Älkää ikinä rakentako suhdetta muslimiin jos ette halua haudata itseänne kamalan taakan alle, kuten jokapäiväiseen painostukseen islaminuskoon tyyliin "en minä pakota, eikä kukaan koskaan pakota mutta minä vain haluaisin että sinäkin olisit muslimi koska se on ainoa oikea uskonto"
Aluksi ollaan niin että ei se minua haittaa jos meillä on eri uskonto niin kauan kuin vain uskot että jumala on olemassa. Mutta miehellä on oikeus saada lapsia ja lapsista tulee sitten muslimeita. Piste.
Miehellä on myös oikeus että vaimo ei kulje vähissä vaatteissa ulkona (eli lähinnä kesällä ei saa edes teepaidassa kulkea) ettei vaan kukaan muu satu näkemään paljasta lihaa. Huiviakin voisit ryhtyä käyttämään ja uimaan ei sitten mennä uimapuvussa vaan kokovartalopuvussa.
Miehellä on oikeus siihen että vaimoni palvelee ja tekee joka päivä ruoan ja tarjoilee sen ja vielä teen ja kahvinkin silloin kun mies sitä haluan. Miehellä on myös oikeus seksiin silloin kun sitä haluaa, harkitsee kyllä vähän jos naisella on päänsärkyä. Eli ainaista etsäviitsisitsä-jauhantaa!
Nettiporno kyllä kelpaa ja tupakat vaikka islaminusko sen kieltääkin, paaston aikana tätä harrastetaan vähän vähemmän ehkä.
Ja mieshän ei siivoa eikä laita ruokaa, vaikka profeetta Muhammed tekikin itselleen ruokaa kirjoitusten mukaan, eihän se haittaa sillä Muhammed ei syönyt paljoa.. ? häh?
Ja ennen kaikkea: KAIKKI mikä on pahaa ja harmillista, on sinusta - nainen - lähtöisin. Jos mies on vihainen, se on sinun vikasi. Jos suutut siitä että olen luvannut olla polttamatta ja poltan kuitenkin, sinä olet yksinkertaisesti ajanut miehen siihen. Jos saat miehen kiinni nettipornosta, se johtuu vain siitä ettei hän saa tarpeeksi seksiä eli sekin on sinun vikasi. Jos mies suuttuu jostain vaikka on itse mokannut, sekin on sinun vikasi, nainen.
Sinun täytyy sitten olla kaunis miestäsi varten, tuoksua hyvälle ja olla _aina_ hyväntuulinen vaikka päätä särkee niin että hampaat heiluu ja viiksettää niin ettei sanaa saa suusta.
Kuka v***u tätä tällaista p****njauhantaa jaksaa kahta vuotta kauempaa?? Vähempikin riittää. Ja kyllä, en uskonut niitä varoituksia mitä minulle kerrottiin - olen siis tyhmä, kuten miehenikin asian ilmaisee. Ja tämän lisäksi poden vielä pahemmanlaatuista alemmuuskompleksia siitä että kaikki kaunistautumisyritykset menivät harakoille, nettiporno on edelleen kiehtovampaa kuin seksi oman vaimon kanssa.
Älkää PERKELE menkö lankaan!!!
Aluksi ollaan niin että ei se minua haittaa jos meillä on eri uskonto niin kauan kuin vain uskot että jumala on olemassa. Mutta miehellä on oikeus saada lapsia ja lapsista tulee sitten muslimeita. Piste.
Miehellä on myös oikeus että vaimo ei kulje vähissä vaatteissa ulkona (eli lähinnä kesällä ei saa edes teepaidassa kulkea) ettei vaan kukaan muu satu näkemään paljasta lihaa. Huiviakin voisit ryhtyä käyttämään ja uimaan ei sitten mennä uimapuvussa vaan kokovartalopuvussa.
Miehellä on oikeus siihen että vaimoni palvelee ja tekee joka päivä ruoan ja tarjoilee sen ja vielä teen ja kahvinkin silloin kun mies sitä haluan. Miehellä on myös oikeus seksiin silloin kun sitä haluaa, harkitsee kyllä vähän jos naisella on päänsärkyä. Eli ainaista etsäviitsisitsä-jauhantaa!
Nettiporno kyllä kelpaa ja tupakat vaikka islaminusko sen kieltääkin, paaston aikana tätä harrastetaan vähän vähemmän ehkä.
Ja mieshän ei siivoa eikä laita ruokaa, vaikka profeetta Muhammed tekikin itselleen ruokaa kirjoitusten mukaan, eihän se haittaa sillä Muhammed ei syönyt paljoa.. ? häh?
