Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila mielestä keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen aika on ohi Suomessa. Tämän hän vahvisti tänään TV-1 Lauantaiseurassa.
Ollila pitää liittokohtaisia ratkaisuja parempana vaihtoehtona. Nyt jo tiedämme, että syntyneet sopimukset ja niiden liittokohtaiset jatkot, johtavat Suomen ulosmittaamiseen maailmalla. Työnantajakatras toistaa jatkuvasti, miten kalliiksi liittokohtaiset ratkaisut ovat tulleet. Terveydenhoitoalan liittokohtainen sopimus tulee kalliiksi Suomelle ja mikä pahinta ennen sitä syntyy ruumiita sairaaloiden ruumishuoneisiin.
Suomen hyvinvointi luotiin keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla, jotka antoivat erityisesti yrityksillä ennakoivan tiedon tulevasta kehityksestä.
Liittokohtaiset ratkaisut ovat aina suurelta osin luoneet epävarmuutta tulevaisuudesta. Niissä pärjäävät parhaiten ne, joilla takanaan on voimakas ja yhtenäinen ammattiliitto.
Ollila puhuu aivan omituisesta yhteydestä, kun hän kertoo keskitettyjen ratkaisujen kuuluneen aikaan, jolloin valtiovalta saneli ratkaisut ja niin rajat. Keskitetyt ratkaisut eivät tätä koskaan ole olleet. Ollila sanat ovat heiveröä kuultavaa:
"Ollilan mielestä tupo kuuluu säätelytalouteen, ja työmarkkinoiden pitäisi Suomessa siirtyä uuteen aikaan."
Ollilan mielestä menneet ratkaisut eivät ole nykyaikaa.
Tämän totuuden hän tietysti sanoo Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtajana. Hän kuten kaikki yritysjohtajat tietävät, että palkansaajien riisto onnistuu parhaiten, kun palkoista neuvotellaan mahdollisimman alhaalla. Hallittava ja ylhäältä johdettava tieto todellisuudesta jää vain harvojen tietoon.
Palaamme aikaan jossa rahvas pidetään aisoissa, kun sillä ei ole tietoa.
"Tulevaisuudessa taloudellinen kasvu syntyy työpanoksesta ja tuottavuuden kasvusta." Ollila korostaa uusia palkkarakenteita. Sanomatta, että ne saavat, jotka parhaiten tukevat kansainvälistä kilpailutaloutta ja kapitalismia.
Heikot, joita ehkä tarvitaan välttämättömyyden pakosta saavat sitten toissijaisen roolin. Hyvinvointiajattelu lähtee kuitenkin siitä, että kaikille pitää tarjota mahdollisuus riittävään toimeentulon edellytyksiin.
Jorma Ollila edustaa kansaivälistä kapitalismia raaimmillaan.
Ollila pitää liittokohtaisia ratkaisuja parempana vaihtoehtona. Nyt jo tiedämme, että syntyneet sopimukset ja niiden liittokohtaiset jatkot, johtavat Suomen ulosmittaamiseen maailmalla. Työnantajakatras toistaa jatkuvasti, miten kalliiksi liittokohtaiset ratkaisut ovat tulleet. Terveydenhoitoalan liittokohtainen sopimus tulee kalliiksi Suomelle ja mikä pahinta ennen sitä syntyy ruumiita sairaaloiden ruumishuoneisiin.
Suomen hyvinvointi luotiin keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla, jotka antoivat erityisesti yrityksillä ennakoivan tiedon tulevasta kehityksestä.
Liittokohtaiset ratkaisut ovat aina suurelta osin luoneet epävarmuutta tulevaisuudesta. Niissä pärjäävät parhaiten ne, joilla takanaan on voimakas ja yhtenäinen ammattiliitto.
Ollila puhuu aivan omituisesta yhteydestä, kun hän kertoo keskitettyjen ratkaisujen kuuluneen aikaan, jolloin valtiovalta saneli ratkaisut ja niin rajat. Keskitetyt ratkaisut eivät tätä koskaan ole olleet. Ollila sanat ovat heiveröä kuultavaa:
"Ollilan mielestä tupo kuuluu säätelytalouteen, ja työmarkkinoiden pitäisi Suomessa siirtyä uuteen aikaan."
Ollilan mielestä menneet ratkaisut eivät ole nykyaikaa.
