Ne ketkä eivät ole edes vähän varovaisia metsässä petojen suhteen ole, eivät taida ikinä metsissä käydäkään. Enkä tarkoita takapihan metsikköä, vaan tavallista kunnon metsää. Itse kävisin ainakin enemmän/syvemmällä metsässä marjastamassa, jos ei niitä perkuleen karhuja olisi olemassakaan.
Vai ette pelkää?!
seitkytseittemän
432645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Metsässä ollaan eläinten reviireillä ja tonteilla kylässä!
En pelkää karhuja enkä muitakaan, koska niitä on niin vähän että todennäköisyys niiden kohtaamiseen on pieni nykyään.
Eläimet myös haistavat pelon, joten turvallisempaa on olla rohkealla mielellä kuin pelätä.
Kunnioitan kaikkia eläimiä, ja uskon että eläin vaistoaa myös sen. Uskon että karhu antaisi minun olla ihan rauhassa ellen ärsyttäisi sitä kohdatessamme.
Keväisin on kyllä hyvä muistaa että niillä on niitä pentuja, ja ne suojelevat niitä liian lähelle tulijoilta.
Jossainhan tehtiin sellainen testi että 2 tyttöä meni radiolähettimet kaulassa kohti karhun (jolla myös oli lähetin)aluetta, ja ruudulta sitten nähtiin että karhu lähti hyvissä ajoin pois ihmisten tieltä ennenkuin he ehtivät havaita siitä karvankaan vertaa.
Mielestäni susia karhuja ilveksiä ahmoja,
eikä varsinkaan jääkarhuja tarvitse pelätä.
Ne kuuluvat luontoon, ja niillä on yhtälainen
oikeus elää kuin ihmisilläkin. Olen itse
ollut pari kertaa karhun kanssa näköetäisyydellä
vastakkain, ja karhut nopsaan häipyneet.
Kyllä tänne Suomeen sopii susia ja karhuja,
sekä lisää ihmisiä.
Juu ei se todennäköisyys suuri ole, mutta eipä se muuta tarvitsekaan kun sen yhden kerran kun jäät tahtomattasi ja tietämättäsi emon ja pentujen väliin.
Siinä menee sitten pahimmassa tapauksessa koko elämä, niinkuin sille eräälle lenkkeilijälle muutama vuosi sitten kävi.
ei silti ole tyhmää varautua, omalla asuinkuntani lähistöllä on koiria sudet vieny/raadellut ja liikkuu ihan tässä 30/50km säteellä. en kovin mielelläni koirani kanssa metsään lähtisi, vaikka olisi metsästysase mukana.
Olen liikkunut luonnossa koko ikäni. Harrastukseni ja nykyinen työni ovat sellaisia että metsässä tulee liikuttua lähes joka päivä, täällä kainuussa "pahimmalla" petoalueella. En ole vielä tullut syödyksi. Muutaman kerran olen ollut muutaman kymmenen metrin päässä karhusta, lisäksi veikkaan että on ollut lukemattomia kertoja jolloin karhu on tiennyt minusta mutta minä en karhusta. Samoin luulen että on susien laita. Tämä petojen pelko on vähän semmosta turhaa hötkyilyä, tietenkin asutuskeskusten liepeillä liikkuviin petoihin pitää suhtautua pienellä varauksella. Veikkaan että keskiverto urbaani luonnossaliikkuja pitää sen verran meteliä mennessään että elukat osaavat väistää hyvissä ajoin. Rohkeasti vaan metsään ulkoilemaan.
omassa pihassa mökillä oli karhu pentuineen.eipä paljon naurata,näsäviisaat voi pilkata miten tahtovat. tosi tilanne säikäyttää vahvemmankin uroksen joko sitten naisen.naapurin kanssa vielä seurasimme jälkiä mökin taakse .enpäs enää lähde yksin ulos minnekään,kyllä se sen verran pelottaa.
Kyllä minä kunnioitan petoja, ja varsinkin,kun ne ovat tehneet täällä tuhojaan.Alueella, missä asun, on arviolta 9 kpl susia ja jokunen karhu.Ei minulta marjat tänäkään syksynä metsään jäänyt, vaikka löysin tienlaidasta sudenjäljet.Pimeällä, enkä hämärällä uskaltaisi metsässä liikkua tai ainakin olisi turvaton olo.Marjastamassa olin toisen henkilön kanssa, jolloin tulee sen verran ääniä, että toivottavasti sudet väistävät.Liika on aina liikaa, vaikka pedot kylläkin kuuluvat luontoon, mutta silloin kun niistä on huomattavaa haittaa ja vaaraa, pitäisi saada ainakin muutamalle kaatolupa, sillä ne liisääntyvät kuitenkin joka vuosi.
