Olen varattu, mutta tunteet tätä miestä kohtaan eivät ole enää voimakkaita. Nykyään satunnaisia riitoja (ei kyllä kauhean pahoja), ahdistusta ja painostusta miehen taholta. En enää tiedä mitä tunnen häntä kohtaan! En halua menettää häntä, mutta en tiedä onko hän se "elämäni mies". Toisaalta haluan pistää poikki, mutta kun kuvittelen että hän seurustelisi jonkun muun kanssa niin se tuntuu musertavalta ajatukselta... Taidan siis rakastaa häntä. Voiko ihminen rakastaa kahta ihmistä yhtäaikaa?
Mielessäni on pyörinyt viime aikoina yhä enemmän ja enemmän tämä toinen mies. En saisi tuntea häntä kohtaan niinkuin tunnen, sillä olenhan varattu. En vain pysty tukahduttamaan tunteitani häntä kohtaan, vaikka olen kuukausia yrittänyt. En halua kenenkään loukkaantuvan, mutta kävi miten kävi, jotakuta sattuu. Tiedän että teen mitä teen, minuun sattuu aivan helvetisti :(( Tunteeni ovat yhtä sekamelskaa! En tiedä mitä minun pitäisi tehdä.. Kyse ei voi olla enää pelkästä ihastumisesta, sillä tämä toinen mies on pyörinyt mielessäni jo kuukausia. Nykyään nämä päässäni pyörivät ajatukset haittaavat jo normaalia elämääni. En pysty nukkumaan. Itken, kun tuntuu niin pahalta... En saa ajatuksiani irti tästä asiasta.
En tiedä määritelläänkö toisen ihmisen ajatteleminen ja tällaiset tunteet häntä kohtaan pettämiseksi. Yksi asia, mikä on aivan varma, on että en tee toisen kanssa mitään, jos olen varattu. Eli en halua pettää kumppaniani.
Auttakaa minua :´(
Mielessäni on pyörinyt viime aikoina yhä enemmän ja enemmän tämä toinen mies. En saisi tuntea häntä kohtaan niinkuin tunnen, sillä olenhan varattu. En vain pysty tukahduttamaan tunteitani häntä kohtaan, vaikka olen kuukausia yrittänyt. En halua kenenkään loukkaantuvan, mutta kävi miten kävi, jotakuta sattuu. Tiedän että teen mitä teen, minuun sattuu aivan helvetisti :(( Tunteeni ovat yhtä sekamelskaa! En tiedä mitä minun pitäisi tehdä.. Kyse ei voi olla enää pelkästä ihastumisesta, sillä tämä toinen mies on pyörinyt mielessäni jo kuukausia. Nykyään nämä päässäni pyörivät ajatukset haittaavat jo normaalia elämääni. En pysty nukkumaan. Itken, kun tuntuu niin pahalta... En saa ajatuksiani irti tästä asiasta.
En tiedä määritelläänkö toisen ihmisen ajatteleminen ja tällaiset tunteet häntä kohtaan pettämiseksi. Yksi asia, mikä on aivan varma, on että en tee toisen kanssa mitään, jos olen varattu. Eli en halua pettää kumppaniani.
Auttakaa minua :´(
Vastaukset 17
Vanhimmat
jolla samanlainen tilanne kestänyt jo vuosia, ei toivoakaan enää että saisin itselleni sellaisen järjen päähän etten ajattelisi sitä toistakin, luovutan ja elän niinkuin kortit on annettu, that´s it...
jolla samanlainen tilanne kestänyt jo vuosia, ei toivoakaan enää että saisin itselleni sellaisen järjen päähän etten ajattelisi sitä toistakin, luovutan ja elän niinkuin kortit on annettu, that´s it...
Kamala tilanne.. tuntuu hyvin ahdistavalta, että jotakuta sattuu. Jos ei minua, niin sitten häntä. Ja jos ei häntä, niin sitten minua. Miksi ihmissuhteet ovat niin vaikeita..?!
Kertomasi mukaan et saa itteäs enään irti tästä toisesta miehestä, etkä taida siitä päästä ylitse. Onnistuuko se sitten milloinkaan, siinäpä kysymys? Kahta et voi rakastaa, tietääkö tämä toinen tunteistasi?
Sinä elät vain kerran täällä, teet niin kuin parhaaksi näet itsellesi tehdä. Sillä vain sinä yksin sen voit päättää! Turha katua tekemätöntä myöhemmin... Huomattu on todeksi.
Aina pitäisi ajatella näin-
Älä tee toiselle sitä mitä et tahtoisi itsellesi tehtävän.
Haluaisitko että tuo (se toinen) rakastamasi
ihminen olisi sinulle uskoton?
Paitsi tietysti, jos siinä uskottomuudessa on jotakin niin kiehtovaa.
