Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) toteutti Itä-Suomessa vuosina 2004-2006 InnoPoint-hankkeen. Tässä parhaat palat mielenkiintoisesta loppuraportista:
Projektin nimi: INNOPOINT
Projektikoodi: S01497
Tavoiteohjelma: 1A Tavoite 1A-ohjelma: Itä-Suomi
Toimintalinja: 1A.2 Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen
Toimenpidekokonaisuus: 1A.2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen
Projektin suunniteltu kokonaiskustannusarvio yhteensä: 361446 euroa
http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/kuvaus_S01497.html
"Hankkeen yleisinä kehittämistuloksina syntyi A. InnoPoint –malli, jota voidaan käyttää mm. kolmannen sektorin organisaatioiden kehittämistyössä ja B. arviointityökalu, jota voidaan käyttää arvioitaessa kolmannen sektorin organisaation (liike)toimintaan liittyviä sosiaalisia panoksia ja prosesseja. Osahankkeiden omiin kehittämistavoitteisiin liittyneet tulokset määrittyivät kunkin osahankeorganisaation omista lähtökohdista käsin. Osahankekohtaisina tuloksina syntyi mm. seitsemän laatukäsikirjaa ja liiketoimintasuunnitelmaa, erilaisia organisaatioiden toimintaan liittyviä prosessikuvauksia, markkinointisuunnitelmia ja www-sivustoja ( 4 kpl ), uusia yrityksiä mm. HoivaHima Oy ja Brahean Palvelut Oy. Näissä yrityksissä työllistyi yhteensä kahdeksan henkilöä."
http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/loppuraportti_S01497.html
Rahaa paloi 360.000 euroa, saatiin seitsemän laatukäsikirjaa ja yhteensä 8 ihmistä työllistyi. Tämä on tällaista.
Projektin nimi: INNOPOINT
Projektikoodi: S01497
Tavoiteohjelma: 1A Tavoite 1A-ohjelma: Itä-Suomi
Toimintalinja: 1A.2 Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen
Toimenpidekokonaisuus: 1A.2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen
Projektin suunniteltu kokonaiskustannusarvio yhteensä: 361446 euroa
http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/kuvaus_S01497.html
"Hankkeen yleisinä kehittämistuloksina syntyi A. InnoPoint –malli, jota voidaan käyttää mm. kolmannen sektorin organisaatioiden kehittämistyössä ja B. arviointityökalu, jota voidaan käyttää arvioitaessa kolmannen sektorin organisaation (liike)toimintaan liittyviä sosiaalisia panoksia ja prosesseja. Osahankkeiden omiin kehittämistavoitteisiin liittyneet tulokset määrittyivät kunkin osahankeorganisaation omista lähtökohdista käsin. Osahankekohtaisina tuloksina syntyi mm. seitsemän laatukäsikirjaa ja liiketoimintasuunnitelmaa, erilaisia organisaatioiden toimintaan liittyviä prosessikuvauksia, markkinointisuunnitelmia ja www-sivustoja ( 4 kpl ), uusia yrityksiä mm. HoivaHima Oy ja Brahean Palvelut Oy. Näissä yrityksissä työllistyi yhteensä kahdeksan henkilöä."
http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/loppuraportti_S01497.html
Rahaa paloi 360.000 euroa, saatiin seitsemän laatukäsikirjaa ja yhteensä 8 ihmistä työllistyi. Tämä on tällaista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Apua, eikö muuta saatu aikaiseksi tuolla summalla? Seitsemän laatukäsikirjaa ja kaksi yritystä joissa työllistyi yhteensä kahdeksan henkilöä. Laatukäsikirjojen tekemiseen perehtyneenä ja yrityksen perustamisessa mukana olleena (isompi kuin Brahean Palvelut ja jo 17 vuotta toimineena) en voi muuta kuin päivitellä.
Viime vuosina Suomessakin on tapahtunut suuri muutos. Enää ei tule "massateollisuutta" vaan projektimaailama on tullut pysyäkseen, On EU:n rahoittamia (Esr, Eakr,yms.) ja usein on myös kansallisella rahalla rahoitettuja hankkeita. Miksi nänä rahat jätettäisiin käyttämättä? Ihan älytöntä, jos niitä ei käytetä.
Suurin osa projekteista on ja menee, mutta jotkut tuottavat muutaman työpaikankin, hyvä niin.
Tänä päivänä on enää vähän ns. "vakipaikkoja". Suuret yritykset menevät ulkomaille. Lieksassakin tällä hetkellä lomauttaa Vapo Timber ja Anailka. Olen sitä mieltä , että kaikki ulkopuolelta tuleva raha on käytettävä (usein monilta puuttuu tait tehdä hyviä hankesuunnitelmia, joilla saataisiin rahaa projekteille).
Meidän on vaan pystyttävä elämään muuttuneessa yhteikunassa ja projektimaailmassa.
väärin on rahoja käyttää pelkästään oman edun tavoitteluun. pitää niistä useammankin päästä nauttimaan kuin minä itse. vai niinkö se menee että perustatte rojektin että saatte itsellenne työpaikan muutamaksi vuodeksi? tämä ei ole rahanjaon todellinen tarkoitus!
"vai niinkö se menee että perustatte rojektin että saatte itsellenne työpaikan muutamaksi vuodeksi? tämä ei ole rahanjaon todellinen tarkoitus!"
Näinhän se menee. Lieksassa on lisämausteena se että täsmälleen samat henkilöt korjaa itselleen projektityöntekijän palkkiot vuodesta toiseen. Naamat ei vaihdu.
Naamat ei vaihdu, eikä mitään tapahdu. Tässä piilee syy miksi Lieksa ei pääse kehittymään.
vuodessa vai kahdessa. Johan Kiiskisen autokulut on kuukaudessa sen verran. Älkää taas urputtako jos joku saa rahaa eikä tartte tehdä mitään.
Tällä päivämäärällä on kaikki projektityöläiset, hankekoordinaattorit ym. vastaavat saaneet arvonimen *yhteiskunnan loiset*. Arvomerkkinä voitte käyttää pikkutakin tai mekon rintapielessä, lytättyä kaljapullon korkkia jossa keskellä kuva värittömästä loiseläjästä. Onnittelu uudesta nimityksestä.