Pelle ei pelkää, mutta aika moni marja-akka ja -ukko jättää harrastuksensa vähille, mutta suurin pelon tai inhotuksen aihe ovat hirvikärpäset. Mustikka-ajan alussa "hirviökärpäsiä" ei vielä ole ja ensimmäisten yöpakkasten tullen ne ovat kohmeessa, joten puolukkaan ja karpaloon vielä pääsee. Karhut ja sudet eivät paljon pelota kaupungissa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomen metsissä niitä riittää. Kysykää vaikka pelastuskopterien lentäjiltä, ilmasta ne nallet näkee hyvin. Rohkeimmat citysankarit voivat mennä telttailemaan vaikka Ilomantsin korpeen, koiraa ei pidä ottaa mukaan, muuten löytyy aamulla puudelista vain kasa karvoja ja ehkä hihna.
...olen nyt reilut 10 vuotta lenkkeillyt metsissä ja hirviä lukuunottamatta en ole mitään eläimiä(jäniksiä ei lasketa)nähnyt. Hevosen kanssa on turvallista liikkua,koska se haistaa kaikki hajut. Onhan se voinut haistaa pedonkin,mutta aremmat ovat kaikonneet.Hirvikärpäset ovat kaikkein kamalimpia nyt. Liikenneonnettomuuksissa kuolee lukemattomia ihmisiä ja silti menemme tielle. Jos muutama ihminen joutuu karhun hampaisiin,koko Suomi kohahtaa.
Olen työssäni metsänmittaajana vuodesta yli 100 päivää metsässä. Enimmäkseen ihan kunnolla salolla. Eikä ole vielä tullut mieleen petoelukoita pelätä! Vaikka siltäkin alueelta missä viikolla olin on varmoja susi-ja karhuhavaintoja. Hirvi sen sijaan on meinannut tulla päälle!
Metsässä kulunut pitkälle yli 30 vuotta töissä. Kerran olen karhun nähnyt auton ikkunasta yli 200 metrin etäisyydeltä. Olipa hauska nallea katsella.
Karhut eivät pelota, mutta hirvet ovat pirun vaarallisia liikenteessä. Monet kerrat on kolari ollut hiuskarvan päässä.
Hirvet pitäisi ampua joka sorkka, niin vaarallisia ne ovat !
Älkää hyvät ihmiset turhaan karhuja pelätkö. Hirvi tappaa liikenteessä !
tuskimpa täällä tarvitsee pelätä mettien eläimiä,eiköhän ne pelkää enenpi meitä.itse olen kulkenut kohta viisikymmentä vuotta metsissä ja eipä vielä ole tarvinnut pelätä.En kyllä omaa koiraani päästäisi täällä metsään, koirien päälle sudet käy se on jo nähty monta kertaa olen oulunläänistä kiitos susi-pulliaisen, suurin osa susista ovat niin sanottuja pantasusia ovat jopa kulkevat viiden laumassa ja nykyään jahtaavat koiria.Paikallinen nimismies jopa sanoi ettei päästäisi koiraa metsään.Sudet kulkevat jo viiden metrin päästä taloa.eihän ne ihmisen päälle käy,semmoista asiaa ei ole ikinä todistettu,tiedän kyllä vanhoja juttuja kuinka susi on syönyt lapsia huuhaata ihan varmaan.Mutta haluan mielipiteitä tähän pantasusi asiaan niitä rupeaa olemaan liikaa tinakin täällä oulunläänissä,joku raja pitäisi olla niitäkin voisi metsästää tietyn määrän niin kuin muuallakin.Että voisi ajokoiran tai hirvikoiran päästää metsään tekemään työtään tarvitsematta pelätä palaako koira vai löydätkö koirastasi pelkän pään
kun takapihalla viheltää karhu ja 12 senttiset sudet jäljen pihassa, oppi olemaan varovainen. kaikki kaupungissa, ei tosin keskustassa (25 km Tampereelta).. ensimmäisen karhun näin 1970 -luvulla ylittävän pikatien. huoltoasemalla nähtiin emokarhu pentujen kanssa.. kukaan ei ole nähnyt karhunraatoa, saati ampunut karhua vuosikymmeniin. kyllä niitä on ja kun vanhimmista tulee citykarhuja eli eivät enää luonnosta saa ruokaansa, ne ovat asuinympäristön roskapöntöillä ja siitä on lyhyt matka kotiovellesi
täällä ylä-savon alueella olen lapsuuteni viettänyt ja ei näitä lehtiin ole ilmoiteltu.hirvien "polku"kulkee tosta 200metrin päästä ja karhut perästä.susikin nähty kilometrin päässä linnuntietä.metsässä vaan pidettävä ääntä ja marjassa kuljetaan kolmen hengen voimin.penskana sitä ei hoksannut pelätä elukoita.jokunen kerta tuli ravattua naapurin iso metsä läpi,yksin.koulutie vajaa kolme kilometriä.vaan onhan täällä niitä vaarattomia petojakin nähty kettu,metsäkauris,supikoira ja jäniksiä valtavasti kesäisin.
