nyt kertokaa viisaat! eli mmj:tä ei saa asentaa kahden lämpöeristekerroksen väliin.. mutta saako putkittaa? eli onko mitään väliä missä ja miten putkittaa..
Putkittaminen villassa
epätietoinen..
4921915
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Putkitus on seinä-ja kattorakennelmassa yleensä sijoitettava lämpöeristyksen lämpimälle puolelle.
Erityisesti on varottava putken joutumista lämpöeristyksen sisään tai kahden lämpöeristyskerroksen väliin läpimenoja lukuunottamatta.......jne.
Itselläni ainakin ilmalämpöpumpun ulkoyksikön ja sisäyksikön välinen mmj on suojaputkessa ja villojen seassa kylmäputkien kanssa, villaa alla noin 10cm ja päällä 30cm.
kielettyä piste
sinulla jolla on putki siellä seinässä villan seassa niin laiton asennus.
jos yrityksen tekemä niin soita ja pyydää tekemään asennus määräysten mukaiselksi.
ilmeiseti asialla asentaja jolla määräkset hukassa
kaapeli kärähtää, jos ei ole täysin kuormitettu. Kestää se kaapeli sen ulkoseinän lävistyksenkin, vaikka siinä on villaa 20 Cm jokapuolella.
tuskinpa se siellä palaa normaali tilanteessa, vikatilanteessa asia onkin toinen.Kotivakuutuksessa säästö on myös huomattava, senhän voi sanoa irti kun se kuitenkaan vastaa palotilanteessa vahingosta.
Tarkoitin että putki menee yläpohjaeristeessä ei siis seinässä. Höyrysulun päällä on 10cm villaa, sitten putki jossa mmj ja sitten 30cm villaa päällä. Tehdäänhän sisäseinien putkituksetkin niin että 100mm villaa, sitten höyrysulku, sitten sähköputket ja vielä 5 sentin villa vaakakoolattuna.
Voihan joku asentaa villan sisään putkia ja sähköjohtojakin. Taatusti on varmaa, että sähköjohdon kuormitettavuus pienenee villan sisällä siitä, mitä se on ilmassa.
Villaan voit asentaa vaikkapa sähköjohdon, mutta sitten eivät päde säännöt, jotka on julkaistu SFS6000-kirjassa. Joudut tekemään oman standardin kirjallisena, jossa esität, miten sähköturvallisuus toteutuu yhtä hyvin kuin em. standardissa.
vältetään laittamasta villan alle! Ja muuallakin!
5 cm villaan tehdään viilto että johto jäähtyy levyyn päin.
Meillä on valmistumassa omakotitalo. Kysymys kuuluu talon ulkoseiniin, siis sisäpuolelle tulevista putkituksista kuten pistorasiat, valokytkimet yms. Talon rakenne on seuraava. Runkovilla on 150mm ja sitten päällä on höyrysulkumuovi, sen päällä on vaakaan asennettu 50x50mm vaakakoolaus ja villat näiden välissä. Sähkömiehemme on tehnyt työt muoviputkella ja putket menee tämän 50x50 koolauksen takana siis vasten höyrysulkua. Putken päällä on siis 50mm villa. Haluan vain asiallisen vastauksen, onko asennus tehty virheellisesti vai saako olla näin?
http://personal.inet.fi/koti/tse/
oikein sillä villaa ei ole päällä!! Virheen tekee villoittaja. Johdon kohdalle vaan viilto villaan että pääsee jäähtymään.
Itse olen sähköasentaja ja viimeksi tällä viikolla olin putkittamassa aivan samallalailla kuin tuossa sinun kuvassasi. Tuo vaan nyt pitäisi villoittaa niin että nuo putket tulevat sen 5cm:n villan ja levyn väliin elikkä kohtuu ikävä tehdä ja sen jälkeen kun nuo putket on taiteltu niin että on saatu se villa niitten alle niin on melko mukava vedellä piuhat niihin.
Kertokaahan siis joku viisaampi että onko kiellettyä jättää putket tässä tapauksessa putket tuon villan ja höyrysulun väliin? Tässähän ei kondenssivettä pääse putkeen kertymään kun ollaan kuitenkin lämpimällä puolella ja tuskin tuossa kuormitettavuuskaan niin hirveänä kärsii..
Viitaten edelliseen viestiin (kirjoitti sama):
Kertokaahan siis joku viisaampi että onko kiellettyä jättää putket tässä tapauksessa putket tuon villan ja höyrysulun väliin? Tässähän ei kondenssivettä pääse putkeen kertymään kun ollaan kuitenkin lämpimällä puolella ja tuskin tuossa kuormitettavuuskaan niin hirveänä kärsii..
laillisesti siten että putkille porattiin reijät koolauksiin, tällöin sen villan sai tunkettua putken alle.