Ja ennen kaikkea: KAIKKI mikä on pahaa ja harmillista, on sinusta - nainen - lähtöisin. Jos mies on vihainen, se on sinun vikasi. Jos suutut siitä että olen luvannut olla polttamatta ja poltan kuitenkin, sinä olet yksinkertaisesti ajanut miehen siihen. Jos saat miehen kiinni nettipornosta, se johtuu vain siitä ettei hän saa tarpeeksi seksiä eli sekin on sinun vikasi. Jos mies suuttuu jostain vaikka on itse mokannut, sekin on sinun vikasi, nainen.
Sinun täytyy sitten olla kaunis miestäsi varten, tuoksua hyvälle ja olla _aina_ hyväntuulinen vaikka päätä särkee niin että hampaat heiluu ja viiksettää niin ettei sanaa saa suusta.
Kuka v***u tätä tällaista p****njauhantaa jaksaa kahta vuotta kauempaa?? Vähempikin riittää. Ja kyllä, en uskonut niitä varoituksia mitä minulle kerrottiin - olen siis tyhmä, kuten miehenikin asian ilmaisee. Ja tämän lisäksi poden vielä pahemmanlaatuista alemmuuskompleksia siitä että kaikki kaunistautumisyritykset menivät harakoille, nettiporno on edelleen kiehtovampaa kuin seksi oman vaimon kanssa.
Älkää PERKELE menkö lankaan!!!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jees, naisen tosiaan kannattaa harkita tosi tarkkaan minkä taakan ottaa itselleen hankkimalla muslimimiehen. Perusteeksi ei kannata teeskennellä mitään kostoa suomalaismiehille, sillä suomalainen nainen on muslimimiehelle helppo ja halpa hupi kuin meikäläisille virotar tai tatjana.
Ja jälkeläisistä tosiaan tulee muslimeja, siitä ei voi edes neuvotella. Islam on valloittajauskonto, mutta sen keskuudessa voi elää, jos tietää pitää varansa.
ja sita voi kayttaa,olen ollut vuosia naimisissa muslimin kanssa ja olen kristitty,lapset tekivat oman valintansa uskontoon nahden.
Olisi kai pitanyt valita suomalainen juoppo,vaimon hakkaaja,mutta valitsin fiksun akatemisesti koulutetun,varakkaan muslimin joka pitaa minua kuin kukkaa kammenella,meilla on autokuski,siivooja ja kokki.Taalla on yli 100 ulkomaalaisnaista namisissa muslimin kanssa ja ovat tyytyvaisia oloihinsa.
>lapset tekivat oman valintansa uskontoon nahden.>
Lapset varmaankin päätyivät valinnassaan islamiin, vai mitä?
Vanhin on ateisti,toinen tytar valitsi islamin olessaan lomalla Suomessa,poika on nimellisesti muslimi.
Miten voimme elää valloittajauskonnon keskuudessa?
Minkälaisia vaaroja saatamme kohdata?
Kerro, miten kannattaa toimia?
Auta minua! Haluan tietää, miten selvitä.
Tuo vanhin lapsi varmaankin kasvoi isänsä luona, eikä muslimimaassa äitinsä kanssa. Jos vanhin lapsesi on poika, niin miten nykyinen elinkumppanisi suhtautuu hänen vierailuihin nykyiseen kotiinne?
Paljonko se uskontovero oikein on?
kaikkien suomineitojen luettavana, etenkin heidän, jotka suunnittelevat yhteistä elontietä muslimimiehen kanssa.
Pelkään kuitenkin pahoin, että tuollaisen asiallisen varoituksen säilyvyys on hyvin rajallinen?
eipäs yleistellä siellä... Minä en ainakaan tunnista miestäni tuosta vaikka uskoaan ahkerasti harjoittava mies onkin. Oikeassa olet, että tarkkaakin tarkempi pitää olla kun toisesta kulttuurista ja uskontokunnasta toinen on lähtöisin. Vahingosta minäkin viisastuneena osasin uskoa siihen mitä näin enkä siihen mitä toinen halusi näyttää.
Tyhmyydestä sakotetaan, asiassa kuin asiassa, itsekin oppirahat maksaneena. Hyvä että haluat toiselle parempaa mitä itse olet saanut kokea, mutta yleistää ei parane. Siis unohtaa sitä tosiasiaa ettei sinun ja minun kokemukseni ole edes promillea maailman muslimeista. Asiantuntijaksi ei tule omista parisuhteistaan puhumalla. Parempaa onnea meille kaikille=)
Aloittajalla on varmaan omat kokemuksensa ja sinulla omasi, enkä usko, että kumpikaan vääristelee mitenkään.