En mitenkään ymmärrä kuinka uskallan arkiaamuisin töihin lähtiessäni käydä auton rattiin (yleinen kulkuneuvo ei käytettävissä)kun liikenteessä kuolee vuosittain muutama sata ihmistä, siinä joukossa voin olla itsekin jonain päivänä. Työpäivieni stressin ja elämäntapanikin johdosta vietän iltoja ja viikonloppuja metsissä samoillen. Metsissä olen turvassa, liikenteessä en. Lähes päivittäin liikenteessä koen riskiohituksia jolloin joudun väistämään penkalle ja hiljentämään että nykyelämän luonnosta vieraantunut kaahaajat voisivat toteuttaa elämäntapaansa aiheuttamatta isompaa vahinkoa.
Olen törmännyt vaelluksillani karhuperheeseen ja vielä olen hengissä. Ei kannata törttöillä herrakansana metsissä eikä myös maanteillä. Kaikille riittää tilaa. Marjat voi kerätä rauhassa niin karhut kuin ihmisetkin.
Menkää metsään, se rauhoittaa.
t. vaeltelija metsissä ja teillä
ihme jos ei susilla ja karhuilla ole oikeutta liikkua enää metsissäkään...!!!!
on täällä meilläkin nähty susi ihan tänä vuonna kaupungin laitamilla asuin alueen lähellä..
eikä kuule yhtään pelota mennä marjaan !!
Olen metsissä liikkunut ilman koiria ja koirien kanssa melkoisen kauan ja ei kukaan ole vielä tullut ehdottelemaan että jos suostuisimme lounaaksi. Joskus koirien käytös kertoo, ettemme ole yksin, mutta ei kuitenkaan ole törmäyksiä tullut paitsi pari kertaa karhunjätökseen ja pari haaskaa löytynyt. Tosin mulla on koirat kytkettyinä joten paha niitä on kainalosta hakea. Terve petoeläin väistää ihmistä jos suinkin voi..äänekästä menoa vaan että varoittaa tulostaan ajoissa.
"Kaupungin laitamilla"....! Niimpä, sitä juuri EN tarkoittanutkaan. Vaan kunnon metsää.
suomen luonnossa en mitään muuta eläintä..Susia en pelkää..Jos olen menossa mettään jossa voisi olla karhuja,niin koiran otan aina mukaan,sillä koira ilmoittaa kaikesta mitä itse ei ehkä huomaisi..
Susi kyllä pelkää ihmistä..Mutta karhu ei..varsinkaan jos sillä pennut tai hyvä ruoka-apaja..
on nähnyt karhun luonnossa?joo,voipi onnitella ihan itseään koska kovasti harvinaista herkkua se on.sutta en ole nähnyt mutta ilveksen,ketun,
mäyrän ja karhun kyllä.
toi petopelko liittyy mun mielestä kuolemanpelkoo
ja se ei oo mitenkää ollu enää näissä keskusteluissa suhteessa siihen.kuolema on ihan luonnollinen asia,koskee meitä kaikkia ja mää oon ainaki aatellu et jos se tulee vaikka karhun kanssa painiessa niin paljon komiampi se lähtönä ois kuin vaik kitua 2 vuotta syöpäpotilaana.
mut nää pelot pitäs kohdata ja siin ei auta muu ku mennä pelkojaan kohti eli sinne metsään,vaikka
porukalla ensteks,vähin erin tulee sellainen tunne et ei täälloo mitää pelättävää,metässä oon pohtinu et kyllä ihmine osaa olla paljon julmempi
ku ykskää eläin,eläimet tappaa vaan nälkäänsä mut
ihminen jopa huviksee,seuratkaa vaik et mitä tälläki hetkellä maalimalla tapahtuu.
metässä pääsee myös sen luonnon kanssa yhteytee ja kuulee niinko ne omat ajatuksesa,rauhottuu ihmeesti,mullo sellane ilo ja onni ollut nähdä se karhukin ihan livenä,kunnioitus heräsi muttei missään nimessä pelko,mää luulen et se otsokin osaa väistää mua ja metässä on tilaa kaikille et
ottakaas ihan asiaksenne kävästä kahtomassa.
tv takamehtien mekatähti
se on kun ei halua karhua kohdata.