Tiedän, että kumppanini on ajatellut muitakin. Ts. ihastunut. Hän on kertonut sen minulle. Tämä ei ole hänelle kosto, vaan en vain voi ajatuksilleni mitään vaikka yritän niin helvetin kovasti. En aio pettää häntä, vaan yritän unohtaa sen toisen. En vain tiedä kuinka pystyn siihen.
EROTKAA, älkää jauhako. Ei se erominen niin vaikeeta ole, eikä ihminen voi kahta rakastaa.
Erotkaa. Niin mä teen, koska tykkään toisesta, tosin päätin erota jo ennen ihastumista toiseen. On väärin olla jonkun kanssa, jos tykkää toisesta.......vaikka ei tätä toista saisikaan.
Erotkaa, jos ette ole varmoja, tämä on tosi. jos on hyvin nuori, ei tätä tajua...mutta tosi on. "Puolisonnekin" on oikeutettu oikeaan rakkauteen, ja sitä ei teiltä saa, jos täällä pyörii. Piste.
piti mun sanomani edellisessä
Tämä asia ei ole niin yksinkertainen.. Älä lue näitä viestejä, jos sinulla ei ole muuta sanottavaa (en yritä mitään riitaa haastaa, älä ymmärrä väärin).
Mun mielestä on ihan oikeesti väärin, että elää parisuhteessa ja antaa toisen ymmärtää, että rakastaa. Vaikka tunteet olis omistettu toisella. Haluaisitko itse, että sulle teeskenneltäs elämäsi tärkeintä suhdetta.
en haasta riitaa, mutta tää on mun mielipide. Vaikka en itse ole ihan vielä eronnut, mutta tiedän ettei tunteet ole hänelle, joten pois poikkeen.. Ja ei riitaa, ihan mielipide vaan.
Tiedän sen, ja olen samaa mieltä kanssasi. Tunteeni ovat tällä hetkellä vain todella sekavat. Vielä pari viikkoa sitten uskoin vakaasti, että pystyn unohtamaan tämän toisen, mutta en ole enää ihan varma. En vain halua tehdä mitään peruuttamatonta ja lopettaa suhdetta kumppanini kanssa, sillä välitän hänestä oikeasti, ja tunteeni häntäkin kohtaan ovat syviä. Yritän selvittää itselleni, onko se vain rakkautta vai pelkästään jonkinlaista kiintymistä (tunnen häntä kohtaan kyllä intohimoa, en tietenkään kuitenkaan samalla tavalla kuin suhteen alussa, mutta se on normaalia). Tiedän, että tätä ei voi jatkaa pitkään ja minun on päätettävä.
samantapainen tilanne tällä hetkellä.pitkässä suhteessa joka ei enää toimi,itse asiassa ei ole aikoihin toiminu, ja kiikarissa on uus. mun on helppo olla tän toisen kanssa ja olen rakastunut joten viisainta kai olis lähteä.mitä siinä toisaalta menettää jos nykyinen suhde kerran ei toimi.elämä on liian lyhyt hukattavaksi.jäädä roikkumaan johonkin josta ei saa mitään muuta kuin pahan mielen.aina jotakuta sattuu mutta pitääkön sen olla juuri sinä?itseäänkin saa ajatella.
Siis tiedätkö onko tällä "toisella" tunteita sinua kohtaan? Jos hän tuntee samoin kuin sinä, niin silloin on tosiaan paha tilanne. Toisaalta jos hän ei tunne sinua kohtaan kuin pelkkää kaveruutta, niin siloin sinun on vaan kestettävä... Kuten jo mainittiin elät vain kerran, joten päätös on sinun. Harkitse tarkoin ja tee siirtosi muuta ei voi sanoa.
Näyttää siltä, että hänkin tuntee jotain minua kohtaan. Ei ole sanonut niin, mutta katseet ja eleet antavat niin ymmärtää.
Ja yritän nyt selventää, että en ole näitä tunteita toivonut itselleni! En todellakaan. Rakastan ja välitän kumppanistani (emme ole naimisissa kuitenkaan) todella paljon, mutta en tiedä minne suuntaan lähtisin.. Enkä todellakaan halua pettää häntä. Päätökseni on, että toisen kanssa ei voi olla, kun elää suhteessa toisen kanssa. Toivoisin siis, että ette töksäyttäisi asioita "EROTKAA, se siitä" -tyyliin, sillä se ei todellakaan ole mitenkään niin yksinkertaista.
Viestini tarkoitus on lihinnä koettaa purkaa ajatuksiani, että voisin tehdä jonkinlaisen päätöksen. Toivon että ette tuomitse minua, sillä olen jo itseni tuominnut ja syytän itseäni tunteistani..
Esim. voisit puhua sen toisen kanssa ja kertoa että on parempi ettei enää pidetä yhteyttä. (siis jos nyt ylipäätänsä pidätte yhteyttä).
Mutta helppoahan se ei ole...