Eikö Ilomantsissa ole enää mitään positiivista? Taas paikallinen lehti julkaisi lähes koko sivun jutun jossa mustamaalattiin Ilomantsia erään muualta tulleen suulla ja toimittajan/ toimittajien siunauksella.
Eikö Ilomantsissa ole
asenneilmapiiri
201344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ole niiden syy, jotka eivät ole sitä aikaansaaneet. - Mutta kyllä siellä minunkin mielestä olisi kehittämisen varaa. Sitäkään harrastajakirjoittajien ryhmää ei näytä olevan enää siellä.
Moni eläkkeelle päässyt saattaisi tulla sinne juurilleen, jos uskaltaisi. Mutta siellä taitaisi olla kohtelu kuin tunkeilijalle, toivoteltaisiin lähtemään takaisin, jos sattuisi kyselemään hoitoa ja kehittäviä harrastuksia.
Tuota samaahan kirjoituksen sankarikin väittää: kohtelu kuin tunkelijalle. Saapuu kylään ja heti on portit kiinni ja pöngät paikallaan. Aivan silkkaa teurastusta! Ei mies osaa itseensä katsoa mitä on tullut tehtyä että moisen kohtelun on ansainnut.
Kyllä Hilkka Kuuselaa kaivattaisiin: hänellä oli sentäs silmät päässä ja tuntuma oman alueensa ihmisistä. Osasi löytää sen valoisan puolen asiassa kuin asiassa.
ei ole ollut vaikeuksia niinkään kaltaisteni parissa kun olen käynyt siellä. Kammoan paikkakunnan henkeä siltä osin mikä tuli esiin kun kiinnostuin äitini voinnista ja yritin olla hiukan hänen tukenaan. Tulin tuntemaan koneistoa, jolle äitini ja minä olimme roskaa.
Minusta tuntui kuin äitini olisi ollut siellä vanhoilla päivillään sadistien kiusattavana, ja palkatut työntekijät vain noudattivat heille annettuja ohjeita.
taisi olla enempi kirjoittamisesta, taiteista ja muusta kulttuuripuolesta kiinnostunut.
Voisitko kertoa yksityiskohtaisemmin miten tuo kammottava henki ilmeni?
oli niistäkin kiinnostunut
äitini pitkäaikaisen vatsakivun syytä ei selvitetty. Kun hän yritti saada apua, häntä oli kielletty tulemasta terveyskeskukseen ainakaan kolmeen kuukauteen.
Lopulta hän oli tuskissaan pyörinyt lattialla puolitoista vuorokautta, ja kun kukaan soittanut hänelle taksia tai ambulanssia, hän oli lähtenyt yöllä kävelemään terveyskeskukseen. Matkalla oli joku koira ärhennellyt hänelle, mutta jotenkin hän oli päässyt sen ohi ja päivystävän lääkärin vastaanotolle.
Hänet oli samantien lähetetty keskussairaalaan, jossa oli todettu tulehtunut sappi ja josta tulehdus oli levinnyt haimaan.
Leikkauksessa poistetusta haiman osasta johtui, että hän joutui loppuiäkseen diabetes -lääkitykseen.
Äitini toivuttua leikkauksesta, muutama vuosi sen jälkeen terveyskeskuslääkäri oli yksissätuumin äidin miehen kanssa lähettänyt äidille ambulanssin, jonka olisi muka pitänyt viedä äiti Paiholaan ja jonne äiti ei halunnut mennä.
Äiti oli joutunut pakenemaan ja olemaan koko päivän tavoittamattomissa. Kun hän oli illalla uskaltautunut tulemaan lepäämään, jo kohta oli ambulanssi jälleen ollut paikalla. Onneksi sen henkilöt olivat olleet täysjärkisiä, eivätkä olleet pakottaneet häntä lähtemään.
Tuon jälkeen äitini oli luonani kuukauden, jona aikana näin hänen olevan samanlainen kuin ennenkin, vähän raihnaisempi vain.
Äiti ei ollut tietoinen siitä miksi häntä oli jahdattu, joten soitin hänen lääkärilleen ja kerroin havaintoni ja kysyin syytä. Lääkäri sanoi äidin olleen mustasukkainen.