Juu kuolee liikenteessäkin porukkaa ja tupakointiin,mutta ei se sitä tarkoita, etteikö metsässä tarvitsisi pelätä petoja.
Ja sinne liikenteeseen on pakko mennä, töihin kun on päästävä.
Metsään taas menen vapaaehtoisesti, tuntuisi jollaintapaa tyhmemmältä kuolla metsässä karhun raatelema, kun on halunnut itse sinne lähteä luonnosta nauttimaan, keräämään marjoja ja rauhoittumaan.
Lapsesta asti olen karhuja metsässä pelännyt, onneksi en koskaan (vielä) törmännyt.
Koska ollaanhan metsässä karhujen reviirillä, karhujen asuinpaikalla.
Eipä olisi kivaa kerrottavaa lapsille kun äiti lähtee marjoja metsästä hakemaan, että enää ei ole äitiä, karhu raateli äidin, äiti kuoli.
Ja miksi se on niin, että aina kun joku jostain asiasta sanoo mielipiteensä, niin aletaan sanomaan juuri niin että "kuolee sitä ihmisiä liikenteessäkin?" Oikeuttaako se karhun silloin raatelemaan ihmisen?
Melkeimpä samalla periaatteella voisi syödä myrkkyä, kuollaanhan sitä kuitenkin täältä!
Kuinkahan paljon nämä karhujen ja susien suojelijat olisivat vielä petojen puolella, jos ne raatelisivat ja tappaisivat esim.oman lapsen??? Vieläkö puolusteltaisiin?
Ja sudet ovat TODISTETTAVASTI vieneet ja raadellet lapsia. Talon rapuilta esim.yhden veivät.
Tietämättömät ja huuhaaksi luulevat, ottakoon kirkonkirjat luettavakseen.
Kyllä karhukin ihmistä pelkää ja väistää aina, jos vain kuule ajoissa, että ihminen sieltä on tulossa. Siis kannattaa laittaa ihan omaksi huvikseen se tiuku saappaan varteen helisemään tai vaikka laulaa luikauttaa kovaa ja korkealta välillä. Miksihän tämä on niin vaikea juttu yleensä? Sanotaan, että kyllähän minä karhua pelkään, mutta sitten ihan ehdoin tahdoin mennään metsään hiljaa hiipimään, ihan kuin haluttaisiin yllättää se karhu ja sanoa böö?!
Ihmisillä on yleensä sellainen harhaluulo, että se pikku musti mua nyt suojelee karhulta... Voipi olla, että arka koira kieltäytyy jatkamasta matkaa ja luikkii omistajan jalkoihin haistaessaan pedon. Tästä voipi sitten kukin vetää omat johtopäätöksensä ja vaihtaa suuntaa, mutta aina koira ei toimi näin. Jos koira on irti ja luonteeltaan rohkea tai yleensäkin metsästysviettinen, se menee helposti tutkimaan hajua. Ja kas karhuhan se siinä! Ja sitten haukuttiin ja kierrettiin karhua, kunnes kontio suuttuu. No nyt musti tekee sen johtopäätöksen, että äkkiä ihmisen turviin ja koira laukkaa ihmisen jalkoihin vihainen karhu perässä. Sitten ihminen ja koira katsovat toisiaan, koira huutaa: "ammu jo jumalauta!" ja ihminen siihen: "ei mulla oo pyssyä!", että sen pituinen se.
"hmisillä on yleensä sellainen harhaluulo, että se pikku musti mua nyt suojelee karhulta... Voipi olla, että arka koira kieltäytyy jatkamasta matkaa ja luikkii omistajan jalkoihin haistaessaan pedon."
Ei se ole mikään harhaluulo,ko mun pikkukoira(kääkkä) ilmoittaa aina kaikesta epäilyttävästä haukahtamalla,tai murahtamalla.Sen takia osaan aina ennekoida tilanteen ja tiedän esim. että kulman takaa on tulossa toinen koira,tai metsässä on jokin eläin kun se ilmoittaa siitä.Ilmoittaa myös epäilyttävistä ihmisistä.,.Ei se koira oo mikään turha.Monesti ite ei huomaa kaikkea niin koira tekee sen puolest,onhan sillä paremmat vaistot ja metäski tietää että jos jokin eläin pusikos vaikka sitä ei näy..sen takia koira hyvä varoitin..
Ja metsässä ei ole vielä karhuja tullut vastaan,mutta kettuja,jäniksiä..Eikä se niiden perään lähde luskuttamaan katselee vain.. Ja jos karhu tulis vastaan varmaan lähtis haneen mut niin lähtisin minäkin..en kai mä mikää tyhmä oo,et menisin edes lähietäisyydelle..
