Viime palkkakierroksella lääkärit vaativat korkeita palkankorotuksia joista vaietaan, kerro mitä he saivat?
Miksi toisille annetaan korkeat palkankorotukset ja toisille ei?
Jos kaikki saisivat saman ei syntyisi palkkakuoppia, jälkeenjääneisyyttä, matalapalkkaaloja ja syrjääntymistä.
Jos tilanne on niin että pienipalkkaiset ja palkattomat saavat aina matalamman korotuksen palkkoihinsa niin johan tulohaitari repeää.
Sitten ollaankin tilanteessa jossa joku tulonsaajaryhmä, etujärjestö vaatii korkeampaa korotusta jonka saa keinolla joka on lainmukainen.
Miten käy? Rahat ottaa tähän kunnallinen sektori korotettuina veroina ihmisiltä.
Tämähän koskee tasapuolisesti kaikkia.
Silloinhan tuloero entisestään kasvaa sillä matalapalkkaisimmat saavat jokatapauksessa veroista rasitetta enemmän kuin korkeapalkkaisimmat.
Ja palkkaneuvotteluiden tai lakonkautta palkankorotuksen saaneet selviävät korotuksesta korotetuilla palkoillaan.
Kuka kärsii? Tietysti sellainen joka ei saa korotusta tai on vain silloin tällöin tapahtuvan perus- tai korjauskorotuksen alainen.
Hintoihin, maksuihin ja veroihin siirretyt palkankorotukset köyhdyttävät alempituloisia ja saavat aikaan ahdistusta.
Varakkaat ja palkankorotuksesta nauttivat kokevat vain koko tai osanpalkankorotuksistaan valuneen pois.
Eriarvoisuus lisääntyy.
1. luokan ihmiset jotka eivät neuvottele palkoistaan vaan saavat yllinkyllin ja omistavat myös tulolähteitä.
2. luokan kansalaiset jotka lukeutuvat palkankorotus prosenteissa yläpäähän ja saavat pyytämänsä palkankorotukset
3. luokka keskituloiset jotka ponnistelevat saadakseen tulonsa elämään sopivaksi.
4. luokka joka ponnistelee hiljaisena pienillä tuloillaan ja pienillä menoillaan.
5. luokka ihmiset jotka toivovat parempaa mutta elävät kädestä suuhun tai joidenkin armon, tuen tai korvauksen varassa.
6. luokka. Ne jotka elävä ulkopuolella syrjäytyen, syrjässä eivät välitä jaksa tai voi vaikuttaa elämäänsä.
7. luokka syrjäytyneet joiden elämä päättyy aiemmin ja joita ei voi enää auttaa.
Miksi toisille annetaan korkeat palkankorotukset ja toisille ei?
Jos kaikki saisivat saman ei syntyisi palkkakuoppia, jälkeenjääneisyyttä, matalapalkkaaloja ja syrjääntymistä.
Jos tilanne on niin että pienipalkkaiset ja palkattomat saavat aina matalamman korotuksen palkkoihinsa niin johan tulohaitari repeää.
Sitten ollaankin tilanteessa jossa joku tulonsaajaryhmä, etujärjestö vaatii korkeampaa korotusta jonka saa keinolla joka on lainmukainen.
Miten käy? Rahat ottaa tähän kunnallinen sektori korotettuina veroina ihmisiltä.
Tämähän koskee tasapuolisesti kaikkia.
Silloinhan tuloero entisestään kasvaa sillä matalapalkkaisimmat saavat jokatapauksessa veroista rasitetta enemmän kuin korkeapalkkaisimmat.
Ja palkkaneuvotteluiden tai lakonkautta palkankorotuksen saaneet selviävät korotuksesta korotetuilla palkoillaan.
Kuka kärsii? Tietysti sellainen joka ei saa korotusta tai on vain silloin tällöin tapahtuvan perus- tai korjauskorotuksen alainen.
Hintoihin, maksuihin ja veroihin siirretyt palkankorotukset köyhdyttävät alempituloisia ja saavat aikaan ahdistusta.
Varakkaat ja palkankorotuksesta nauttivat kokevat vain koko tai osanpalkankorotuksistaan valuneen pois.
Eriarvoisuus lisääntyy.
1. luokan ihmiset jotka eivät neuvottele palkoistaan vaan saavat yllinkyllin ja omistavat myös tulolähteitä.
2. luokan kansalaiset jotka lukeutuvat palkankorotus prosenteissa yläpäähän ja saavat pyytämänsä palkankorotukset
3. luokka keskituloiset jotka ponnistelevat saadakseen tulonsa elämään sopivaksi.