Äiti kertoi, että hänen miehensä (leskeksi jäänyt äitini oli avioitunut leskimiehen kanssa, joka oli mitä oli) oli illalla katsellut kuutamoa naapurin naisen kanssa ja syleillyt tätä, josta syytä hän oli avannut oven ja huutanut heille jotain. Tämän oli äidin mies saattanut lääkärin tietoon ja eikös vaan alettu lääkärin mahtikäskyllä jahdata vanhaa ihmistä. Ja siihen löytyi ambulanssikin!
En usko, etä äitini oli sairaaloisen mustasukkainen, ei ollut ainakaan silloin kun isä eli. Mutta hänen tokamiehestään oli ainakin joku naapuri kertonut äidille, että mies oli ollut sairaalloisen mustasukkainen ja väkivaltainen jo ensimmäisessä avioliitossaan.
Ja kuulin eräältä henkilöltä äidin miehen olleen metsässä kyttäämässä kun veljeni perheineen oli lomalla ollessaan vienyt äidin lapsuudenkotiimme.
Kun äitini oli kuukauden luonani, hän palasi takaisin Ilomantsiin, ja ymmärrän sen sillä hän oli aina asunut siellä.
Sitten kotiavustajat pääsivät jatkamaan. He olivat kaksin molemmissa käsipuolissa taluttaneet äidin miestä saunaan ja äiti oli kävellyt perästä. Koska äidilläni oli ollut huimausta jo pitempään, hän ei olisi edes tahtonut saunaan, mutta se oli pakko.
Kerran hän oli ollut kaatumaisillaan päin kiuasta, mutta hänen miehensä oli ottanut kiinni. Se ei ilmeisesti ollut kuulunut avustajien työtehtäviin.
Tapauksia oli muitakin. Tällaista suhtautumista tarkoitin, jota kerroin kammoksuvani.
Älä mene sinne siellä nussitaan eläköityvät ensimmäiseen puuhun
En ainakaan itse ole kokenut tervetulleeksi paikkakunnalle. Ensimmäisenä viikonloppuna minut hakattiin ravintolan kupeella enkä sen jälkeen ole sinne poikennut. Paikkakunnalla on hyvin vähän ikäistäni nuorempaa porukkaa ja heidän kanssaan on vaikea päästä juttuun. Ihmiset ovat täällä nurkkakuntaista omaan napaansa tuijottavaa väkeä. Kateus on yksi pahimmista puolista. Kenties kateelliset naapurit ovat selitys Pogostassa tuntojaan selvitelleen miehen ongelmille. Nokkimisjärjestys on jo olemassa kun muualta tuleva saapuu yhteisöön sotkemaan totuttuja kuvioita synnyttäen tietämättään jännitteitä joista vieraan on vaikea päästä heti selville ja nähdä kenen varpaille on milloinkin polkemassa – mene ja tiedä! Joka tapauksessa vain kaupan kassoilla olen saanut kokea myönteisiä elämyksiä paikallisista ihmisistä: sehän on ympäristö, missä yhteisöllä ei ole niin suurta merkitystä. Joka tapauksessa eläkepäiviä en tänne jää viettämään enkä suosittele muillekaan tänne muuttoa harkitseville toteuttamaan haavettaan.
tyhmyyttä ja rasismia on kaikkialla. Täälläpäin (etelämpänä) muuan nainen puhui käynnistään Mikkelissä ja Kuopiossa. Kahvitauolla hän paheksuan päivitteli muille työntekijöille, että "kun ne pienet lapsetkin sitä savoo vääntää". :D
Savvoopa hyvinnii, mitenkäs muuten?
Harva tunnustaa kadehtivansa – edes itselleen. Kateus etsii keinoja päästä purkautumaan hyväksyttävällä tavalla ulos ilman että asianomainen itsekään aina huomaa mitä on tapahtumassa. On sanottu että itäsuomalainen kateus poikkeaa länsisuomalaisesta. Minä luulen, että tuo alla oleva pohjalaisen yrittäjän suomi24 sivuilla ilmaisema ajattelutapa ei ole näillä idän kulmilla kovin yleinen:
”Täällon aina yritetty tehty ja joskus pärjättykin. Ja jos joku pärjää, niin toiset yrittää laittaa peremmaks, eikä ruikuta jotta voi-voi ku sillä menöö hyvin ja ittellä huonosti.”
Euro -avustusten hakeminen oli uutta ja sitä haettiin Ilomantsiinkin (työllisyyden hoitoon), siitä kirjoitettiin Kouvolan seudullakin jossain sanomalehdessä. Kirjoitus oli kateuden sävyttämää, luin siitä, että tekisivät itse niitä työpaikkoja kuten muutkin.