"mut nää pelot pitäs kohdata ja siin ei auta muu ku mennä pelkojaan kohti eli sinne metsään,vaikka
porukalla ensteks,vähin erin tulee sellainen tunne et ei täälloo mitää pelättävää,metässä"
Hah,ei tuo kyllä auta,oon kokeilla,ko oltiin porukal mökil,käveltiin metäs,sit nähtiin karhunjälki,alettiin kiljuu sikana ja lähettii juoksee äkkii takasin..Ei kai kukaan oo nii hullu et lähtee seuraa niit tai alkaa etsii missä se otso on..Mul ainaki tulee heti vaisto,et äkkii pakoon ja niin kyl muilleki..(hehee,laumavaisto =D,Karhu on sen verran iso elukka,peto etten halua joutua ollenkaan edes sen näköpiiriin,kaikist pahint on viel se tieto et karhu pystyy juokseen lujaa..
Mut oikeest jos ikinä tosi paikka tulis,silleen ettei ois ees koiraa mukana. Ja karhu tulis näköetäisyydelle niin en varmaa pystyis edes juosta vaa pyörtyisin siihen paikkaan..ja sit karhu tulis ja söis mut..kiva kiva..=(
Hah,ei tuo kyllä auta,oon kokeilla,ko oltiin porukal mökil,käveltiin metäs,sit nähtiin karhunjälki
mistäpä tunnistitte sen olevan karhunjäljen?ja iha eka kerralla osu tollanen jälki eteen?sitä kun on niin monenlaisen kontion jälkeä metässä,
jopa Nokialaisen...
toiseksee tää ihminenhä on sellane luomakunnan ruunu vai mitä?eiks se oo hiukka noloa jos tällane ruunu pelekäis jotai jälkeä...
ei,kyllä se taitaa olla niin et vieraannutaan luonnosta ja kyllä nämä pelot sen saa aikaan,onko
ne miten todellisia,mene ja tiedä mutta tuntuu et
kaikkein suurinta ääntä pitää ne jotka kaikin vähiten siellä metässä kulukee,emmää sillä että
kenenkää pitäis suden tai karhun suuhun vasiten mennä mut ku se todennäköisyys on niin minimaali-
sen pieni et eihän nää jutut ole missään suhtees
siihen riskiin nähden.tälla pelottelulla saadaan sitä pelkoa aikaiseks,tiijä sitten kenen intressit siinon takana mutta tuollaista asiallista tietoa voisitten katsoa suurpedoista vaikkapa metsähallituksen sivuilta
Asun syrjäkylällä ja kuljen metsissä paljonkin. Vaellan ja marjastan, sekä lenkkeilen kymmenen kilometrin mittaista lenkkiä, joka kiertää metsässä, lähes päivittäin. Puolen kilometrin päässä kylän laidalta (siis viimeisestä talosta), karhu tappoi peuran pari vuotta sitten. Susi söi lähiseudulla koiran kolme viikkoa sitten. Ainoa mitä pelkään on, että susi tappaa hirvikoiramme. Mielestäni susi, joka on oppinut saalistamaan koiria, pitäisi hävittää, ennen kuin se opettaa tavan pennuilleen. Varsinaisestihan koira ei suden ravintoon kuulu. Pedot kuuluvat Suomen luontoon. Liika on liikaa, mutta tämä yleinen susi/petohysteria johtuu lähinnä siitä, että ihmiset ovat niin vieraantuneita luonnosta.
Itse suosittelen kiinnittämään sen pienen tiu`un saappaanvarteen marjametsällä. Ei tarvi pelätä karhua tai sutta, kun pitää ääntä metsässä. Ei kannata ruveta panikoimaan, kyllä se ihminen on edelleen tämänkin maan julmin peto! Ja sitäpaitsi on vähintään kymmenen kertaa todennäköisempää kuolla autokolarissa, kuin edes nähdä suden hännänpää metsässä.
Hei, kuulun Green Peaceen ja amnesty internationaliin ja työkseni syön ituja.
Keväällä on ratkiriemukasta, kun pääsee leikkimään söpöjen karhunpentujen kanssa. Emokarhukin luottaa minuun ja lähtee usein ravinnonhankintaan jättäen minut telmuamaan pentujensa kanssa. Meillä on sellainen keskinäinen luottamus toisiimme.
Televisiosta olen nähnyt myös suden. Ne ovat kanssa ihania. Ei niitä tarvitse pelätä.
et tän viestin kirjuuttaja ei oo hokannu et maalimassa on muitaki värejä kuin musta ja valkoinen,en kuulu kumpaankaa järjestöön et
siltä pohjalta mut tää ajatus ei vaa aukea,
anteeks maalaisuuteni!