4. luokka joka ponnistelee hiljaisena pienillä tuloillaan ja pienillä menoillaan.
5. luokka ihmiset jotka toivovat parempaa mutta elävät kädestä suuhun tai joidenkin armon, tuen tai korvauksen varassa.
6. luokka. Ne jotka elävä ulkopuolella syrjäytyen, syrjässä eivät välitä jaksa tai voi vaikuttaa elämäänsä.
7. luokka syrjäytyneet joiden elämä päättyy aiemmin ja joita ei voi enää auttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Miten käy? Rahat ottaa tähän kunnallinen sektori korotettuina veroina ihmisiltä.
Tämähän koskee tasapuolisesti kaikkia."
Tässä oli vuodatuksesi fiksuin osa.
Demokratia on tällaista.
Mutta ihmisiä hoidetaan yhteisillä rahoilla.
Tai on ainakin ennen hoidettu, prekaarit tms. eivät kyllä pidä ajatuksesta, niiltä kun on viety "tulevaisuus".
Tai sitten mennään johonkin toiseen järjestelmään.
Kerro minkä niistä haluat?
Mitä Demokratia on tässä tapauksessa?
Uusliberalismia parhaimmillaan, niinkö?
Sehän tässä onkin niin erillaista, kun meitä eivät hoida enää yhteiskunnan rahoilla kaikki hoitajat.
Yksityinenhoito on tehokkaampaa, parempaa, kysytympää, kalliimpaa ja nykyään ostetumpaa tulevaisuutta.
Terveydenhuoltoko sosiaalitoimi?
Kunnallinen terveydenhuolto nojaa yksityiseen terveydenhuoltoon, niin organisatoorisesti kuin henkilöidenkin osalta yhä enemmän.
Ostopalvelu on kallista mutta se luo parempaa yhteiskuntaa.
Demokratian pelisäännöissä on näköjään laaja hahlo ampua joten voidaan ihan vapaasti puhua terveydenhoidosta ostopalveluna tai sitten sosiaalisenatulonsiirtona.
Sitten en kyllä ymmärtänyt mitä prekaarit merkitsevät tässä yhteydessä?
Toivottavasti sitä demokraattista ääntä jolla saadaan aikaan jonkinlainen yhteistyö ja avunantosopimus terveydenhuoltojärjestelmässämme joidenkin osalta.
Tulevaisuudesta emme tiedä ja voimme vain arvailla.
Mutta ainakin terveyttä voi ostaa itselleen.
Järjestelmä joka meillä vallitsee on kohdellut ihmisryhmiä eritavoin riipppuen heidän kulloisistakin tukiryhmästään.
Tarpeellisuudestaan markkinoilla tai sopimuksista joita on tehty alakohtaisesti, henkilökohtaisesti, tai ryhmäkohtaisesti jo aiemmin.
Puhumattakaan koulutuksellisista, taloudellisista, alueellisista, hekisistä ja fyysistä erillaisuuksista joitain mainitakiseni.
Jälkeenjääneisyyksiä on.
Siksi voidaan keskustella erillaistumisesta, "eillaisista luokista", demokratian luonteesta, terveydenhoitoon liittyvistä tulevaisuuden skenaarioista tai vaikkapa tuloeroista vaatimuksineen.
Kunnallinen sektori ei kuitenkaan jää odottamaan ketään ryhmää, sillä on väestöön kohdistuvia verojen ja maksujen korotuspaineita.
Ja aivan tarpeeksi velvollisuuksia valtiontaholta.
Jokainen velvollisuuksien leikkaus leikkaa palveluita mutta säästääkö rahaa?
Demokratiantasapaino on järkkymässä vai onko, sen näemme?
Voittajia ovat tietysti maksukykyiset ja ne jotka ovat nettosaajia, sama mistä raha tulee.
Heikoimpia ovat ne joiden tulot laskevat tai pysyvät entisellään.
On myös heitä joiden menot kasvavat erisyistä (tarkoitan jokapäiväisiä tarpeellisia menonlisäyksiä) he ovat nopeasti ulos demokratiasta kasvava ryhmä ihmisiä.
Ei ole olemassa mallia jolla he selviäisivät tulojen ja menojen nousu turbulenssista.
Ainoa keinohan on nykyän tuolontasaus ja tulonsiirto, onko sen aika ohi ja siirrytään avustus, keräys, arpajaisrahoitteiseen järjestelmään.
Voi olla että saavutamme jonkin pysyvän ratkaisun mainitsemasi demokratiassa, jolla hoidetaan turvaverkko tai luodaan parempi järjestelmä jossa on peitto eikä verkko.
Muistakaamme meillä on taloudellisesti heikko valtio ja vahva talouselämä.