Putkitus tehdään tietenkin höyrysulkua vasten. Kuvan esittämässä tapauksessa on kyseessä "omatoiminen lisäeristäminen". Mitä tapahtuu kun eristevilla jää höyrysulun väärälle puoleele. Kannattais hiukan miettiä tarkemmin.
Kastellitaloja joissa tuolla tavalla on eristetty kymmeniä vuosia ilman mitään haittoja. Asia on tieteellisesti todistettu parhaaksi tavaksi.
se pitäisi tehdä.
Eikö siitä sitten tullutkin iso huuto ja vakuutusyhtiöiden reklamaatio?
muuta tilannetta. Kaapelin putkitus on muutenkin tårtta på tårttan. "Kuustuusaa" ei tunne asennusta tilkkeiden sekaan, samoin merkittävien kaapelin valmistajien putkettoman asennusohjeena on, ettei se saa olla mm. lämpöeristeen ympäröimä. Väliä on.
http://personal.inet.fi/koti/tse/
KTS. KUVA
eli kun sähköputkien päällä on nyt vitosen villa ja sitten 13mm levy, niin levyt irti seinistä ja putket vitosen villan päälle. Aika kova homma, mutta pakko kai tehdä...
Se on se kaapelin lämpiäminen tuolla villan alla niin olematonta että itse en moista vaivaa jaksaisi nähdä.
tarpeen on hellan ja kiukaan johdot, nehän kuormittuu usein tappiin saakka ja lämpenee.
Muilla on harvoin hätää ja eiköhän useilla Kastelli-hartipankkilaislla ole samaa vikaa joissain kohdissa väkisinkin.
lain tai asetusten mukaan putkia ei saa asentaa villakerrosten väliin
kuvissa esiintyvässä kastellirakenteessa periaatteessa vaakakoolauksiin pitäisi porata reiät ja viedä putket heti kipsilevyn jälkeen villan lämpimällä puolella, ei höyrynsulun puolella
on eri asia miten tehdään tai on tehty kuin mitä määräykset käskevät. Asentaja on vastuussa työstä. Tuossa tilanteessa asentaja on tehnyt oikein jos häntä ei ole informoitu tulevasta villasta. Jos villan asentaa ilmoittamatta siitä asentajalle vastuu siirtyy villoittajalle.
villaa 150mm ja sitten höyrysulku ja sitten vitosen villa päällä. Taitaa kumminkin höyrysulun sisäpuoli olla lämpösen puolella. Paljon on taloja putkiteltu niin että putket on koolauksen takana ja sitten villa päälle.
lämmin vai kylmä vaan että sähköjohdot ei saa olla villan sisällä sen johtimen jäähtymisen takia.
Meillä Kasteli tehtiin kuin yllä kuvattiin, poraukset koolauksin että sen 50 villan sai johdon alle ja johdot jäi levyä vasten kuten laki vaatii. Em ei vaikuta höyrysulun paikka mitään. Se saa olla millä puolella johtoa haluaa.
Katselin jokuaika sitten rakentaja.fi sivuston kastellin seurantakohteita, oli seilä ainaskin kuvia villauksesta. Rasiat vaan näkyivät, mutta putkia tai johtoja ei, vaan ne oli peitetty villalla....
Noin ne tehdään lähes aina. Kyseessä no virheellinen asennus siitä ei ole epäilystäkään.
Mitä ongelmia tuosta voisi syntyä. Tavallisissa valaistusryhmissä tuskin mitään. Johto saattaa lämmetä pari astetta enemmän kuin oikein asennettuna. Kuormitetuissa ryhmissä kuten kiuas, liesi, tms. voi kuumentuminen olla huomattavaa. Harvoin kuitenkaan taitaa mennä yli 70C. Jos johdinkoko on mitoitettu rajoille voi kuumentua vieläkin enemmän.
Joskus täällä oli jokin teoreettinen laskelma jonka mukaan johto voi olla yli 100 asteinen villakerroksen sisällä. Olisiko kenelläkään intoa testata asiaa. Vetää johdon kahden 100mm villalevyn välistä ja laittaa sinne myös lämpömittarin ulkoanturin. Kuormaa piuhan päähän reilusti. Sillähän tuo selviäsi.
Vanha threadi, mutta tuli testattua 10 metrin pätkällä 3x1,5 mmj, joka oli halkaisijaltaan 40 cm kiepillä. 14,5A virtaa, 70mm ja 100mm vuorivillan välissä. Johtimen lämpötila nousi kahdessa tunnissa 15 celsiuksesta 100 celsiukseen.