Nämä eniten pedoista vouhottavat pelkääjät eivät todellisuudessa taida edes metsään osata, heille erämaata varmaan edustaa jo alle puolen hehtaarin metsikkö sadan metrin päässä tieltä. Itse toimin metsäsuunnittelijana, eli olen siis todella paljon yksin maastossa enkä ole ilveksen jälkiä kummempia petoeläinhavaintoja tehnyt koskaan. Kyllä pedot väistävät ihmistä, se on hyvä pitää mielessä.
Jaahas, sitä aletaan haukkumaan jo ettei edes metsään osata...
Et ole koskaan karhun jälkiäkään nähnyt? -No ei se mitään, en minäkään koskaan ole kolaria ajanut! (Joko tajuatte tyhmät vertauskuvanne esim. liikenteen vaaroista? Joku ajaa kolarin, toinen taas ei. Joku näkee karhun, toinen ei.)
Älä väitä että "kyllä pedot väistävät ihmistä" , koska se EI pidä paikkaansa. Tiedät sen kyllä itsekkin. Onhan siitä näyttöä.
Äläkä sinä esitä minulle typeriä luulojasi ellei sinulla ole oman käden tietoa asioista. Hanki ensin itsellesi metsällinen ammatti, tai vietä muutoin yhtä paljon aikaa metsässä kuin minä ja tule vasta sitten kertomaan, että väistävätkö petoeläimet ihmistä. Oman pitkän kokemukseni perusteella voin sanoa, että kyllä ne sen tekevät.
Niimpä niin...Näkee että ajattelet vaan itseäsi.
Sinä, et ole yhtä kuin muu väestö.
Suomessa on sellaisia ihmisiä, ketkä ovat karhun/susien kohtaamiksi, raatelemiksi ja jopa tappamiksi joutuneet. Tiedoksi vain.
Ja onhan se hyvä että vietät tosi paljon aikaa metsässä, etkä karhusta ole jälkeäkään nähnyt, mutta se voi osua kohdalle vaikka olisi ensimmäistä kertaa metsässä. Onko tullut mieleen..?
Edelleen; eiväthän läheskään kaikki aja kolariakaan.
Ja mikä on se minun "typerä luuloni"? Sekö, että karhu ja sudet ovat Suomessa tappaneet ihmisiä? Se tieto pitää paikkansa. Jos et sitä vielä tiennyt niin kannattaisi harkita täydennyskoulutusta.Insinööri.
"Ja mikä on se minun "typerä luuloni"? Sekö, että karhu ja sudet ovat Suomessa tappaneet ihmisiä? Se tieto pitää paikkansa. Jos et sitä vielä tiennyt niin kannattaisi harkita täydennyskoulutusta.Insinööri."
Sudet tappoivat lapsia Suomessa viimeksi 1800-luvulla, jolloin niitä oli Suomessa paljon runsaammin kuin nyt ja samaan aikaan hirvikanta oli pieni. Karhu on tosiaan tappanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa YHDEN lenkkeilijän, joka joutui lenkillään emän ja pennun väliin.
Mitä tulee minun asiantuntemukseeni luontoasioissa, niin luulisin sen olevan monikymmenkertainen sinuun verrattuna, joten en viitsi ottaa mitään kantaa heittoosi täydennyskoulutuksesta.
Metsätoimihenkilönä tunnen toki useita muitakin saman alan ammattilaisista useista eri organisaatioista.
Näissä piireissä EI KESKUSTELLA yleensä petoasioista johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että me ammattilaisina tiedämme asian oikean laidan. Eläimet väistävät ihmistä metsässä, sen pitäisi olla kaikille selvää. Vain POIKKEUSTAPAUKSISSA, jotka ovat erittäin harvinaisia, voi kohdata suurpedon luonnossa silmäkkäin. Tuntemistani kymmenistä metsäammattilaisista vain yksi on kohdannut metsässä karhun ja yksi suden. MOLEMMISSA TAPAUKSISSA pedot olivat lähteneet vinhaan pakolaukkaan ihmisen havaittuaan.
Mitä jos yksi raadeltu lenkkeijijä olisi ollut lapsesi?
Julistaisitko edelleen että metsissä on turvallista liikkua?
Kuulostaa siltä että sillä YHDELLÄ lenkkeilijällä ei ollut niin väliä.
Aivan sama vaikka tiedät kuinka paljon enemmän metsistä, se ei metsää tee silti täysin turvalliseksi liikkua. Piste.