Suhteessa tai elämässään turhautuminen ei varmaankaan ole mitenkään islamiin rajoittuva ilmiö. Tilastollisesti tosin voisi etsiä erilaisia heikkoja riippuvuuksia, esim. voisiko patriarkaalinen maailmankatsomus vaikuttaa siihen, että "tilaisuus tekee varkaan".
Multikulttuurillinen liitto on luuloni mukaan riskialttiimpi. Mitään varsinaista tutkimusta en tiedä, mutta tiedän puolenkymmentä yh-äitiä, joilla on monietniset lapset, enkä vastaavasti tunne ketään, joka vielä olisi naimisissa. Ja lisäksi tiedän toki, että on runsaasti yh-äitejä, joilla lapset ovat "supisuomalaisia".
Voi jospa olisikin sellaisia mielen mittareita, joilla voitaisiin etukäteen jo ennustaa ongelmat. Mutta käytännössä se menee vain elämänkokemuksen kautta. Elämä opettaa ja isolla E:llä.
Mutta suomalaisittain,
eikä tarinanne ole tyypillinen
suomalaisnaisille ja siksi yleispitävä maassamme.
Välttämättä suomalaismiehet ei ymmärrä naisten gigololomaromansseja Turkin aurinkorannoilla, etenkin kun toinen osapuoli haluaa vain välttää armeijan.
Tosi harkitsevainen pitäisi maineensa puolesta olla, osaltaan suomalaiset naiset estävät ja hidastavat tasa-arvon leviämisen islamilaisissa maissa, kun leväperäisyydellänne osoitatte kaikille, ettei mies ainakaan tasa-arvosta hyödy, vaan avioerot ja yhteiskunnan rikkonaisuus sen kun kasvaa.
Muslimipiireissä ei vaan oikein suvaita eroja ei niin liitoista kuin ei myöskään uskonnosta. Naiivilta kuulostaa ouhe, että lapset valitsivat vapaasti uskontonsa, kun tietää mitä se käytännössä merkitsee, ei lapsilla ole vapautta, eikä heitä saakaan vastuulla stressata, se on vanhempien tehtävä kantaa vastuu.
Sitäpä juuri tarkoitin, ettei edes meidän kaikkien täällä palstalla majailevien kokemukset riitä aukottomaan yleistykseen.
Ja siinäkin olen samaa mieltä, että patriarkkamainen kasvatus ja elinpiiri kyllä varmasti enemmän esim. itseään ylentäviä ja naisia alistavia sikoja.
Samaa mieltä olen myöskin, että parisuhde on aina riskibisnes ja moku sellainen vielä enemmän. Kun kaikki on muutenkin outoa ja ihmeellistä, äkkiä sulkeutuvat silmät sille todellisuudelle. Mielen mittaria ei ikävä kyllä ole, mutta jotain pitää aikuisen ihmisen oppia ja uskoakin. Järki pitää pitää päässä vaikka housuissa kutisisikin=)
Esim. minä päätin aikanaan kun suhteeni suomalaiseen mieheen päättyi, että lapsilukuni (1) on täynnä. Minä en henkilökohtaisesti halua itselleni lapsia useammasta isästä, tämä on minun valintani ja ja joka muuta valitsee on minulle ookoo. Minä en tuomitse ketään.
En minäkään kenellekkään markkinoi mokuliittoa, helpompiakin koska on ja lähtökohtaisesti suosittelen suhteita omasta kulttuuripiiristä, mutta poikkeus aina vahvistaa säännön. Niitä surullisia tarinoita oleskeluvan siivittäminä on ihan liian paljon.
Elämä on minuakin koulinut ja koulii varmasti vielä, mutta uskoa tulevaan ei parane menettää.
Haleja kaikille, tänään on ollut ihana päivä=)
jo Tuttumiehen viestiin runoilin, minä en lapsia enää tee. Ja päätös on tässä suhteessa vain vahvistunut. Ei siksi, että mieheni tekisi tai sanoisi jotain negatiivista vaan tämä on minun itsekäs päätökseni. Ja olkoon epäluottamus lause tai mitä vaan, mutta minulla yksi on ja se on molemmille riitettävä=)
Vastuullisesta parisuhteesta muslimimiehen kanssa.
Sinällänsähän jokainen suhde on jokaisen henkilökohtainen asia, mutta jatkosodan aikaan sakemannien kanssa heilastelleiden jälkeläiset kantavat ikuista leimaa otsassaan ja arpea mielessään, turha maatamme on suvaitsevaksi näissä asioissa kutsua, ainakaan vielä.