Tämän totuuden hän tietysti sanoo Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtajana. Hän kuten kaikki yritysjohtajat tietävät, että palkansaajien riisto onnistuu parhaiten, kun palkoista neuvotellaan mahdollisimman alhaalla. Hallittava ja ylhäältä johdettava tieto todellisuudesta jää vain harvojen tietoon.
Palaamme aikaan jossa rahvas pidetään aisoissa, kun sillä ei ole tietoa.
"Tulevaisuudessa taloudellinen kasvu syntyy työpanoksesta ja tuottavuuden kasvusta." Ollila korostaa uusia palkkarakenteita. Sanomatta, että ne saavat, jotka parhaiten tukevat kansainvälistä kilpailutaloutta ja kapitalismia.
Heikot, joita ehkä tarvitaan välttämättömyyden pakosta saavat sitten toissijaisen roolin. Hyvinvointiajattelu lähtee kuitenkin siitä, että kaikille pitää tarjota mahdollisuus riittävään toimeentulon edellytyksiin.
Jorma Ollila edustaa kansaivälistä kapitalismia raaimmillaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ihmisen hyvä elämä...> Minne se katosi?
Mistä löytäisimme hyvinvoivan yhteiskunnan,
kuinka alkaa sitä rakentamaan,
siinäpä kysymys, eikö vain?
katsopa alla oleva linkki, ja mieti..
maailman menoa, nykyihmisen elämää,
missä olemme ja miten elämme...
http://www.edita.fi/publishing/uutuustuotteet/2006/2006 0927150717.html
Linkki ei näköjään toiminutkaa, mutta siinä oli seuraavanlaista tekstiä:
"Ihminen isännäksi
Miksi yhteiskuntamme ”etupiha” näyttää talouden kilpailukyvyn osalta olevan kunnossa,
mutta ”takapihalla” muhii kasvava ihmisten arjen pahoinvointi?
Talouden piti olla väline hyvään elämään, mutta siitä on huomaamattamme tullutkin arkielämämme isäntä.
Paheneeko talouden renkiys entisestään vai onko meillä toivoa paremmasta huomisesta?
Kertooko ristiriita suuremmasta murroksesta kuin olemme ymmärtäneet?
Joutavatko nykytalouden ja yhteiskunnan mekanismit, ja jopa perusolettamukset, romukoppaan?
Olemmeko teollisen ajan mallien vankeina tukahduttamassa
>ihmisten luovuuden ja osaamisenVäistyvän teollisen aikakauden mallit toimivat ehkä vielä hetken,
mutta tulevaisuudessa menestyminen edellyttää ihmisen nostamista keskiöön.
Oli sitten kyse taloudesta, yksittäisestä yrityksestä tai koko yhteiskunnasta.
Rengistä isännäksi -kirja luo moniulotteisen,
herättävän näkökulman hyvinvoinnin ja vaurauden rakentamiseen.
Pääviesti linkissä oli >Ihminen Isännäksi... ., joka nostaa ihmisen arjen hyvinvoinnin sekä
talouden että yhteiskunnan keskeiseksi päämääräksi.
Linkissä luki mm., että >Suomi voisi olla tiennäyttäjä
>uudenlaisen ihmiskeskeisen talouden ja
>yhteiskunnan luomisessa ja toteuttamisessa.
LINKKI kertoo myös, että
> meneillään olevasta murroksesta ja tulevaisuudesta...
”Uskomme ihmisen ja ihmisyyden nousevan
tulevaisuudessa sekä talouden että yhteiskunnan keskiöön.
Siihen pakottavat sekä taloudelliset, yhteiskunnalliset että inhimilliset tekijät.
Ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostaminen on kauaskantoista viisautta ja taloudellisuutta.
Toivomme, että juuri Suomesta ja suomalaisista löytyisi tätä viisautta ja edelläkävijyyttä.”
”Talouden ja yhteiskunnan päämääränä pitäisi olla hyvä elämä,
>että tavallinen arki olisi meille kaikille elämisen arvoista elämää.”
Niin, AIKA puhuttelevaa tekstiä löytyi.
Menepä sinne linkkiin tutkailemaan
mitä kaikkea sanomaa on ja herättääkö se Sinussa mitään uusia ajatuksia, vai ei?
... vaan paljon suurempia korotuksia. Ymmärrän kyllä, että olisi Ollilalle ollut karvas kalkki, jos hänen palkkansa olisi noussut vain tupokorotusten verran!