"Mitä jos yksi raadeltu lenkkeijijä olisi ollut lapsesi?"
Mitä jos lehmät lentäisivät?
"Kuulostaa siltä että sillä YHDELLÄ lenkkeilijällä ei ollut niin väliä."
Tottakai sillä oli uhrin omaisille ja muillekin inhimillisille ihmisille väliä, koska sehän oli järkyttävä tapahtuma. POINTTI oli se, että tuollaiset sattumukset ovat ÄÄRIMMÄISEN harvinaisia ja epätodennäköisiä. Mieti nyt edes sitä, kuinka paljon metsissä liikkuu ihmisiä ja suhteuta tämä yksittäistapaus siihen määrään.
"Julistaisitko edelleen että metsissä on turvallista liikkua?"
Kyllä, metsissä on turvallista liikkua. Vai pitäisikö minunkin muka mielestäsi saada vaarallisen työn lisää. Itse en ainakaan kehtaa ottaa sellaista asiaa puheeksi esimieheni kanssa. Luulen nimittäin, että joutuisin naurunalaiseksi koko työyhteisön silmissä.
Taas ja aina vain sinä. ( "pitäisikö minunkin saada vaarallisen työn lisää").
Ai miksi lehmät lentäisivät? Etkö voi saada lapsia vai?
Tiedän että petojen tekemät ihmistapot ovat harvinaisia, mutta kukaan ei voi 100% luvata kun metsään menet, että sieltä vielä omin jaloin takaisin tulet. Se YKSI voi olla kuka vaan,milloin vaan ja se voit olla jopa sinä.
Ja miksi niitä susiakin pitää niin suojella? Täällä "häirikkösusialueella" vanhemmat eivät uskalla edes lapsia kouluun päästää ilman kyytiä,saatika pihalle päästää leikkimään ilman että joku vahtii vieressä.
Koiria on jo syöty.
Pitääkö niin tapahtua myös lapselle, ennenkuin mitään tehdään?
Minun puolesta vaikka kaikki karhut ja sudet saisi ampua Suomesta sukupuuttoon,ainakin harventaa ja rajusti. Mikä virka ja tarkoitus niillä yleensäkin on? Kerrohan nyt vielä sekin,metsäammattilainen kun olet.
No just joo. Kukahan se täällä oikein vouhottaa ja kirjoittelee lapsellisuuksia, ettet vain olisi sinä. Pakko tässä vaiheessa kysyä, että oletko edes täysi-ikäinen? Ikävä kyllä viestiesi tyyli viittaa luvalla sanoen keskenkasvuiseen ka...raan.
"mutta kukaan ei voi 100% luvata kun metsään menet, että sieltä vielä omin jaloin takaisin tulet."
Niin, voinhan tietenkin saada metsässä sairaskohtauksen, pudota kallionjyrkänteeltä tai vain murtaa jalkani jossakin kallionkolossa. Muut kuvitelmissasi olevat vaihtoehdot ovat enemmän kuin epätodennäköisiä.
"Minun puolesta vaikka kaikki karhut ja sudet saisi ampua Suomesta sukupuuttoon,ainakin harventaa ja rajusti. Mikä virka ja tarkoitus niillä yleensäkin on? Kerrohan nyt vielä sekin,metsäammattilainen kun olet"
Enpä olisi uskonut, että tuollaiseen tietämättömyyteen vielä nykyisin törmää. Mitäs luulisit tapahtuvan hirvi-, peura- ja kauriskannoille jos niin tehtäisiin?
Entä kuinka paljon luulisit hirvieläinten aiheuttamien taimituhojen kasvavan sen jälkeen?
Kuinkas paljon vastaavasti hirvikolarit lisääntyisivät?
Suomen petokannat eivät tätä nykyä ole edes läheltäkään vaarallisen suuria. Esimerkiksi Viron susipopulaatio on noin kymmenkertainen Suomeen verrattuna, mutta silti siellä ei ole tullut ihmisuhreja. En myöskään ole kuullut uutisia Venäjältä tai Kazakstanista suden tappamista ihmisistä. Näissä maissa tunnetusti susikannan suuruus on kymmeniä tuhansia yksilöitä.
Itse en todellakaan ole mikään yksisilmäinen petojen suojelija, mutta totuuden nimessä on sanottava, että niilläkin on paikkansa ja tehtävänsä ekosysteemissä, kuten lähes kaikilla muillakin eläimillä. Itse asettaisin enemmän kyseenalaiseksi vaikkapa hirvikärpäsen olemassaolon oikeutuksen. Siitäkin nimittäin yksilötasolla on enemmän riesaa metsässä kulkijoille kuin susista.