Mikähän on villojen vaikutus kun kaapeli on kiepillä ja 4.5A ylikuormaa.
Mistähän oikein tuon 4,5A keksit ylikuormaksi??
Tuntuu uskomattomalta, että tuosta putkitus-
asiasta taitetaan peistä jatkuvasti, että
villan sisään vai ei, putkessa vai ilman.
On täysin hyväksyttävää ja laillista putkit-
taa tuossa sisimmässä 50 mm:n villakerroksessa
höyrysulun sisäpuolella. Sähkörasioita ja put-
kitusta varten tuo 50 mm:n villakerros laite-
taan, ettei rikota höyrysulkua. Käytännössä
on se ja sama, onko sulku aivan levyn alla,
vai 50 mm upotettuna. Kun sisällä on 20 astetta
ja ulkona -25, niin höyrysulku on vielä pussan
puolella yli 7 astetta ja kondensoitumista ei
synny, villat pysyvät kuivina.
Johtojen kuormituksessa vaan otetaan huomioon
ns. asennustapa jos ne ovat asennetut monta vie-
rekkäin tai huonoihin jäähdytysolosuhteisiin.
Sähkösuunnittelija ottaa sen huomioon piirtä-
essään ryhmityskuvia.
Puhutaan, mitä puhutaan, mutta aina johdot
kannattaa asentaa putkitettuna. Putketon
uppoasennus on paikallaan hyvin harvoissa
paikoissa, esim. toimistotilojen sähköpie-
lissä.
tehdään jo ilman putkia? Jos ne putket kerran kannattaa?
ei ole asiaa villojen sisään, kun tehdään laillisesti.
koska ei se sielläkään jäähdy tarpeeksi!
raha
kaapelin tai ihan mihin vaan, kunhan esittää laskelman asiasta. Asia pitää kirjata tarkastuspöytäkirjaan kuten sähkölaissa on standardista poiketessa käsketty tekemään.
Asian ydin on siinä, että standardissa sfs6000 ei ole esitetty referenssi asennutapaa villojen sekaan asennetulle putkelle tai kaapelille. Siksi sitä asennustapaa ei voi ilman em. selvitystä käyttää missään. Siis käytännössä.
Jos käyttää standardin referenssi asennustapoja, niin ei tarvitse juuri selitellä erikseen.
Se ei ole kielletty siis, mutta asia menee vaan hieman hankalaksi. Tällaisen laskelman tekeminen ei onnistu ihan jokapojalta. On niitä kokeellisesti tehtyjä tuloksia jossain nähty joskus. Sellaisen kun kopioi liitteeksi pöytäkirjaan, jos löytää.
Kyse on siis kaapelin lämpenemisestä ja lämmön johtumisesta.
Jos höyrynsulun sisäpuolelle asennetaan 50mm villaa, tulee rakennuksen olla varustettuna koneellisella ilmanvaihdolla.
liittyy?
Ulkovarasto johdotettu ilman putkia ja johdot kuljetettu osin tuulensuojalevyä vasten (ulkovalaisimia, pistokkeita, hämäräkytkimet). Sisäpuolelle tulevat vedot kiinnitetty naulakiinnikkeillä (TC) runkotolppiin nätisti kiinni. Johtoja ei missään kohti villojen välissä. Onko tämä asianmukainen tapa?
Välikatossa laitettu kakkosnelosista parrut, joiden päällä vedetty johdot ja kiinniteltty jälleen naulakiinnikkeillä siististi kiinni. 300 mm puhallusvillaa päällä. 6A automaattisulakkeet taulussa.
..on, että kaapeleita ei kiinnitetä. Sellainen tapaus.
ne kiinnitetään, piilossa ei mutta ei ne naulapyssyn naulaa väistä oli miten oli.
Lähinnä kiinnostaa juuri tuon lämpenemisasian takia, eli onko tämä tapa ok tuon edellä mainitun johtojen lämpenemisriskin kannalta?
Kun on käytetty naulakiinnikkeita niin on ainakin johtojen villojen väliin meno estetty. Lisäksi johdot jäähtynevät tarvittaessa paremmin kun ne ovat tiukasti runkotolpissa kiinni?
Välttämättä ihan noin. ST-korteista on mm. poistettu erillinen putkettoman uppoasennuksen ohje. Lisäksi ko. asiaa ei ole standardissa oikein selvitetty tarkasti.
Kiinnikkeitä saa ja kuuluu laittaa aina sinne tänne, jottei kaapelit luisu mm. eristeiden sisään. Liikuma tilaa pitää olla.
ST51.70 on annettu asennusohjeet.
Pystyrangan vieressä ei ole tarpeen laittaa kiinnikkeitä, jos ei ole vaara, että kaapelit luisuu villojen sekaan. Kattorangoissa taas on em. ST-kortin mukaan suositus kiinnittää n. 1m välein.