Jokainen lapsi niin kuin jokainen parisuhdekin ansaitsee olla toivottu ja hyväksytty. Nainen voi pitää puoliaan muslimimiehen mahdollisia alistamispyrkimyksiä vastaan, mutta helpommin se käy tietenkin suomalaisten kesken, onhan sama kulttuuri, sama kieli ja samat perinteet.
Tosin niin muslimimiehissä kuin suomalaisissakin naisissa on persoonallisia eroja, eli yleistäminen ei toimi eikä kannata.
"Tosi harkitsevainen pitäisi maineensa puolesta olla, osaltaan suomalaiset naiset estävät ja hidastavat tasa-arvon leviämisen islamilaisissa maissa, kun leväperäisyydellänne osoitatte kaikille, ettei mies ainakaan tasa-arvosta hyödy, vaan avioerot ja yhteiskunnan rikkonaisuus sen kun kasvaa."
Että naiset sitten ovat niin kuin vastuussa avioeroista ja yhteiskunnan rikkonaisuudesta? Kuulostat melkein inhoamiltasi muslimeilta. Itse olen hieman elänyt käsityksessä että avioliittoon tarvitaan kaksi ihmistä, mutta mitä minä tiedän... Ajatus siitä että tasa-arvon pitäisi hyödyttää juuri tiettyä yksilöä tietyllä tavalla ennen kuin sen voi suoda toisille ihmisille on myös... mielenkiintoinen.
ei pitaisi ottaa vakavasti ja taytyy tunnustaa suomalaisia naisia pidetaan helppona nakkina.Noi rantojen leijonat ovat koulutus tasoltaan niin alhaisia,taytyy itseaan vihata jos sellaisen huolii miehekseen.
Mita avio roihin tulee ei minun ystavapiirissani ne ole kovinkaan yleisia.Tasa arvosta,tunne oman arvosi ja anna arvo toisellekin.
Erikultturisen kanssa avion meno taytyy harkita ja parasta on matkustaa miehen kotimaahan ja tutustua hanen perheesensa,silla muslimimaissa et nai vain miehen vaan hanen koko perhensa.
Tarkoitin sitä, että tietenkin muslimit seuraavat meidän tasa-arvokehitystämme täällä pohjolassa pelonsekaisin tuntein. Mikäli homma kusee ja miehet joutuvat nautunalaiseksi täällä, on idioottivarmaa, ettei muslimiyhteisöt uskalla naiselle tasa-arvoa suoda. Itse heille sen toki soisin, ettet vaan väärää käsitystä saa, mutten ole sitä heille kauppaamassa.
Toisaalta, avioeroista puhuttaessa, puolet vastuusta kuuluu naisille, kaksi ihmistähän aviossa yleensä on, eikä toinen voi toisen selän taakse piiloutua vastuukysymyksissä, etenkään enää avioerotilanteessa.
Anteeksi yleistäminen, mutta olen kuullut saman asian jo moneen otteeseen muiltakin kuin vain itseltäni.
On ihan älyttömän hienoa, että teillä on liitto onnistunut, ole onnellinen siitä! :)
Minulla on kaksi lasta edellisestä avioliitosta viikonloppujuopon kanssa, eli ehkä itse en ole oppinut arvostamaan omaa itseäni tarpeeksi ja halusin vain jonkun joka alussa ainakin arvosti naissukupuolta kaikin islaminuskon hienoin lausein ja rakasti ehdoitta - mutta vain aluksi..
Jollakin lailla tämä islaminusko vain kasvoi miehessä ja huomasin enemmän ja enemmän uskonnollisia viitteitä jokaisessa lauseessa ja se tuntui jo tuputtamiselta. Jopa näiden juuri ja juuri kouluikään piakkoin pääsevien lasten pitäisi hänen mielestään harkita islaminuskoon kääntymistä.
Tämä ns. kääntyminen jo melkein islaminuskoon itsellenikin ennen kuin tajusin ettei tämä uskonto todellakaan ole minua varten, en pystyisi ikimaailmassa edustamaan niitä arvoja joita se vaatii.
Itse tutustuin ensin mieheen ja heti miehen perheeseen ennen naimisiinmenoa ja perhe onkin todella ihana ja viihdyn siinä jengissä kuin kala vedessä.