Tuosta kului vain muutama vuosi kun Kouvolan seudullakin alkoi olla Eurotukena makaroonien ja ryynipussien jakelua.
Minulla on se käsitys (oikea tai väärä), että valtiovallan taholta estetään itärajaseudun teollistumista. Sikäli kun valtiovalta estää työllistymistä, eikö myös vastuun ottaminen kuulu sille ja näin ollen Ilomantsilaisten valittaminen on perusteltua toisin kuin Pohjalaisilla, jolle suunnalle veromarkkoja syydetään paljon helpommin.
Tuo paikallislehden juttu kertoo karun totuuden ilomantsista :D
Toisessa ketjussa puhutaan ilomantsin epämääräisestä ilmapiiristä, ja tuo kirjoitus tuo sitä hyvin esiin...
Väittäisin jopa, että nuo samat virkamiehet ovat edelleen niissä tehtävissä joissa olivat jo 15v sitten... sanomassa ei ja lupaamassa hoitavansa asiaa -lol-
”Elonkorjuun alkoi välittömästi. Mutta jostakin syystä alkoivat vaikeudetkin. Vaikka viljankuivaamo sijaitsi tuossa äärellään, ja pönkä oli ovella suurin piirtein koko syksyn, minulle kerrottiin sen olevan varattu. Kiersin sitten kolmen muun kuivaamon palveluja hakemassa, muistelee X.
Kun viljat olivat laarissa, ja uusi isäntä alkoi niiden jauhamisen, ilmaantui postilaatikkoon postimerkitön ruskea kirjekuori, jossa ilmoitettiin, että kaikki lähitienoolla sattuvat kotitalouskoneiden ja sähkölaitteiden rikkoontumiset tullaan veloittamaan X:ltä.
-’Kysyin sähköyhtiöstä, että pitäälö tämä paikkansa. Kaveri siellä sanoi, ettei se ole käyttäjän ongelma, jos alueella on heikot sähkölinjat. Tuodaan uusi muuntaja, niin vika korjaantuu.’
Kun X alkoi vuokrata lisää peltoalaa, tuli Tohmajärveltä asti puhelu, jossa hänen kerrottiin olevan erityistarkkailussa.
- ’En kelvannut edes maamiesseuran perunannostokonekimppaan. Perusteluna oli se, että voin hyötyä osakkuudesta muita enemmän, kertoo X.’”
Näin paikallinen lehti kertoo alueen erikoisesta ilmapiiristä. Tuossa vain osa litaniaa. Me ilomantsilaiset olemme vähän erikoista porukkaa kuten tuostakin käy ilmi. YOU HAVE BEEN WARNED!
but it's gone!
http://www.youtube.com/watch?v=bgGySNDAO7Y
Juttelin tuossa naapurikylän yrittäjäpariskunnan kanssa puheena olevasta jutusta ja he eivät kyllä koe joutuneensa samanlaisen kohtelun kohteeksi kun perustivat muutama vuosi sitten paikkakunnalle yrityksen ja jatkoivat samaa työtä mitä edellisessä paikassa olivat tehneet. Voihan tietysti olla että toimittajan kanssa juttusilla mieleen tulee seikkoja joita muuten ei tavan arjessa kehtaa mainita. Kuitenkin nostan hattua tuolle henkilölle joka Pogostassa rohkeasti uskaltautuu puhua omista vaikeista kokemuksistaan yrittäjänä Ilomantsissa enkä epäile yhtään etteikö asia olisi juuri noin. Ilmaan vaan jää kysymyksiä kun ei tuollaiseen ole törmännyt että mitkä mahtavat olla lehden taka-ajatukset otsikoidessaan ja yleistäessään yksittäisiä tapauksia.
Oiskohan Ilomantsin kunnan sivuilta tämä juttu asenneilmapiiristä:
http://www.yhdenvertaisuus.net/tikapuut/asenneilmapiiri.html
kyyläperse
kuolet kohta virukseen ei sinua kukaan hoida ei teillä ole edes lääkäreitä.
Eikä tuu olette konkurssikunta varaton rahaton
koittakaa raapia rupenne itse..
huhu kertoo, että paikallisessa lehdessä olisi taas sivuttu kunnan ilmapiiriä? Osaako joku kertoa tarkemmin aiheesta kun en saa käsiini ko tuotosta.