Parru taas vastaa kaapelihyllyä. Siinä on kaapelit kiinnitettävä sieltä täältä tai parrun reunoille on vaikkapa laitettava kaapelihyllyn tavoin reunat, jos ne on irrallaan.
Jos epäilee, että ko. kohtaan voidaan porata tai naulata, niin siinä on nimenomaan kielletty käyttää putketonta uppoasennustapaa. Tai ei suositella ST-kortin mukaan. Eli ei se kiinnitys ole ihan noin vaan kielletty.
Kaapelivalmistaja voi antaa omalle kaapelille ohjeita. REKA:lla on muistaakseni oma ohje. Eriksson:illa ei taida olla. Jos ei ole voi käyttää käyttää ST-kortin ohjeita tietenkin ja niissä ei kiinnitys ole kielletty.
Minusta näyttää, että kyseinen kaveri on tehnyt aikalailla oikein asennuksensa.
rakenteeseen. Koska ST-kortissa esitetään muitakin kaapeliasennuksia kuin putkettoman MMJ:n, niin puhutaankin suoraan rakenteeseen asentamisesta. ST-kortissa kai kerrotaan koska kaapelin voi kiinnittää esim. kaapelin oman painon pois ottamiseksi tai kaapelin kuljettamiseksi rakenteessa. Kortissa on esitetty tilavaatimukset asennetulle kaapelille. Tilavaatimus ei tietysti toteudu kiinnitysten kohdalla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Paljon kiinnikkeitä, vähän tilaa.
Hyvin mahdollista, että siististi TC- kiinnikkeillä rakenteen sisään kiinnitetty kaapeli onkin asennettu päin persettä, ja asennuksen malli haettu pintasennuksesta.
Et sinä ymmärrä yhtään, mistä täällä puhutaan. "mallia pinta-asennuksista..."
Voi vittu sentään.
St-kortissa ei ole tuossa kohdin kerrottu kaapelin omasta painosta tms.... Se on oma juttunsa. Siinä on selitetty putketonta uppoasennustapaa ja muita kaapelireittejä yleisesti...
Sen mukaan kaapelit on katossa kiinnitettävä n. 1m välein ja muualla tarvittaessa. Kaapeli ei saa joutua villan sekaan... ---> kiinnikkeet sinne tänne, jolla se estetään. Tämä on aika selkeesti esitetty.
Se on myös kerrottu selkeesti ko. ST-kortissa, että jos on pelkoa, että naula tai ruuvi voi osua kaapeliin EI SAA KÄYTTÄÄ PUTKETONTA uppoasennustapaa. Tästä mainitaan esimerkkinä keittiöt, joissa kiinnitetään simona kaikenlaisia kaappeja seiniin. Muualla voi käyttää rennosti putketonta.
Silloin kun putketon tapa on sallittu/suositeltu ei ole vaaraa että naula tai ruuvi osuu ja silloin voi tottakai kiinnittää mistä haluaa sen kaapelin, koska naulaamisen tai ruuvaamisen vaara ei ole. Jos on ko. vaara, niin et saa käyttää putketonta...
Ei ole vaikeaa, mutta jotku haluaa elää aikaa, jolloin kaikki kerrottiin räjäytyskuvien tarkkuudella. Siis se mitä saa tehdä ja miten. Mutta ne neukkuajat on onneksi takana päin.
Nyt saa käyttää myös järkeä.
100 metrin kuparilangan (1,5mm²) resistanssi on 1,12 ohmia ja se vastaa siis 50 metriä esim MMJ:tä. Kun virta on 10A niin kaapelin häviöteho (resistiivinen, en huomioi induktiivista/kapasitiivista reaktanssia koska niiden merkitys pienehkö) 10²x 1,12 = 112 wattia. Tämä teho on siis 2,24wattia metriä kohden kaapeli täyteen kuormitettuna. Jos kaapeli on esim 20cm eristeen sisässä niin se lämmittää siellä 0,448 watin edestä. Jokainen voi tästä päätellä riskejä, jos teoriani oikea.
Siihen en ota kantaa miten kaapeli käyttäytyy kun se alkaa lämmetä (vastus lisääntyy). Tällöinhän periaatteessa lämpöteho kuumentuneessa paikassa kasvaa.
Rintamamiestalon sisäseinien sisällä purussa?
päättele itse.
Eristeiden sisällä ainoastaan läpivientinä.
Turha miettiä mitään käyttökohteen mukaista kuormitusta (sähköhella,kiuas) ja sen mukaista oikomista asennusohjeista, kun kyseessä on kaapelikuormitus vikatilanteessa.