He ovat ottaneet minut todella hyvin vastaan ja kaikki hokevat ikävöivänsä ja rakastamansa minua. Tunne on molemminpuoleinen. :)Tämän asian suhteen ei todellakaan ole valittamista!
kannattaisi myös opetella kirjoittamaan oikein.. typokorjaus viimeiseen lauseeseen. Eli:
"Tämä ns. kääntyminen islaminuskoon tapahtui jo melkein itsellenikin ennen kuin tajusin ettei tämä uskonto todellakaan ole minua varten, en pystyisi ikimaailmassa edustamaan niitä arvoja joita se vaatii."
Jos väittäisin, etten sitäkin punninnut suhteen alkuaikoina, valehtelisin. Luin, kuuntelin, katselin ja otin selvää. Käänsin yökauden englannin kielisiä artikkeleita itselleni. Kyselin mieheltä, tutuilta Suomessa ja ulkomailla. Ja totesin, ettei islam ole minun juttuni. Minulle jäi enemmän epäilyksiä kun selvyyksiä. Epäilyksiä siitä että voiko koraani ja/tai hadithit olla Jumalan sanaa ja ohjeistusta ihmiselle, tuskin ja olen edelleenkin sitä mieltä. Toki en viitsi miestäni päivittäin asialla kiusata, mutta kyllä hän kantani tietää ja lohduttaa itseään sillä, että uskon ainakin ihan oikeaan Jumalaan=)
Varmaan ihan fiksu päätös.
Tosin miestäsi voidaan kiusoitella itsepäisen naisen otosta, mutta kunnon mies ja suhde kestää sen kyllä.
Oivaa liennytystä tollainen ja välittyyhän sitäkin kautta tieto, ettei uskontomme ole ristiriidassa keskenään vaan toistemme sisaruskontoja.
Olen tuntenut tosi monia muslimimiehiä tai arabeja ja kuvio menee aina tuota samaa rataa, jos nimittäin alkaa seurustella. Itse en ole koskaan mennyt naimisiin mutta jos muuttaa yhteen tai alkaa vaan seurustella niin kyllä se pikku hiljaa tuohon menee. Ikävä kyllä.
Pieni esimerkki: Asuimme ulkomailla ja minulla oli arabi avomies. Olimme köyhiä ja kaiket päivät töissä. Minun piti kerran päättää ostanko vähäisillä rahoillani tupakkaa vai leipää. Jos en osta tupakkaa niin mies raivoaa koko illan, jos taas en osta leipää niin saan kuulla koko ajan miten huono ja vastuuton nainen olen kun en edes osta leipää perheelleni. Olin tuolloin tosin ihan teini enkä tiennyt mistään mitään. Muutenhan en olisi tuollaisessa elämäntilanteessa tai suhteessa.
Myöhemmin päätin että kusetan noita miehiä ihan samoin kun he kusettavat naisia. Jos joku ei miellyttänyt, vietin loppuillan hänen parhaan ystävänsä seurassa. Jos rakkaudentunnustuksiini ei vastattu vaan naurettiin päin naamaa, tein samoin. Etsin paremman näköisen tilalle ja sitten oikein esittelin miehen ja sen kaveriporukan edessä. Mutta tuosta kaikesta on jo vuosia, nyt en enää harrasta mitään tuollaista. Kirjoituksesi vaan herätti esiin monenlaisia haamuja menneisyydestä.
muslimimiehen kanssa, ja molemmilla kerroilla jo kauan ennen hääjärjestelyjä selvisi miehen luonne ja asenteet. Vaikka niitä kuinka yritti peitellä niin tuli vaan sellainen olo ettei tule toimimaan ja että joku päivä piileskelen jonkun muslimimaan Suomen suurlähetystössä lasteni kanssa toivoen että pääsisin sieltä ehjon nahoin pois. Olen kuullut tosi monta tuollaista tarinaa.
Kerran oli tarkoitus matkustaa erään miehen luokse jonka kanssa olin kihloissa. Hän oli kaikin puolin hyvä muslimimies, joka oli kuitenkin tosi ujo ja rauhallinen eikä omien sanojensa mukaan ollut vielä koskaan ollut naisen kanssa. No joka tapauksessa tiesin millainen roolini tulisi olemaan ja ahdisti jo valmiiksi. Niinpä päätin etten aio tavata enää mutta en myöskään halunnut heittää lentolippuja hukkaan.. Joten menin ja pidin vaan hauskaa matkalla. Siinä kaikki. Ikinä ei ole liian myöhäistä perua ja nyt olen tosi tyytyväinen että aina livahdin pois ajoissa, vaikka kadunkin nuorempana tekemiäni typeryyksiä ja lukuisia miesjuttuja.