiseltä. Itse olen kärsinyt masennuksesta 15 vuotta ja nyt olen parantunut, mutta jos joku minulle olisi sanonut silloin, että masennukseni on "kroonista", olisin varmaan tappanut itseni. Kuinka joku voi kestää helvetillistä elämää aina vain, jos lähtökohtana ei ole se, että sairaudesta voi ja tulee parantua? Masennuksesta voi parantua! Se on vaikea tie, mutta sairauteni on opettanut minut nauttimaan elämäni jokaisesta hetkestä ja antanut minulle perspektiiviä elämään muutenkin. Todella paljon tsemppiä sinulle, toivottavasti jaksat uskoa hyvään ja keskittyä muuhunkin kuin sairauteesi.
Jos ahdistus on ylitsepääsemätöntä, pyydä lääkäriltä rauhoittavia. Ihan kaikkea ei sentään tarvitse kestää.
mutta toleranssi on jo korkea ja täytyy pitää välillä taukoa.Pahimmat päivät nukun Seroguelin avulla.Siis Se ero guel ja loput varmaan arvaatkin.Nuorempana etsin iloa mitättömän pienistä asioista.Nykyään päinvastoin.Eläkepäivänä riittää säpinää kun saan edes ostaa vähän jotain uutta.
No ehkä sun kannattaisi ajatella että se on vaan taikauskoa, turha siis pelätä päivämääriä yms.
Jos on masennusta/ahdistusta, niin ihminen voi kohdistaa sen pelkonsa vaikka tuollain.
Eli muuta tekemistä ja ajateltavaa. Positiivisuutta ajatuksiin, jos ei ajattelisi ekana huonoja vaihtoehtoja vaan ne hyvät.
millaista on sairastaa kroonista masennusta.Itsemurha ja lottovoitto käyvät mielessä vuoron perään.Mutta kiitos huomiosta.Kun olin terve,ajattelin niinkuin sinä,eivätkä synkät ajatukset kiertäneet kehää mielessä.Kaikkein paras lääke minulle on työ,olen ehkä 8 tuntia viikossa työkykyinen ja se aika menee siivoamiseen.
toistuva sen sijaan löytyy..Pitkäaikainen=dystymia.Virallinen ICD-luokitus EI tunne sellaista diagnosia kuin jatkuva depressio.
Voisiko sinulla Lapislazuli olla syklotymia?Onko sen mahdollisuus suljettu pois.
Edellinen kirjoittaja oli aivan oikeassa, ei ole olemassa sellaista diagnoosia kuin krooninen masennus.
vilkaissut vuosikausiin.Onhan niissä psykiatrin lausunnoissa virheitä ja valehteluakin,mutta milläs sen todistat?Invalidiliiton työklinikka esim. kiireissään(luulisin) kertoo,että olen sisarussarjan neljästä lapsesta nuorin,vaikka olen vanhin.Ja ikäero on aika iso seuraavaankin.Olen niin masentunut etten jaksa edes kuvitella,että menisdin tutkimaan potilastietojani ja vaatisin muutosta.Toisaalta minulla on niin hyvä ns. itsetunto että minulle on yksi paskan hailee mitä satuja minusta on sepitelty.Pääasia,ettei tarvi tehdä töitä kun ei pysty.Oma diagnoosini on:Burn out ja eschaustio.(toivottavasti ymmärrät sanat,en muista kuinka ne kirjoitetaan)ja persoonallisuudeltani olen muista poikkeava,muttei se näy juurikaan ulospäin.