Niinhän se metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Kelaapa vaikka viestiketjua taaksepäin, niin huomaat kuka kakaramaisen tyylin aloitti.
Mutta kaikkihan me olemme erilaisia, toisilla on hirveä tarve korostaa ja tuoda julki itseään.Kuten teksteistäsi tulee ilmi.
Kuinkakohan paljon sieltä Venäjältä ym. tulee muutenkaan tietoa ihmisten kuolemista ja niiden syistä?
Mikä mielestäsi kirjoituksessani oli niin lapsellista ja "vouhotusta"? Kyllä mielipiteensä pitäisi saada sanoa ilman että kukaan siitä sättimään alkaa noin kun sinä teet. Johan niitä käytöstapoja on lapsena opetettu.
Ja kyllä sitä järkevää "puhetta" löytyy järkeville keskustelijoille.
Ja vielä kysymykseesi vastaten;olen täysi-ikäinen.
suden hyökkäyksestä mummon kimppuun. Että näin ne väistävät ihmistä........
Miten suomen pedot eroavat ulkomaisista? Esim. susi ja karhu?
Minkälaisia tapauksia ulkomailla on kohtaamisista? Ja syitä jos jotain tapahtui? Entä eläinsairauksien vaikutus?
Mitä suomessa on ollut?
Miksi ei pantaeläimiä seurata siinä, että miten toimivat reagoivat ajan saatossa jos ihminen liikkuu lähialueilla / lähellä? Ei kutenkaan mene tahallaan petojen luo tai lähelle, sillä siinä ei kävisi hyvin. Susi tai susilauma ja karhu voisi olla. Ja kuinka äänen pitäminen, esim se tiuku saappaanvarressa vaikuttaa. Samalla kun tutkittaisiin asiaa, niin voisi joku kuvata turvallisesta kopperosta käsin vaikka luonto ohjelmaa. :) Lähellä olisi "pelastusryhmä" suojaamassa tutkimuksen tekijöitä. Nämä tutkijat olisivat puolueettomia petoasioissa.
Ja asia selkiäisi vähän edes, mahdollisesti.
Viimeisellä lauseella tarkoitin, että kun edelleen on joillekin epäselvää miten peto voi käyttäytyä.
Voi olla että petoeläimet kiertävät kaukaa ihmisen, mutta voisi kai jotain ihan tutkimustakin tehdä. (?)
Jossain yliopistossa tms. on hiljattain tehty tutkimusta, joissa koehenkilöt ovat lähteneet kulkemaan suoraan kohti pantakarhua. Kertoja on ollut useita, joillakin koehenkilöt ovat kulkeneet hiljaa ja joillakin puhuneet kovaäänisesti jne. Kaikissa tapauksissa koehenkilöt eivät ole päässeet lähelle karhua, sillä se on lähtenyt karkuun tai siirtynyt toiseen paikkaan makoilemaan =)
Lenkkeilijän kuolemantapaus oli ikävä yhteensattuma, hän sattui tulemaan juuri emon ja pennun väliin. Karhu ei tapa huvikseen, se yrittää puolustautua ainoastaan silloin kun se tuntee itsensä uhatuksi. Silloinkaan se ei varmasti ajattele, kuten ihminen, tappamista vaan pennun ja itsensä puolustamista. Susista minulla ei ole niin paljoa tietoa, että voisin sitä asiaa kommentoida.
Ihmiset ovat nykyään vieraantuneet niin paljon luonnosta, etteivät ymmärrä kokonaisuutta. Ennen metsä oli ihmisille turvapaikka, nykyään paikka joka näkyy joskus lomamatkoilla tienvarsilla jossa verenhimoiset pedot odottavat pääsevänsä syömään seuraavan uskaliaan marjastajan...
Ennen ei ollutkaan esim.susikanta näin iso kuin nykypäivänä.
Vähän oli liioteltua toi juttu et "Ennen metsä oli ihmisille turvapaikka, nykyään paikka joka näkyy joskus lomamatkoilla tienvarsilla jossa verenhimoiset pedot odottavat pääsevänsä syömään seuraavan uskaliaan marjastajan... "
Mutta kyllä sitä metsään menis syvemmälle ja turvallisimmin mielin, jos ei noita ikäviä susi -ja karhutapauksia olis ollu..
Melkein metsässä kun asun jo muutenkin..
kannattaa ottaa huomioon kun metsään lähtee, että petoeläinkin siellä voi vastaan tulla. Samalla tavalla kuin voi joutua auto-onnettomuuteen tai rattijuoppo ajaa päälle. Itse pelkään enemmän joutuvani ihmisen uhriksi kuin metsän eläimen..
-MTI-opiskelija-